Pronssikauden ”ylimystö” pappeja ja askeettejä?

tollund00000

Populaarien kuvakirjojen mielikuvamaailmassa muinaisuuteen sijoitetaan mahtavia ylimyksiä yms. alfa-uroksia aina sinne, mistä vähiten tiedetään tai tilaisuus muuten lohkeaa. Euroopan varhaismetallikaudet, pronssikausi ja rautakauden alku, näkyvät arkeologisessa aineistossa mm. ylellisiltä vaikuttavien arvoesineiden runsastumisena, ja toisinaan monumentaalisina yksilö tai suku hautauksina. Todellinen historia näyttää vähemmän simppeliltä.

Skandinavian tunnetuin esihistoriallisella ajalla haudattu ylimys on ”Tollundin mies”. Hänet löydettiin 1950-luvulla, turpeennoston yhteydessä. Myöhemmissä tutkimuksissa kuolin-ajankohdaksi on varmistunut 375-210 eKr. Pohjoismaissa elettiin silloin roomalaiseksi rautakaudeksi kutsuttua aikaa.

Päätelläksemme hänen yhteiskunnallisen asemansa, täytyy tarkastella vainajan terveydentilaa:

  • Tollundin mies vaikuttaa hyväkuntoiselta, hän ei ollut nälkiintynyt eikä kokenut väkivaltaa josta olisi jäänyt vammoja.
  • Hänen sormensa ja lihaksistonsa eivät kerro kovasta fyysisestä työstä.

tollund-mies-syoTuon ajankohdan jyllantilaisella maaseudulla hän on siis eläessään ollut hyväosainen, kuulunut yhteisön varakkaaseen ryhmään. Kun ruumis oli säilynyt hyvin suoturpeessa ja vähähappisessa ympäristössä, vatsalaukun sisältöä on voitu tutkia. Tiedämme, mitä Tollundin ylimys oli syönyt  viimeisinä elinpäivinään.

Ateria on koostunut puurosta ja leivästä. Niiden raaka-aineita on luonnehdittu mm. ”rikkaruohojen siemiksi”. Sanonta on hieman vähättelevä, sillä omavarais-maataloudessa, varsinkin menneinä aikoina, ei ole kartettu epätavallisten tai luonnonvaraisten kasvien käyttöä. Villivihannekset ovat muuten uudestaan tulleet muotiin Suomessakin.

Erikoisten ruokavalioiden harrastaminen ja vegetarismi ovat nykymaailmassa eräänlaisia alakulttuureja, puoliksi lahkomaisia harrastajapiirejä. Esihistoriallisissa yhteisössä ei sellaisille ollut tarvetta, eikä myöskään elintilaa. Voimme päätellä yhdenmukaisuus-paineen olleen kahden tuhannen vuoden takaisessa Tanskassa samaa luokkaa, kuin pohjoismaisessa maalaiskylässä parisen sataa vuotta sitten: Henkilöillä oli erilaisia rooleja, mutta erilaisuutta ei suvaittu.

Tollundin teloitettu mies ei siis ole ollut individualistinen erikoisuudentavoittelija, vaan jos hän on kuulunut normaaliväestä poikkeavan gastronomian harjoittajiin, sen on täytynyt liittyä hänen yhteiskunnalliseen rooliinsa, kuten selibaatti katolisilla papeilla?

Oliko Tollundin vainaja rikollinen vai yhteisön johtaja?

Miehen kuolinsyyksi on todettu hirttäminen tai kuristaminen. Koska köysi, joka on yhä vainajan kaulassa, on ohut ja korkealaatuinen, on päätelty että hänet on kuristettu. Todennäköisesti sen suonsilmäkkeen tai lähteen äärellä, johon hänet on kuolemansa jälkeen upotettu.

Lähde, vesistö tai suolampare omaavat shamanistisessa maailmankuvassa erityisen merkityksen: Ne edustavat sekä alista elementtiä, että pääsyä sinne. Tacituksen tunnettu detalji germaanien tavasta teloittaa ja kätkeä aseistakieltäytyjät, jotka ovat heimon häpeä, polkemalla heidät suohon, on mielenkiinoinen mutta ristiriidassa eräiden muiden asioiden kanssa. Tacitus mainitsee myös hirttämisen: Väkivallantekijät hirtettiin puihin, koska heimo halusi näyttää että oikeudenkäyttö toimii sen keskuudessa.

Tollundin vainajaa on kuitenkin kohdeltu toisin kuin rikollista: Vainajan silmät ja suu on suljettu. Kuristetulle vainajalle jää usein karmea ilme, kieli näkyviin etc. Vakuuttavin teoria onkin, että Tollundin mies uhrattiin, surmattiin rituaalisesti. Kuninkaiden uhraaminen mainitaan monissa myyteissä, Euroopassakin.

carllarsson-uhraus00000

tollundmanden_do-10895_originalTollundin miehen asento suohaudassaan on tyypillinen yksittäishaudoille eri eurooppalaisssa kulttuureissa. Sikiöasento on tulkittavissa jälleensyntymä-uskon ilmaukseksi: Henkilö laitetaan hautaan samassa asennossa, kuin hän on ennen syntymäänsä. Tämäkin tukee käsitystä, että hautaajat, myös teloittajat?, kunnioittivat vainajaa ja kohtelivat häntä normien mukaisesti.

Kun megaliittikumpuihin hautaamisesta kivikauden/pronssikauden taitteessa luovuttiin, jälleensyntymäusko näyttäytyy sikiöasentoisena yksittäishautauksena.

Meillä on nyt esimerkkitapaus jyllantilaisesta yhteisönsä eliittiin kuuluneesta miehestä, joka surmattiin ilmeisen hyvän elämän päätteeksi. Häntä voidaan pitää henkisen työn tekijänä. Johtajana?

Perinteinen käsitys muinaista ylimyksistä on populaarikulttuurin mukainen: Alistivat muut väkivalloin, nauttivat korkeasta elintasosta riistämällä muita, muodostivat johtavia klaaneja, kävivät sotia, etc.  Ja toki söivät pihvilihaa ja joivat ”viikinki-simaa”. Tollundin ylimysvainaja ei sovi tähän kuvaan. Toki meillä on myös esimerkkejä, jotka sopivat, -eräänlaisia takametsien faaraoita rautakauden Keski-Euroopassa.

Tollundin ylimysvainajan askeettinen ruokavalio on selitetty myös yleisellä nälänhädällä. Varhainen maanviljelys oli herkkää säiden vaikutuksille. Suomessakin kuoltiin nälkään vielä 1860-luvulla, kun sattui peräkkäisiä katovuosia. Mikäli Tollundin seudun varhaismetallikautiset yhteisöt olivat kohdanneet jotain samankaista, myös johtajien pöydissä on ollut korvikepuuroa?

Katojen mahdollisuutta, ja em. tarkastelun loogisuutta ei voi kiistää, mutta Tollundin vainajan lisäksi meillä on muutakin tietoa: tuon aikakauden  ”yläluokan” ruokavaliosta: Isotooppitutkimukset  vainajien hampaista ja luustosta. Henkilön luihin säilöytyy merkkejä siitä mitä hän on syönyt ja jopa missä on asunut ennen niitä seutuja, joille on haudattu. Onko liharuokaa, ja onko se kesyistä vai villeistä eläimistä, -kaikkia tätä pystytään nykyisin tutkimaan eksaktisti.

vikingtsiiv0001.pngGöteborgilainen arkeologi  Dalia Anna Pokutta on tutkinut Puolan pronssikautisen Uneticen kulttuurin ruhtinashautojen vainajia. Vastoin odotuksia isotooppijäämät vainajissa eivät kertoneet runsaasta eläinproteiinista yms. viikinkimeiningistä:

”Tulokset osoittavat hieman yllättävästi,  että upeisiin hautoihin haudatut ihmiset elivät lähes askeettisella ravinnolla. Pokutta vertaa heitä intialaisiin joogeihin. Hänen tulkintansa mukaan ruhtinashautojen vainajat olivat pikemminkin shamaaneja tai pappeja, kuin henkilöitä joiden valta olisi perustunut materiaaliseen omaisuuteen. …

druid0000mitakuuluuPokuttan väitöskirja ja eräät muutkin merkit viittaavat siihen, että Euroopan varhaiset pronssikautiset yhteiskunnat olivat eräänlaisia teokratioita, joissa uskonnollisilla johtajilla oli huomattavaa vaikutusvaltaa.”
Karin Bojs: ’Homo Europaeus, eurooppalaisen ihmisen pitkä historia’, Minerva 2016, alkuteos 2015, s.336

Hurja viikinki siis vaihtuu druidi-pappiin?

Uneticen kulttuurin alueella on oletettavasti ollut varakkaita kauppiaita, jotka ovat käyttäneet hyväkseen sijaintia Itämeren ja Välimeren vauraiden seutujen välisen kauppatien pohjoispäässä, Veikselin suussa. Heidät on kuitenkin haudattu rahvaan hautoihin. Yhteisön eliittiä olevat olleet po. askeetit?

tietaja33333Varhaismetallikautinen ylimystö onkin siis ainakin useassa tapauksessa ollut klerikaatti. Teokratia on osuva sana, meritokratia voi olla parempi. Jossain muuten puhutaan muinais-ajan johtajista nimityksellä #tietäjät? Missähän se mahtoi olla, ja mitä he tiesivät?

Mikä on ollut tämän ruhtinashautauksilla Uneticessa ja hirttosilmukalla Tollundissa palkitun meritokraattisen yläluokan osaamisalue, onkin seuraava kysymys, -ja siihen löytyy vastaus:

Kuten toisaalla olemme kertoneet, myöhäiskivikauden l. neoliittisen ajan Euroopassa maanviljelys oli levinnäisyytensä äärirajoilla. Vuodenaikojen vaihtelu pakotti valitsemaan kylvöpäivän aina oikein. Vaihtoehtona oli sadon menettäminen ja nälkäkuolema. Avun tähän ongelmaan antoivat ammattimiehet ja -naiset, joiden tehtävänä oli aurinkokalenterin ylläpitäminen.

isonmahosaarenjkriddenstahl600

Kaavio esittää Ison Mahosaaren jätinkirkkoa Pielisellä Pohjois-Karjalassa. Jätinkirkot olivat suomalainen vastine keskieurooppalaisille maa- ja kivikehille, joista tunnetuin on Stonehenge Salisburyn tasangolla Englannissa.  Näiden mega-kokoisten kalkylaattoreiden avulla kivikauden ja varhaismetallikauden viljelijä pystyi määrittelemmän elintärkeät päivät. Osaajat, jotka pystyivät käyttämään näitä laskimia, ja järjestämään vuotuisjuhlia ajallaan, olivat yhteisöjen luontaisia johtajia.

Näin oli ollut Euroopassa viimeistään maanviljelyn alkuhetkistä alkaen, ja kolmannella vuosituhannella eKr. Eurooppaan Kaspian aroilta suuntautunut indoeurooppalaisten arokansojen ryntäys ei muuttanut kaikkea.

Kulttuurin tuho ja väestöromahdus, joka seurasi invaasiota, on ilmeisesti ollut suurin Eurooppaa tähän mennessä kohdannut onnettomuus, ja väkivaltaisin tunnettu aikakausi. Puhuttu kieli vaihtui indoeurooppalaiseen suurimassa osassa mannerta, poikkeuksena mm. suomensukuiset alueet. Yhteiskuntamuotoa, joka ilmaantui savujen hälvettyä ja ruumiiden maaduttua, on luonnehdittu ”prätkäjengivaltioksi”: Se oli juuri viikinkiromantikkojen ja aiempien tutkijoiden kuvitteleman kaltainen olotila.

Marija Gimbutas, joka on toteuttanut laajoja arkeologisia tutkimuksia Balkanilla, mainitsee joissain tutkituissa kohteissa havaitun oudon ilmiön: Kaikki naiset on haudattu paikallisen eurooppalaisen tradition mukaisesti, miehet indoeurooppalaisten arokansojen tapaan. Näkymä, jonka em. arkeologiset havainnot avaavat, on hyvin tyly. Vertailukohtaa voidaan etsiä mm. 1800-luvulla Argentiinan Pampan ”rauhoittamiseksi” käydyn sodan tuloksista: Pampalle jäivät ”villien” intiaanien hautaamattomat ruumiit, ja henkiinjääneitä raiskattuja naisia. Sotilaiden äpäristä kasvoivat sitten gaucho-karjapaimenet, jotka tunnetaan aggressiivisuudestaan, ja siitä etteivät siedä poikkipuolista sanaa.

Indoeurooppalainen invaasio hävitti kirjoitustaidon, maalatun keramiikan, suuret asutuskeskukset ja rauhanomaisen kanssakäymisen noin tuhanneksi vuodeksi. Maahantunkeutumista edeltänyttä olotilaa Gimbutas kutsui ”Vanhaksi Euroopaksi”.

Indoeurooppalaisen invaasion aiheuttama katastrofi oli myös geneettinen murros: Aiemmin Euroopassa (Kaspian arojen länsipuollella) tuntemattomat YDNA:n haplotyypit R1a ja R1b ilmaantuivat, ja esiintyvät nykyeurooppalaisilla noin puolella miesväestöstä. Pampan näkymät muistuvat mieleen.

Nestorin kronikassa toistetaan venäläinen t. nykyisen Venäjän alueen muistieto valloittajakansasta, joka oli niin pirullinen että heidät piti tuhota kokonaan, tai tuhoutuivat jostakin syystä. Munkki Nestor toistaa kuvauksia näiden sikailuista, ja tosiaankin havainnollistaa päivän kerraallaan elävien ryöstelijöiden ”prätkäjengi-valtion” mahdollista meininkiä: Turkkilaisten touhut Balkanilla tai ”ristiretkeläiset” Preussissa toiseen potenssiin.

Nestorin toistamissa tarinoissa, joista ei selviä liittyvätkö ne indoeurooppalaisten, turkkilaisten vai mongolien invaasioihin, kuvataan ”hallintoa” joka ei pysty takaamaan jatkuvuuttaan muulla tavoin kuin etsimällä uusia ryöstettäviä alueita. Euroopan väkiluvun (=asuttujen paikkojen määrän) romahdus ja kulttuurisaavutusten katoaminen kertovat Nestorin kuvaamaa toimintaa tapahtuneen, mutta ehkei se jättänyt jälkeensä uusia arkeologisesti havaittavia kulttuureja, vain tuhkaa ja luita.

Dalia Pokuttan löytö kertoo, että toisenlaisiakin tuloksia jäi invaasiota: Sotaisen yhteiskuntaluokan ruhtinaskuntien sijasta #tietäjien hallitsemia yhteiskuntia. Suomessa Unto Salo on tarkastellut Euroopan neoliittista ja varhaismetallikautta, ja toteaa patriarkaalisten ja matriarkaalisen trendien vaihdelleen useasti pronssikauden kuten myös megaliitteja rakentaneen maanviljelys-kivikauden yhteisöissä. Pronssikauden alku on ollut korostetun patriarkaalista ja väkivaltaista, mutta tendenssi on vaihtunut myöhemmin.

nebra_diskEurooppa näkyy kuitenkin toipuneen invaasiosta suhteellisen hyvin, vaikka kokonainen vuosituhat hukattiin? Neoliittisen kivikauden mittavat maa- ja kivikehät hylättiin, ja puhuttu kielikin vaihtui, mutta joku säilytti kyvyn lukea #taivaan-merkkejä ja kertoa oikeat päivät kylvöön ja suuriin vuotuisjuhliin.

Pronssikautinen Nebran kiekko (oikealla) Saksasta näyttää, asetettuna oikein muinaisen pyhänä palvotun kukkulan huipulle, talvipäivänseisaukset ym. tärkeät päivät samaan tapaan, kuin Goseckin neoliittinen auringontemppeli (alla)Vanhassa Euroopassa. Vaikka suuret maa-, puu- ja kivikehät tuhottiin ja unohdettiin, tieto oli säilynyt jossakin.

Se osaaminen, joka oli Uneticen ruhtinashautojen yläluokaksi luulluilla vainajilla ja kenties Tollundin miehellä, ja joka antoi heille korkean yhteiskunnallisen aseman, on nyt hahmotettavissa? di-gold

Uneticen kulttuuri:
Suomi, Kalevalan mukaan:
”Ruhtinaina” haudatut johtajat askeetteja, ilmeisesti jonkin asian osaajia tai uskonnollisia vaikuttajia.
Kansanrunojen mukaan johtaja ”tietäjä”. Kilpaili vaikutusvallasta sepän kanssa.
Maatalouskulttuuri, riippuvainen oikean kylvöpäivän määrittelystä.
Maatalouskulttuuri, riippuvainen oikean kylvöpäivän määrittelystä.
Samalla alueella, tai läheisyydessä, astronomisia tarkoituksia palvelevia rakennelmia.
Samalla alueella, tai läheisyydessä, astronomisia tarkoituksia palvelevia rakennelmia.

auringontemppel-i0000001

Kalevala muuten mainitsee Sammon epteettinä #kirjokannen, muistaa samassa yhteydessä #Pohjolan-kivimäen. Sattumaa tai ei, likelle osuu Nebran kiekkoa ja Goseckin-Stonehengen megarakennelma-kalenteita. -Ja miksi #Päivölän yhteisön johtajan Väinämöisen virkanimi oli #Tietäjä? Kuten Tollundin miehellä?? #Suohon-laulaminen -teema näyttäytyy tässä yhteydessä tanskalaissuomalaisena?

Kalevalaisessa perinteessä esiintyy myös ajatus #sanan-mahdista: So. sana tai tieto on fyysistä voimaa merkittävämpi.di-gold

https://www.academia.edu/3515972/Population_Dynamics_Diet_and_Migrations_of_the_Unetice_Culture_in_Poland

Suomen kivikautiset kivirakennukset aurinkokalentereita,

Indoeurooppalaisen invaasion vaikutukset Euroopassa

Mainokset

One thought on “Pronssikauden ”ylimystö” pappeja ja askeettejä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s