Vox: Valkoisten pelko väestörakenteen muutoksesta vahva psykologinen voima

america.races800450transparent.png

Vox on kirjoittanut tärkeän artikkelin siitä miten muukalaisperäisten lisääntyminen omassa elinympäristössämme ja maassamme vaikuttaa valkoiseen valtaväestöön. Käännämme poikkeuksellisesti koko artikkelin sellaisenaan.

 

Vox:
Lisääntyvä moninaisuus voi tehdä Amerikasta vihamielisemmän paikan

Vuoden 2008 viralliset tilastot ennustivat maanjäristyksenomaista muutosta Yhdysvaltain väestörakenteessa: vuoteen 2050 mennessä vähemmistöjen väkiluku tulisi ylittämään 50% maan väestöstä ja valkoiset menettäisivät enemmistöasemansa.

Kun Yalen psykologi Jennifer Richeson kuuli raportista NPR:ltä, hän muistaa ajatelleensa: “Joku varmaankin säikähtää tätä.”

“Jollakulla” hän tarkoitti valkoisia ihmisiä.

Richesonin tutkimukset monirotuisesta kanssakäymisestä ovat opettaneet hänelle, että niin kauan kuin valkoiset ihmiset ovat enemmistönä, heidän rotutietoisuutensa pysyy horroksessa.

Mutta mahdollisuus joutua vähemmistöön voi yht’äkkiä tehdä valkoisesta identiteetistä – ja kaikesta historiallisesta etuoikeudesta, joka siihen liittyy – käsinkosketeltavan. Ja, hän arveli, että mahdollisuus enemmistöaseman statuksen menettämisestä todennäköisesti saa ihmiset (ehkä alitajuisesti) rauhattomiksi.

Toisin sanoen, hän mietti, että tulkitsevatko valkoiset uutisen väestörakenteen muutoksesta uhkana, ja niin suurena uhkana, että se muuttaa heidän ajatuksiaan ja heidän käytöstään.

Toim. huom: Oletteko koskaan kuulleet, että joku olisi sanonut, että onpa hyvä, että menetimme enemmistöasemamme politiikassa?

Väestörakenteen muutoksesta kertovan uutisen jäkeisinä vuosina Richeson on yrittänyt vastata kysymykseen suurella määrällä kokeellista tutkimusta. Hänen löydöksensä ovat hätkähdyttäviä ja keskeisiä politiikan ymmärtämiseen presidentti Donald Trumpin aikakaudella.

Hänen ja monien muiden tutkijoiden tutkimukset Trumpin noususta, Brexitistä ja muiden nationalististen liikkeiden noususta ympäri maailmaa osoittavat miten moninaisuuden ja integraation politiikkaa tullaan tulevaisuudessa haastamaan.

Ehkä jonain päivänä tutkijat keksivät miten eri taustoista tulevat ihmiset pystyvät elämään keskenään pelkäämättä toisiaan. Nyt kuitenkin havaittu uhka väestörakenteen muutoksesta saa ihmiset pelokkaiksi ja sen seurauksena ne poliitikot saavat valtaa, jotka vihjaillen tai suoranaisesti ruokkivat tuota pelkoa. Se on huolestuttava ongelma, joka kirkuu ratkaisua.

Kokeet

Kun ennuste väestörakenteen muutoksesta tuli julki, Richeson ja Maureen Craig järjestivät yksinkertaisen kokeen. Craig työskenteli tuolloin Richesonin alla, mutta on sittemmin päätynyt New Yorkin yliopiston psykologian professoriksi.

Ensin he laittoivat yhden ryhmän lukemaan tiivistelmä, jossa kerrottiin väestörakenteen muutoksesta. Toisen ryhmän he laittoivat lukemaan tiivistelmän vallitsevasta väestörakenteesta.

Sen jälkeen kun valkoiset lukivat tulevasta enemmistöaseman menettämisestä, he suosivat omaa roturyhmäänsä enemmän.

He useammin vastasivat ‘kyllä’ kysymykseen siitä, että työskentelisivätkö he mielummin oman etnisen ryhmänsä ihmisten kanssa. Tutkimuksessa myös havaitiin, että koejärjestely sai valkoiset osallistujat suhtautumaan viileämmin muiden rotujen edustajiin.

Artikkelin tästä  kuvasta  (alla) nähdään, että koejärjestely puolitti lämpimän suhtautumisen mustiin ja latinoihin ja pudotti suhtautumista aasialaisamerikkalaisiin noin kolmanneksella:

minority.chart.transparent.png

Ilmiö on toisettu muissa tutkimuksissa. Esimerkiksi psykologi H. Robert Outten raportoi lähes samanlaisesta löydöksestä sekä amerikkalaisissa että kanadalaisissa ihmisissä. Outtenin tutkimus myös osoitti, että altistus tiedolle enemmistöaseman menettämisen uhkasta lisäsi valkoisten sympatiaa valkoisia kohtaan ja lisäsi pelkoa ja vihaa muita kohtaan.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että tutkimuksista on väärin vetää se johtopäätös, että kaikki valkoiset hautovat sisuksissaan vihamielisiä asenteita. Psykologit eivät näe sitä niin. Craig sanoo, että keskimäärin ihmiset suhtautuvat suvaitsevasisesti vähemmistöihin ja erotus vie kielteisempiä asenteita kohti. Löydös on pieni, mutta toistuu eri tutkimuksissa.

“On tärkeää huomata, että koeasetelma vaikuttaa myös ihmisiin, jotka pitävät itseään suvaitsevaisina (ja liberaaleina)”, Richeson sanoo.

Voit ajatella tuloksia näin: Muukalaiskammo on piirre, jonka voi aktivoida osassa meitä. Jotkut poliitikot, kuten Trump, hyödyntävät tätä sanoessaan, että laittomasti maassa olevat meksikolaiset siirtolaiset, pakolaiset ja ihmiset musulmaanien maista on syytä sulkea maasta ja heitä tulee pelätä.

Väestörakenteen muuttumisen pelko muuttaa poliittista päätöksentekoa

Kun valkoiset altistetaan tiedolle väestönrakenteen muutoksesta myös muut kuin rotuasenteet muuttuvat. Poliittiset asenteet muuttuvat myös. Ja tämä, osaltaan, selittää miksi Trump löysi yleisön nationalistiselle retoriikalleen.

Richeson ja Craig havaitsivat toisessa tutkimuksessaan, että valkoisten altistaminen väestörakenteen muutokselle muutti koehenkilöiden asenteita konservatiiviseen suuntaan laajemminkin. Yllättävänä pidettiin, että tämä koskee myös rotuun liittymättömiä asioita. Asenteet muuttuivat konservatiivisemmiksi paitsi positiivisen syrjinnän ja maahanmuuton suhteen, myös puolustusvoimien rahoituksen ja terveysjärjestelmän uusimisen suhteen.

Toim. huom. Puolustusvoimien määrärahat liittyvät koettuun turvallisuuteen ja sen varmistamiseen ja terveydenhuoltoon ei haluta antaa rahaa, jos arvellaan sen päätyvän vieraille ja muukalaisille.

Väestörakenteen muutoksen uhka ja siihen liittyvä aseman menettäminen saa aikaan laajan tarpeen vetäytyä kilpikonnapuolustukseen. Samanlainen ilmiö saatiin aikaiseksi muistuttamalla ihmisiä heidän kuolevaisuudestaan. Psykologit ovat havainneet, että kuolemanpelko tekee ihmisistä konservatiivisempia ja vähentää luottamusta muita kohtaan.

Ja kysymys ei ole vain siitä, että näissä kokeissa vain konservatiivit olisivat tulleet konservatiivisemmiksi. Valkoiset ihmiset kaikista taustoista tulivat konservatiivisemmiksi näissä kokeissa.

Mutta miksi vannoutunut liberaali muuttaisi poliittisia mielipiteitään vain tällaisen väestörakenne-ennusteen takia? Richeson ja Craig ovat melko varmoja, että syynä on se, että valkoiset kokevat itsensä uhatuiksi.

Richeson ja Craig tekivät kokeen, jossa väestörakennemuutoksesta kerrottiin, mutta kerrottiin myös, että elämä jatkuu samanlaisena ja valkoiset pysyvät kynnen päällä yhteiskunnassa.

Tässä koejärjestelyssä ilmiö katosi. “Ja siitä me tiedämme, että kysymys on status-uhkasta”, joka ruokkii ilmiötä. Richeson sanoo.

Toim. huom. Asia ei ole aivan noin yksinkertainen. Lupaus siitä, että yhteiskunnalliset olot jatkuvat ennallaan luo turvallisuuden tunnetta itsessään ja on myös väitteenä kyseenalainen samoin kuin se, että säilyisivätkö valkoiset oikeasti hallitsevassa asemassa. Eivät nähdäkseni ainakaan pitkään, jos järjestelmä toimisi demokraattisin periaattein. Valkoisten olisi luovuttava demokratiasta asemansa turvaamiseksi.

Richeson sanoo, ettei tiedä lisääntyykö vai väheneekö uhka väestössä lähivuosina. Uhkan tunne voi jopa vähentyä. “Ihmiset saattavat nähdä Trumpin valitsemisen keskeytyksenä, joka karkoittaa asemaan ja kulttuuriin liittyvät muutokset, joista he ovat huolissaan”, hän sanoo.

Mutta sekin on huolestuttavaa. Me emme voi poistaa uhkaa vähemmistöjen kustannuksella.

Väestörakennemuutoksen uhka vaikuttaa myös äänestyskäytökseen

Tutkimukset antavat ymmärtää, että ihmiset eivät muuta vain asenteitaan vaan myös käytöstään reaktiona väestörakenteen muuttumisen uhkaan.

Maria Abascal, Brownin Yliopiston sosiologi, havaitsi tutkimuksessaan, että valkoiset koehenkilöt reagoivat tietoon ruskean väestön kasvusta antamalla vähemmän rahaa mustille. Eli yhden vähemmistöryhmän kasvuun reagoitiin olemalle kitsaampia toista väestöryhmää kohtaan, joka ei liity asiaan. Tämä tarkoitaa, että latino-väestön kasvun aiheuttama ahdistus johtaa laajapohjaiseen tunteeseen siitä, että valkoisten statusta pitää vahvistaa. Mustat eivät reagoineet tietoon samoin.

Ja juuri ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja Brenda Majorin tutkimus Santa Barbaran yliopistosta paljasti, että altistuminen tiedolle väestörakenteen muutoksesta aiheutti lisääntyvää – joskin vähäisempää – tukea Donald Trumpille, muttei muille republikaaniehdokkaille, niiden valkoisten parissa, jotka identifoituvat voimakkaasti roturyhmäänsä.

Hyvin voimakkaasti valkoiseen roturyhmään identifioituvat … rotuaseman muutos siirsi heidän todennäköisyyttään äänestää Trumpia yhdellä pykälällä seitsenasteisessa taulukossa  – tasolta 2,5 tasolle 3,5”, Major kertoo sähköpostissaan.

Tietenkin, demokraatit olivat vähemmän positiivisia Trumpin suhteen ja aikoivat äänestää häntä vähemmän kuin republikaanit, mutta uhka heidän ryhmäänsä kohtaan työnsi molempia samaan suuntaan. Miksi Trump eikä muut republikaanien ehdokkaat? Mielestäni sen takia, että Trumpin retoriikka oli ja on kaikkein vihamielisintä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole valkoisia.”, Major jatkaa.

Psykologian laboratorioiden ulkopuolella on vakuuttavaa todistusaineistoa sen suhteen, että Trumpin voitto linkittyy osittain valkoisten ahdistukseen muuttuvasta maailmasta. Rotuasenteet ennakoivat voimakkaasti tukea Trumpille. “Republikaanit, jotka saivat korkeimmat pisteet muiden rotujen paheksunnasta tukivat Trumpia noin 30% todennäköisemmin kun heidän maltillisemmat vastineensa puolueen suvaitsevaisimmassa neljänneksessä, mitä rotuasenteisiin tulee”, Michael Tester, Irvinen yliopisto poliittinen tutkija kertoi Washington Postissa.

Miksi lisääntyvä moninaisuus voi tehdä Amerikasta vihamielisemmän paikan

Kaikki nämä tutkimustulokset ovat huolestuttavia ja ne ovat huolestuttavia, koska voimat, jotka jakavat amerikkalaisia roturajojen suhteen ovat vain voimistumassa Trumpin aikakaudella.

Voxin Alvin Chang on raportoinut toisesta huolestuttavasta trendistä: valkoinen Amerikka on hiljalleen segregoimassa itseään moninaisista yhteisöistä. Se on tarina siitä miten, hän kirjoittaa:

… miten monet valkoiset ihmiset ovat reagoineet kasvavaan altistukseensa ei-valkoiselle väestölle, jotka ovat seuranneet heidän jalanjäljissään pyrkiessään saavuttamaan Amerikkalaisen Unelman. Reaktio ei aina ole sanallistettu tai edes tarkoituksellinen, itse asiassa, monet ihmiset sanovat, että he haluavat asua moninaisessa ja integroituneessa yhteisössä, heilläkin on unelma siitä ettei ketään arvioida heidän ihonvärinsä perusteella.

Mutta tilastot osoittavat, että sitä myöden kun vähemmistöt muuttavat asumalähiöihin, valkoiset tekevät pieniä ja henkilökohtaisia ratkaisuja, jotka lisäävät vauhtia syrjintään. He valitsevat yhä enemmän segregoitua rodullisesti eristettyihin yhteisöihin.

Joten kun maa moninaistuu, valkoiset amerikkalaiset valitsevat yhä enemmän asua keskenään. Väestörakenteen muutos silti jatkuu. Valkoiset amerikkalaiset tulevat tietoisiksi näistä muutoksista, mutta heillä ei ole mahdollisuuksia kohtaamisiin, jotka vähentävät pelkoja.

On olemassa yksi tutkimus, joka osoittaa, että on mahdollista vähentää ennakkoluuloja todellisessa elämässä. Ja jotta se asennemuutos voi tapahtua, on sen edellytyksenä meneminen ovelta ovelle ja saada äänestäjät puhumaan heidän omasta elämästään ja heidän omista syrjityksi tulemisen kokemuksistaan. Se ei ole helppoa, mutta kontaktin kanssa, se on mahdollista.

Eivät vain Richeson ja Craig ole huolissaan siitä, että lisääntyvä moninaisuus saattaa tehdä Amerikasta vihamielisemmän ja vähemmän myötätuntoisen paikan.

Mielestäni moninaisuus, maahanmuutto ja monikultttuurisuus ovat sosiaalisten ongelmien sydämessä länsimaisissa demokratioissa sosiaalisen median tuhoisan roolin ohella”, psykologi Jonathan Haidt hiljattain kertoi Voxin Sean Illingille, “Niin kauan kuin me kaikki olemme uskomattomien vastapuolen aiheuttamien moraalipaniikkien virrassa, en näe miten me ikinä voimme enää luottaa toisiimme ja työskennellä yhdessä.”

Haidt jatkaa:

”Kun monikulttuurisuutta korostetaan enemmän ja enemmän, sitä vastaan tulee reaktio oikealta, joka on houkutteleva autoritääriselle mielelle ja joka vetoaa muihin konservatiiveihin. Ja tämä, mielestäni, on se mistä Trumpissa on kysymys – ei kokonaan, tietenkään, mutta kysymyksessä on varmasti suuri tekijä.”

Toiset tutkijat ovat havainneet, että pelkkä altistuminen syrjityille ryhmille kostautuu sen suhteen mitä tulee edistysmieliseen politiikkaan. Hiljattainen tutkimus osoitti, että kun koehenkilö kulkee varattoman ja kodittoman henkilön ohi, hän on tämän jälkeen vähemmän innokas kannattamaan “miljonääriveroa” kyselyssä. “Uskon, että kyse on siitä, että varakkaan henkilön tapauksessa köyhän näkeminen muistuttaa sinua varallisuudestasi ja saa sinut suojelemaan sitä enemmän”, tutkimuksen tehnyt Melissa Sands kertoo sähköpostissaan.

Suuri kysymys, johon tutkijoilla ei vielä ole vastausta on tämä: miten Yhdysvallat voi tulla yhä moninaisemmaksi ilman että nämä pelot kasvavat vieläkin vaarallisempaan kiehuntaan?

Minun suurin huolenaiheeni tästä kaikesta on, että jos me todella aiomme rakentaa monirotuisen ja moniuskontoisen demokratian, meillä ei voi olla tämäntasoista rotujen vastakkainasettelua”, Richeson sanoo. “Meidän on ymmärrettävä ne monet uhkat identiteetille, mistä tässä on kysymys, sekä valkoisille amerikkalaisille että niille monille rotuvähemmistöille, jotka kokevat Trumpin vallan erittäin uhkaavaksi, mitä tämä tarkoittaa kaikelle rotuedistykselle … Miten me pääsemme yhteen väestörakenteen jakautuessa? Tilanne kauhistuttaa meitä.

Richeson sanoo, ettei hänellä ole vastauksia. Kenelläkään ei ole. Mutta hän toivoo löytävänsä niitä tutkimuksissaan tulevaisuudessa. “Jos me ymmärrämme mekanismin sille mitä me nyt näemme maailmassa, me voimme puuttua siihen”, hän sanoo.

Laboratoriotutkimusten ohella Richeson sanoo, että hänen kolleegansa suunnittelevat haastattelevansa valkoisia amerikkalaisia ymmärtääkseen paremmin miten he suhtautuvat väestörakenteen muutokseen. Tavoitteena on löytää tapa esittää muutos siten, ettei sitä koeta uhkaavaksi tai viestiä siten, että se rakentaa monirotuisia liittoja.

Richeson pohtii, että voisivatko köyhät valkoiset äänestäjät identifioitua köyhiin mustiin äänestäjiin, jos heitä muistutetaan yhdessä jaetuista taloudellisista kärsimyksistä.

Toim. huom. Richesonin idea on klassillisen marxilaisen luokka-analyysin mukainen. Hän toivoo voivansa yhdistää n.s. proletariaatin leniniläisessä hengessä. Suhtaudun epäilevästi tämän onnistumiseen, koska juuri tähän ajatukseen perustuva politiikka on tällä hetkellä lännessä ja Euroopassa ajautunut täysin karille. Yritetty sitä on, kaikilla mahdollisilla viestinnän tavoilla.

Vielä yksi juttu: väestörakenne-ennuste perustuu todella tiukalle valkoisen määritelmälle. Sekarotuiset on laskettu siinä ei-valkoisiin. Jos laskentatapaa muutetaan sen suhteen, että sekarotuiset lasketaan valkoisiin, voi olla, että väestörakennemuutoksen uhka katoaa.

Uhka liittyy siihen miten koet kuuluvasi ryhmään ja Richeson on sitä mieltä, etteivät vähemmistöksi jäämässä olevat valkoiset ole legitiimi ryhmä, eikä sen käsitteen pidä antaa vaikuttaa ryhmään kuulumisen tunteeseen.

“On kauheaa miten asiat menevät niin paljon huonompaan suuntaan ryhmien väleissä”, Richeson sanoo, “Mutta minulle se kertoo, että työmme on vieläkin tärkeämpää.”

Toim. huom. Ajatus siitä, että sekarotuisten liittäminen etnisten valkoisten ryhmään on ratkaisu ongelmaan on sellainen, että se voi syntyä vain henkilön päässä, joka ei identifioidu omaan ryhmäänsä.

On silti totta, että Yhdysvalloissa on suuri sekarotuisten ryhmä, joka on voittopuolisesti sekoitusta yhtäältä latinoista ja valkoisista ja toisaalta aasialaisista ja valkoisista.

Ilmeisesti tästä ryhmästä jopa 60% identifioituu valkoiseksi. On vaan aivan toinen juttu, että näkevätkö valkoiset heidät valkoisina vai sekarotuisina.

VOX

kaaukinen.263x272.pngEnglannista suomeksi, Susanna Kaukinen.

P.S.
Hyvä lukija, tämän tekstin kääntäminen oli sen verran työläs hanke, että toivon sinun ymmärtävän, että ylläolevasta on paljon opittavaa. Eritoten poliittisten toimijoiden tulisi huomioida ylläkäsiteltyjä seikkoja omassa poliittisessa retoriikassaan.


Roturealistit: Sam Harris, Neil Degrasse Tyson – ateistit, skeptikot, antiteistit.

apothekenblatt00000001-800x445Rodulla on väliä: Valkoihoinen on paha, opetetaan saksalaisia


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s