Eleusiin mysteeri, ikivanha maanviljelyskultti antiikin Kreikassa

 

eleusis800450

Eleusiissa, Ateenan lähistöllä, pidettiin tuhannen vuoden ajan, todennäköisesti kauemminkin, antiikin maailman merkittävin uskonnollinen rituaali, kuinnes kristitty Rooiman keisari sen tukahdutti osana valtakunnan totalitarisoimista. Vilkaisemme, mitä on tämä mielenkiin toisen ilmiön taustalla.

Nykyisten historiantutkijoiden edeltäjänään ja tiennäyttäjänään pitämä Herodotos Halikarnassolainen oli tutkijana tunnollinen ja ihmisenä kunnollinen, -joskus kiusaksi asti. Hänelle suotiin tilaisuus tutustua Eleusiin mysteereihin, joista hän Historiateoksessaan kertoo vain, ettei hänen ole lupa niistä kertoa. Mysteeriin ja rituaaleihin liittyvistä menoista vaikeneminen olikin Eleusiin kulttiin vihittyjen ensimmäinen ja tärkein lupaus. Tietomme tästä merkittävästä ja helleenisessä kulttuurissa hyvin tärkeästä kultista ovatkin tiedon sirpaleiden ja päättelyn varassa, emmekä voi tietää, onko kuvamme oikea tai kuinka tarkka.

Suvaitsemattomat kristityt tekivät tästä kaukaisesta muinaisuudesta jatkuneesta kultista lopun maallisten viranomaisten ja uskonnollisten fanaatikkojen avulla, ja pyrkivät hävittämään kaiken sitä koskevan tiedonkin, mihin heillä näyttää olleen vissit syyt. Jo Rooman valtakunnan aikana Eleusiin menot julistettiin siis laittomiksi. Seuraavana lyhyt katsaus siihen, mitä näistä menoista tiedetään.

Eleusiin mysteeriin saivat osallistua vain initioidut, sillä ulkopuolisen läsnäolon koettiin aiheuttavan vaaraa ja epäonnea. Kulttiin vihkiytymisessä oli neljä vaihetta:

  • Puhdistautuminen;
  • Mystisen tiedon vastaanottaminen opetuksen ja varoitusten kautta;
  • Pyhien asioiden ilmestyminen vihittävän esittäessä osaa pyhässä näytelmässä, joka on osa rituaalia;
  • Kruunaaminen, koristautuminen ja initiaation loppujuhlallisuudet.

Ateenan kaupunki oli ilmeisesti hyväksynyt hyvin varhain Eleusiin mysteerit viralliseksi valtiolliseksi kultiksi. Kun Herodotos muistuttaa ateenalaisten ja koko Attikan maakunnan asukkaiden olleen pelasgeja, Kreikan helleenejä vanhempia ja edeltäviä asukkaita, jotka olivat omaksuneet helleenin kielen, Eleusiin mysteerin alkuperä on nähtävä helleenejä vanhempana. Mysteerillä näyttääkin olevan ilmeisiä yhteyksiä maanviljelyn alkuvaiheen uskonnollisiin menoihin.

Voimme olettaa, että radikaalisti uuden elinkeinon, viljelyskasvien kasvatuksen, mukana omaksuttiin kaikkialle mihin se levisi myös siihen liittyvät rituaalit ja uskonnolliset käsitykset. Voimme jatkaa päättelyämme olettamalla, että ne olivat kaikkialla Balkanin kautta Eurooppaan tulleen viljelytavan omaksuneilla alueilla alunperin samanlaiset. Herodotus mainitsee kulttiesineistä, mm. Jumalattaren kuvista, että ”ne ovat hyvin vanhoja”. Ensimmäisten maanviljely-yhteisöjen ajalta?

Perikleen aikana kultin julkisten toimitusten seuraaminen sallittiin muidenkin kreikkalaisten kaupunkien asukkaille, ja myöhemmin hellenistisenä aikana periaatteessa kaikille kreikan kielen ja kulttuurin omaksuneille. Rituaalikokonaisuuden ensimmäinen näytös esitettiin keväällä Agraessa, ja ”Suuri Mysteeri” syyskuussa Eleusiksessa. Syksyisen toimituksen alkuperä on kuivan kauden päättymiseen ja viljelykauden alkamiseen liittyvissä  menoissa.

Mysteeri-kulteille on tavanomaista, että eri tasoiset initiaatit muodostavat hierarkian, jossa pidemmälle ehtineet ja tietoisemmat nauttivat muiden kunnioitusta. Eleusiin kultissa oli kahdentasoista osallistumista. ”Mystait” olivat ensimmäinen porras, eivätkä useat halunneetkaan sitä korkeampaa statusta. Initiaatteja tai mystaita ohjasi Hierophantti ja pyhien asioiden opettaja. Vain Hierophantilla oli pääsy pyhäkön sisimpään osaan, jossa pyhiä esineita säilytettiin.

Kultin jäsenet käsittivät ihmisen elemän kokeeksi, jossa sielu alistetaan erilaisiin testeihin. Mysteeriin initioitumisen tarkoitukseksi ymmärrettiin sielun kehittäminen läpäisemään nämä kokeet, jotta se pääsisi korkeampaan olomuotoon, tai peräti kuolemattomaksi. Eteneminen kultin hierarkiassa rinnastuu tähän tietoisuuden kehittymiseen.

Vihityltä edellytettiin vähintään vuoden jäsenyyttä alemmalla tasolla, ennenkuin hän saattoi tulla huomioonotetuksi pyrkiessään toiselle tasolle. Tämäkin on kulttien yleinen ominaispiirre.

Eleusiin mysteerikultti järjesti seuraavat tapahtumat:

  • 13.09: Avajaisparaati Ateenasta Eleusiin.
  • 14.09: Pyhät esineet, ”Hiera”, haetaan Eleusiista Ateenaan missä ne juhlallisesti asetetaan Eleusiumiin. Ne palautetaan viidentenä päivänä.
  • 16.09: Kulttiin pyrkijät kuulevat kukin erikseen Hierofantin julistuksen, että mikäli he ovat valmistautumattomia tai kelpaamattomia initiaatioon, heidän on heti poistuttava. Pyrkijän tuli olla kreikkalainen tai myöhemmin myös roomalainen, nuori mutta tietyn vähimmäisiän saavuttanut, rituaalisesti puhdistautunut ja ”käsistään puhdas”, myöhemmin myös puhdas sielultaan. Sitten mystait puhdistavat itsensä sian verellä ja peseytyvät senjälkeen meressä. Lopuksi uhrataan Jumalattarelle.
  • 19.09: Pyhät esineet saatetaan takaisin Eleusiin initiaattien ja Hierophantin juhlallisessa kulkueessa pitkin pyhää tietä mystaiden ja alttaripalvelijoiden kantaessa jumala Iacchuksen (Dionysus) kuvaa. Juhlasaatto kunnioittaa jokaista alttaria tien varrella, ja kun niitä oli paljon, Eleusiin saavutaan vasta auringon laskiessa. Mystait jatkavat sitten juhlimistaan jumalansa kanssa. Initiaatio-riitit ovat vuorossa seuraavana päivänä.
  • 22.09: Mystait seuraavat pyhää näytelmää Demeteristä ja Koresta (tyttärestä). Näytelmässä Kore (Persephone) kuolee ja nousee ylös. Hierophantti ja Hierophantis, korkein papitar, ja Soihdun Kantajat esittävät pääroolit näytelmässä. Kore on poissa, ja Suuri Äiti, Demeter, etsii ja suree tytärtään. Näytelmän juoni on kaikille tuttu, ja käänteet yksinkertaisia kuten kristillisissä joulu-kuvaelmissakin, mutta vaikutus katsojiin lienee kuitenkin ollut vakuuttava.

Pyhien esineiden, joita kultin kannattajat ovat saaneet nähdä, oletetaan olleen mm. hyvin vanhoja Jumalattaren patsaita (-juuri niitä Gimbutasin esittelemiä?).

Korkeamman asteen initiaatit saavat nyt seurata Hierophantin ja Hierophantisin suorittamaa ”Hieros Gamos” (pyhät häät) -rituaalia. Jumalallisen Brimon julistetaan nyt tuoneen paikalle pyhän lapsen, Brimoksen. Hiljaisuudessa leikattuja viljan tähkiä esitellään nyt sielun ylösnousemuksen symboleina, mikä juontuu Jumalattaren yhteydestä viljaan. Välimeren ja Euroopan kulttuurien Jumalattaren tehtävät perineen Neitsyt Marian kuvaan kiinnitettiin myös viljantähkiä vielä katolisena aikanakin.

Juhlaan on liittynyt myös ehtoollinen. Koska Jumalattaren uskottiin juovan eräällä alttarilla olevasta kupista, kannattajien on tehtävä samaa. Juoman oletetaan olleen olutta. Ohranjyvien, joista juoma oli tehty, ajateltiin edustavan Jumalattaren vartaloa, ja mystait kokevat näin yhtyvänsä häneen.

Samothracialaisessa kultissa, joka läheisesti muistuttaa eleusilaista, korkea pappi mursi leivän ja tarjoili sen viinin kera initiaateille.

Viini edusti kasvillisuuden jumalaa ja leipä kasvillisuuden jumalatarta. Kristityt hylkäsivät myöhemmin näin suoran yhteyden maanviljelijän ajatusmaailmaan, ja käsittävät Pyhän Ehtoollisen paljon vertauskuvallisemmin. Toisaalta kristittyjen ehtoolliseen sisältyy viittaus Kristuksen androgyynisyyteen?

Tämän jälkeen mystait kääntävät kasvonsa kohti taivasta, ja pyytävät sadetta. Sitten he pyytävät maalta hedelmällisyyttä. Lopuksi Hierophantti lausuu ”Logoksen” eli rituaalin lopetussanat.

Sateen pyytäminen taivaalta ja viljavuuden anominen maalta, tähkien ja jyvien esiintyminen rituaaleissa, olut rituaalijuomana, ”pyhät häät” ja tietty Jumalatar-yhteys ovat yhteinen piirre monille vanhoille traditioille, -myös pohjoisempana.

Mystait ovat nyt tehneet sopimuksen Jumalattaren kanssa. He ovat luvanneet elää moraalisesti ja Jumalatar on luvannut heille kuolemattomuuden heidän maisten ruumiidensa kuoleman jälkeen. (Tuttu juttu jostakin toisesta yhteydestä?)

Eleusiin mysteeri saavutti suurta kannatusta Ateenassa seitsemänneltä vuosisadalta eKr. alkaen, ja jo silloin kreikkalaiset uskoivat saavuttavansa sen avulla kuolemanjälkeisen elämän, minkä myös Homeros vahvistaa. Eleusiin kultti on siis myöhempien mysteeri- ja pelastususkontojen edeltäjä, jonka valmista formaattia on noudattanut mm. kristillinen kirkko, vaikkei ole kiitollisuuttaan osoittanut.

Kristillisen perus-uskonkappaleen, synnittömyydestä palkintona tulevan ikuisen elämän, historia näyttää siis ulottuvan jälleensyntymään uskoneeseen Vanhaan Eurooppaan asti, neoliittisen kivikauden varhaisiin maanviljelys-yhteisöihin.

Jumala, joka kuolee noustakseen ylös, on antiikin ja Lähi-Idän uskontojen melkeinpä yhteinen piirre. Kun tähän liittyy ikuinen elämä vanhurskaille, yhdennäköisyys on jo niin silmiinpistävä, että kirkkoisien hurja raivo Eleusiin mysteeriä kohtaan ei enää yllätä. 500-600 -luvuilla jKr. valtiollistunut kirkko tuhosi brutaaleilla vainoilla tämän ikivanhan kultin, jolle kirkko oli ilmeisesti mielestään liikaa velkaa?

eleusis.minilainen.transparent800.png

Eleusiin mysteerin suurin salaisuus näyttää siis olevan silmiinpistävä yhtäläisyys kristillisyyden kanssa, -paitsi että Koren kuolema ja ylösnousemus näyteltiin syksyllä. Demeter ja Kore eivät ole tosin täysin vieraita katolisen kirkon piirissäkään, päätellen erään etelä-italialaisen kirkon Madonna & lapsi -pyhäinkuvan osoittautumiseksi äiti (Demeter) ja tyttölapsi (Kore/Persephone) -asetelmaksi. Itsensä Paavin mahtikäskyllä tämä kirkkoesine siirtyi museoon hyvin vilkkaasti.

Yhtä asiaa kristilliset plagiaattorit eivät voineet kopioida: Tasapainoista ja luonnollista suhdetta elämään, elämän kiertokulkuun, ja elämää ylläpitäviin voimiin. Kirkko synnillisti lisääntymisen, teki ilon ja nautinnon epäillyttäväksi ja synnintunnolla maksettavaksi, nostatti pelon kuolemaa kohtaan, vihan elämää kohtaan ja häpeän siitä että tuntee niinkuin ihminen tuntee. Ihmismieli rujoutettiin ja vääristettiin yksilöiden lannistamiseksi ja ihmisten keskinäisen yhteisyyden hävittämiseksi.

Ehkä vahinko on korjattavissa, jos opimme tietämään mitä oli ennen ja näkemään kulttuurimme perussairauden olemuksen ja kristillisen elämänkielteisyyden syyt.

Antiikin maailmassa mysteerikultti eli urbaanissa ”korkeakulttuurisessa” ympäristössä, mutta ilmeisesti alkuyperäisellä tapahtumapaikallaan. Herodoksen vaiteliaisuudesta huolimatta nykymaailma tietää jotain mysteerimenojen sisällöstä, mutta on syytä otaksua, etteivät ne ole olleet aina mysteerimenoja, eikä #kultti, vaan yhteiusllistä toimintaa, jossa esihistoriallisen maalaiskylän väki varmistaa elinkeinonsa menestystä.

Onko vastaavia fragmentteja muuallakin? Kristillisen kirkon lainaamat piirteet jo mainittiin. Euroopan perinteensä säilyttäneiden seutujen maalaiskarnevaalit voivat olla yksi kohde, josta kannattaa etsiä. Karnevaalien ja kollektiivisen juhlimisen ajoittuminen viljelijän työvuoden tärkeisiin päiviin, ei yllätä:

  • Kun sato on korjattu, vuoden tärkeimmät työt tehty, ja tuloksista nautitaan. Suomessa: Kekri.
  • Kun kylvöpäivä lähenee, ja työperiodi alkaa. Toukojuhlat, May Queen, etc.

Demeter oli hyvin vilja- ja viljelys-sidonnainen, ja siten hyvin maanläheinen. Kore-Persephonen kuolema ja ylösnousemus sekoittuvat myöhemmissä paikallis-editioissa muihin Manalan-matkaajiin: Attis, Kristus, Lemminkäinen. Olut juhlajuomana ei yllätä. Se on ilmaantunut Eurooppaan maanviljelyn myötä, ja ilmeisesti kuulunut aina viljelijöiden rituaaleihin.

Eleusiin menoja koskevista kuvauksista saatamme saada jotain vihjeitä siitä, mitä eri puolilla Eurooppaa yhä nähtävissä olevissa kulttipaikoissa on tapahtunut muinaisina aikoina. di-gold

 

eleusis.mitali.transparent


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s