Kampaleima-koristeltu keramiikka ulottui Suomesta Koreaan

 

euraasia800450-002-pytty.negat.png

Otsikkokuvan Jeulmun keramiikkaa edustava astia Korean niemimaalta 4000 BC muistuttaa suippo-pohjaisuudeltaan ja koristelultaan suomalaisen kivikautisen keramiikan klassisinta tyyppiä, kampakeramiikkaa. Se edustaakin samaa jatkumoa. Koreaan tämä keramiikka oli tullut Kiinan kulttuurikehityksen aloittajilta, Liaon jokilaakson kulttuureilta. Niiden väestöllä on muutakin yhteistä nykysuomalaisten kanssa, kuin esi-vanhempiemme saviastia-tyypit.

Kun Itä-Aasian rannikolla astuttiin mesoliittisesta kaudesta neoliittiseen, meillä ja heillä oli paljon yhteisiä asioita. Miksi näin oli, siihen ei ole selittävää vastausta, mutta asiaa ei ole epäileminen. Pytyt on olemassa, ja huolellisesti museoihin talletettuina.

KoreanNeolithicpot4000BC-01

Jeulmu-kauden kampakeraaminen astia, Korea 4000 BC:

  • Muoto on sama kuin Suomessa, ja kertoo jotain valmistustavasta ja käyttötavasta.
  • Koristelu näyttää tehdyn #kampaleimalla, so. monipiikkisellä työkalulla vetämällä.
  • kampakeramiikka, pieni002.png

Suomalainen esimerkki (vasemmalla) edustaa Ljalovon kuoppakeramiikka-tyyliä, Jeulmun astian sulkakoristelu on omanlaisensa, mutta yhteinen formaatti on silminnähtävää.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että kampakeramiikka (comb ceramic), joka on Suomen kivikauden merkittävin ilmiö, rajoittuu vain Suomeen ja lähialueisiin. Tietomme ovatkin olleet rajoittuineita: Kampakeramiikka onkin Euraasian laajimmin levinnyt kivikauden kulttuuri-ilmiö, eikä rajoitu syrjäseutujen metsastäjä-keräilijöiden elämänmuotoon. Kampakeramiikka oli läsnä urbaanin korkeakulttuurin syntysijoilla Kiinan Liaodongissa ja Korean niemimaalla, ja Äänisellä erään Euroopan varhaisimman metallia käsittelevän kulttuuri-ilmiön syntyhetkellä. Wikipedia:

Comb Ceramic was not limited in Europe, being widely distributed in the Baltic, Finland, the Volga upstream flow, south Siberia, Lake Baikal, Mongolian Plateau, the Liaodong Peninsula and the Korean Peninsula.[2] The oldest ones have been discovered from the remains of Liao civilization – Xinglongwa culture (6200 BC – 5400 BC).

jomon.pyttyXinglongwan keramiikka mainitaan vanhimpana kampakeramiikkana, ja (otsikkokuvan) Jeulmun ja Hongshanin keramiikkojen esikuvana. Xinglongwaan keramiikka-innovaatio tuli Japanin Jomon-kulttuurilta. Kuvassa Jomon-keramiikkaa.

Liao-kulttuurikompleksi ilmaantui samannimisen joen laaksoon, Mantsurian, Kiinan ja Korean rajaseudulle, 6200 eKr., ollen ensimmäisiä neoliittisia kulttuureja tällä myöhemmin urbaaneja korkeakulttuureja kehittäneellä alueella. Jeulmu-ilmiö syntyi sen vaikutuksesta Korean niemimaalle.

liaocivilisation740.png

Liaolla oli useita nimettyjä kulttuurivaiheita, mm. jo mainittu Hongshan. Näihin kulttuureihin yhdistettävissä olevista haudoista on onnistuttu eristämään vainajien Y-DNA:ta, ja löydöt ovat kiinnostavia: Haploryhmä N1 dominoi hyvin vahvasti, mutta tämä #isälinja ei ole yleinen Kiinan nykyväestöillä.

n-euraasia.000.png

Tutkijoiden käsitykset N-isälinjojen leviämisestä (kartassa) ovat jossain määrin epäkäytännölliset, mutta nykyisen levinnäisyyden he osaavat kirjata tunnollisesti.

N1 (xN1a, N1c) eräissä näytteissä:

Paikkakunta: Kulttuurivaihe:
Aikakausi:

Otos:
Kpl/%:
Niuheliang, Lingyuanin ja Jianpingin läänit, Liaoningin maakunta
Hongshan
Neoliittinen
6500-5000 BP
6
4 / 66,7%
Halahaigou, Yuanbaoshanin piirikunta, Chifengin kaupunki, Sisä-Mongolian autonominen alue
Xiaoheyan
Neoliittinen
5000-4200 BP
12
12 / 100,0%
Dadianzi, Chifeng kaupunki, Sisä-Mongolian autonominen alue
Vanhempi Xiajiadian
Varhainen pronssikausi
4200-3600 BP
5
3 / 60,0%
Dashanqian, Chifeng kaupunki, Sisä-Mongolian autonominen alue
Nuorempi Xiajiadian
Myöhäispronssikausi
3000-2700 BP
9
1 / 11,1%
Jinggouzi, Linxi County, Chifeng kaupunki, Sisä-Mongolian autonominen alue
Pohjoinen nomadikulttuuri
Myöhäispronssikausi
3000-2500BP
12
0/0%
Miaozigou, Chahar, Ulanqab, Sisä-Mongolian autonominen alue
Keskustasangon kulttuuri
Neoliittinen
6000-5000BP
3
3 / 100,0%

N1-haploryhmien osuus putoaa radikaalisti neoliittisen ajan jälkeen, nomadiväestön tunkeutuessa Liao-jokilaaksoon. Nyky-kiinalaisilla on N1:tä hyvin vähän. Nuoremman ja vanhemman Xiajiadian-kauden ero on dramaattinen. Tutkijoiden mukaan arokansat tunkeutuivat tuolloin alueelle, ja mullistivat koko elämäntavan: Maanviljelyksen tilalle tuli puoliliikkuva karjanhoito. N1-YDNA:n osuuden putoaminen 60%:sta 11%;iin on aika korutonta kertomaa.

Huomattavaa, että -kuten Euroopassakin- nomadi-invaasio ei näytä olleen korkeammalla aineellisen kulttuurin tasolla, vaan Xiajiadianissa elettiin jo pronssikautta.

Haploryhmä N (N-M231, ”Niilo”) on ihmisen Y-kromosomin haplotyyppi, joka on yleinen Pohjois-Euraasiassa. Isälinjan haploryhmän tyyppi N on yleinen suomensukuisilla kansoilla. Muualla maailmassa tyyppiä N tavataan erityisesti pohjois-Venäjällä mm jakuuteilla. Tutkijat olettavat tyypin N kehittyneen Kaakkois-Aasiassa ja levinneen sieltä pohjoiseen, josta länteen. Suomalaisille ominainen N:n alatyyppi on N1a1a (N-M178).

”Suomalaisille ominainen” -painetaankin mieleen. Kiinalaiset tutkijat ovat huomanneet Liaon alueen tuolloisen väestön poikenneen sekä sisämaan nomadeista että Keltaisen joen asukkaista. Johtopäätöksenä he pitävät maahanmuuttoa. Aihe on hieman arka, sillä kiinalaiset ovat hyvin arkoja mainitsemaan ulkomaisten impulssien läsnäoloa kulttuurinsa ratkaisevien kehitysvaiheiden yhteydessä, ja astuminen neoliittiselle tasolle on jopa urbaanikulttuurin alkua kriittisempi vaihe.

Länsi-Liao-joen laakson asutusten ja viereisten kulttuurikeskittymien välillä näyttää olevan merkittäviä geneettisiä eroja esihistoriallisena aikana, ja näillä esihistoriallisilla populaatioilla näyttää olleen samoja ​​haplotyyppejä kuin nykyisillä Koillis-Aasialaisilla, mutta huomattavasti erilaisilla osuuksilla. (Lainaus)

Liao-ilmiöstä erotetaan useita peräkkäisiä vaiheita:

  • Hongshan-kulttuuri 6500-5000 BP (Before Present =ennen nykyaikaa):  Yksi kehittyneimmistä neoliittisista kulttuureista Itä-Aasiassa. Hongshanissa esiintyi sosiaalista kerrostuneisuutta. Maalattua keramiikkaa ja runsaasti jade-koristeita. Arkeologiset tutkimukset viittaavat siihen, että metsästys-keräily oli tärkein elinkeino, mutta löydöt viittaavat myös varhaiseen maanviljelyyn.
  • Xiaoheyan, 5000-4200 BP, oli omaksunut Hongshanin kulttuurin peruspiirteet, mutta yhteiskunnallinen organisaatio oli yksinkertaisempi.
  • Vanhempi Xiajiadian 4200-3600 BP: Tällä kaudella Hongshanin kulttuurin piirteet säilyivät, ja maanviljelyksen merkitys kasvoi. Ilmaantui tiheään asuttuja alueita.
  • Nuorempi Xiajiadian 3000-2700 BP: Pohjois-kiinalaisen pronssikulttuurin vaikutusta. Pääelinkeinoksi tuli nomadinen karjanhoito.

Voimme tehdä johtopäätöksiä:

  • Kulttuurikehitys on kokonaan tapahtunut paikallisesti.
  • Ensimäinen merkittävä ulkopuolinen tunkeutuminen tapahtuu -kuten Euroopassakin- arokansojen toimesta. Se aiheuttaa intensiivisen tuotantotavan, maanviljelyn, korvautumiseen ei-intensitiivisellä karjanhoidolla.

Meidän ei siis tarvitse olettaa kulttuuria tuodun muualta. Se kehittyi paikallisesti metsästys-keräilystä maanviljelyn kasvattaessa osuuttaan, ja kulttuuritason noustessa vähittäin. Maahanmuuton mahdollisuus kulttuurikehityksen alussa, johon tutkijat viittaavat, liittyy Liaon laakson tuon ajankohdan asukkaiden eroavaisuuteen arokansoihin ja Keltaisen joen laakson asukkaisiin (han-kiinalaisiin?) nähden.

Tämä tarkastelu ei kerro, kumpi ryhmä oli seudulla alkuperäisempi. Etelä-Kiinasta tiedetään, että se on ollut ennen han-kiinalaisia pääasiassa austronesialaisia kieliä puhuvien kansojen asuttamana. Näitä on yhä jäljellä vähemmistöinä Kiinassa ja Taiwanilla, ja enemmistöinä Kaakkois-Aasiassa.

Kiinan alueen neoliittisessa kulttuurissa on kuitenkin nähtävissä kaksi kontakti-ilmiötä:

  • Kampaleimaisen keramiikan ilmaantuminen Kiinaan ja Koreaan suurin piirtein samoihin aikoihin, kuin esm. Fennoskandiaan.
  • Maalatun keramiikan kuvioissa on yhtäläisyyksi Keski-Aasian aroalueen toiseen ääripäähän: Ukrainan ja Romanian Tripolje-Cucuteni -kulttuuriin.

kiinatripolje00001.png

Kulttuurivaihtoa on siis täytynyt esiintyä, mutta sen suunnasta ei ole selvyyttä. Esineelliset todisteet osoittavat joka tapauksessa, että samat kulttuuri-ilmiöt ovat voineet ilmaantua jopa lähes yhtäaikaisesti esm. Suomeen ja Pohjois-Kiinaan. Tripolje-Cucuteni -piirteiden ilmaantumisessa kiinalaiseen aineistoon on kuitenkin pääteltävissä lainautumissuuntaa.

Pohjois-Kiinan ja Ukrainan yhdistävä aroalue oli jääkauden jälkeen nykyistä vehreämpää. Sen kautta on voinut välittyä erityisesti maanviljelyyn liittyviä vaikutteita, ennenkuin alue alkoi uudelleen kuivumaan neoliittisen ajan loppupuolella. Seutuja on huonosti tutkittu, vaikka mm. Davis-Kimbal on käynyt siellä tekemässä hämmästyttäviä löytöjä.

Voimme pitää työhypoteesina, että Keski-Aasiaan ilmaantui maanviljelys-yhdyskuntien ketju, joka tuhoutui ilmaston kuivuessa ja aggressiivisten nomadikulttuurien vaikutuksesta. Nomadismi merkitsi saapuessaan mm. Tripolje-Cucutenin alueille ja Xiajiadianiin väestön määrän taantumista, ellei suorastaan väestön vaihtumista. N1-luvut ovat hyvin dramaattiset.

On merkillepantavaa, että Xiajiadianiin oli muodostunut tiheään asuttuja maanviljelysalueita ennen nomadi-invasiota: Vain niissä oloissa invaasio on ylipäätään mahdollinen, sillä nomadiarmeija t. paimentolaislauma elää valtaamaastaan seudusta. Esivaltiollisena aikana armeijoilla ei ole huoltoa, ja sota on ryöstämistä. Nomadien tavoite onkin tuhota viljelijät ja laiduntaa entisillä pelloilla.

Euroopassa nomadi-invasio 3500 BC aiheutti väestönmäärän ja kulttuuritason romahtamisen, joka näkyy mm. Ukrainan suurten asutuskeskusten autiotumisena ja maalatun keramiikan katoamisena. Puheena olleet keramiikka- ja maanviljely-innovaatioiden vaihdot idän ja lännen välillä olivat tapahtuneet ennen em. nomadien aiheuttamaa rauhatonta jaksoa.

tattari000011Suomen varhaisimmasta maanviljelystä, 5500 BC (eKr.), on tiedossa, että ensimmäinen viljelyskasvi oli viljatatar. Sen ottaminen viljelyyn on tapahtunut jossain Kiinan ja Tiibetin rajaseudulla. Kun tattari on Suomessa kuulunut itäsuomalaiseen ruokapöytään, ja miltei samoilla seuduilla joilla sen viljely alkoi seitsemän ja puoli tuhatta vuotta sitten, suomalaisen maatias-tattarin genomi voi olla hyvin mielenkiintoinen.

Tattarin toinen tuleminen Eurooppaan tapahtui ristiretkien aikaan, ja on mahdollista että silloinen kanta on päätynyt Suomeenkin.

Suomen maanviljelystä on arveltu jopa kiinalais-lähtöiseksi, tai ainakin Kauko-Idästä tulleen impulssin herättämäksi. Kerroimme toisaalla, että keramiikka-knowhow tuli Suomeen reittiä Kelteminar-kulttuuri (Etelä-Ural/Kaspia) => Keski-Volga => Suomi/Fennoskandia.

Mihin suuntaan vaikutteet ovat kulkeneet, ja missä määrin ne ovat vaikuttaneet kehitykseen, sitä on vielä aikaista sanoa. Tiedonkulun ja vaihdon verkosto on kiistatta ollut olemassa, ja sen ääripäissä ovat Korea ja Suomi.

Kysymys Suomen ja Kiinan tai Korean välisestä kulttuurivaihdosta mesoliittisen ja neoliittisen ajan taitteessa koskettaa myös keskustelua suomalais-ugrilaisen kieliryhmän alkuperästä. Kansainvälisissä tutkijapiireissä on esitetty hypoteeseja, joissa Uralin-Kaspian Kelteminar-kulttuuri mainitaan kieleltään suomalais-ugrilaisena, kuten myös Liao-joen laakson varhaiset neoliittiset ilmiöt, joista juuri oli puhe. Näin tiedettä tehdään: Esitetään hypoteeseja jotta ne voidaan todistaa oikeiksi tai vääriksi.

Wikipedian tuoreen(?) päivityksen mukaan suomalais-ugrilaisten tai uralilaisten kielten #alkukoti on ”yksimielisesti” spekuloitu eteläiselle Uralille. Se saattaisi sopia nyt tarkastelemaamme vaihtoehtoon, SU-ilmiöön Korean-Kiinan rajaseudun ja Suomen välillä, mutta jättäisi kodittomiksi Samaran ja K’hvalynskin kulttuurien indoeurooppalaiset, ja alkukodittomaksi koko IE-kieliryhmän. Kokonaiskuvan selvittämisessä ei siis olla lähelläkään valmista, hyvä kun on päästy jonkinlaiseen alkuun. di-gold

https://fi.wikipedia.org/wiki/Haploryhm%C3%A4_N_(Y-DNA) 

https://en.wikipedia.org/wiki/Pit%E2%80%93Comb_Ware_culture


girlonthefield

Maanviljely alkoi Suomessa aiemmin kuin Ruotsissa.

kelteminar800445text

Mitä kaikkea saimme Kelteminarin kulttuurista?

huhdasjarvi00001

Onko Suomen, Fennoskandian ja Itä-Euroopan varhainen maanviljelys peräisin Kiinasta?

Lisää luettavaa:


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s