Kun valta siirtyi naisten kautta.

heetti000001.png

Erään heettiläis-kuningattaren nimenä esiintyy vanhoissa piirtokirjoituksissa Tawannanna. Nimityksellä on kuitenkin ulottuvuuksia, jotka valaisevat ihmiskunnan muinaista matrifocaalista elämäntapaa. Tawannanna oli heettiläisessä dynastiassa se henkilö, jonka kautta valta periytyi. Tawannanna oli naispuolinen hallitsija, jonka lapsesta tai aviopuolisosta tulee vallanperijä. Samalla nimellä heettiläiset myös tunsivat auringonjumalan.

On varsin yleinen käsitys, että valta ja perheen johtajuus on ”aina” kuulunut mies-sukupuolelle, ja että po. järjestys on biologinen.  Tämä -länsimaissa(kin) perinteellinen käsitys on viimeaikoina kokenut kaksi takaiskua:

  • Naisten rooli länsimaisessa yhteiskunnassa on voimakkaasti muuttunut 1900-luvun lopulla: Konservatiivis-patriarkaalisesta sukupuolirooli-formaatista on etäännytty pitkä harppaus kohti ”biologian-vastaista” sukupuoliroolien tapakulttuuria.
  • Tarkemmat tiedot esihistoriasta viittaavat naisten vähintään ”nykyaikaiseen” rooliin muinaisissa yhteiskunnissa. Se siitä ”biologisesta määräytymisestä”.

Otamme esimerkin heettiläisten valtakunnasta. Heettiläiset l. hittiitit olivat indoeurooppalaista kieltä puhunut kansa Vähässä Aasiassa, nykyisen Turkin ja osittain Irakin ja Syyrian alueella. He näyttävät perineen suurimman osan kulttuuriaan ja valtakuntansa seudun vanhoilta asukkailta hattilaisilta.

Hattilaiset eivät olleet indoeurooppalaisia kieleltään. Heidän kielensä taksomia l. sukulaisuus tunnettuihin kieliin on yhä epäselvä. Paremmin tunnetussa heetin-kielessä suurin osa sanoista on ei-indoeurooppalaisia, ilmeisesti hateilta perittyjä. Heettiläiset näyttävät siis omaksuneen ei-indoeurooppalaisilta edeltäjiltään sanastoa, kulttuurinsa, nimensä ja myös yhteiskuntajärjestelmänsä: Matrilineaarisen dynastian.

Kouluhistoriasta olemme oppineet, että asiat tapahtuivat #kuninkaiden tms. johtajapaviaanien kautta, vaikka #vasemmistolainen kritiikki on välillä muistuttanut että alamaisillakin oli jokin rooli. Vakiintunut #feministinen näkemys on tuonut mukaan jeremiaadit naisten vuosituhantisesta sortamisesta, mutta nyt näyttääkin siltä että vanhimmissa valtakunnissa naiset  jakoivat vallan mieshallitsijan kanssa, joka peri  oikeuden valtaistuimeen joko äitinsä tai vaimonsa kautta.

Heettiläisissä so. Hatti-valtakunnassa hallitsijaparin muodostivat Tawannanna ja Labarna. He eivät alunperin olleet kuningas ja kuningatar, vaan kanssahallitsijat, jotka eivät aina olleet aviopari.

Tawannanna: Labarna:
Kanssahallitsija, nainen. Kanssahallitsija, mies.
Osallistui hallituksen toimintaan. Osallistui hallituksen toimintaan.
Valta perustui syntyperään kuningasperheessä Valta perustui syntyperään kuningasperheessä, tai avioliittoon Tawannannan kanssa. Ei välttämättä kanssahallitsijan puoliso. Veli+sisar -kanssahallitsijuutta vältettiin.
Peri oikeuden asemaansa äiti-linjaa myöten. Ei perinyt valtaa isä-linjaa myöten.
”Tawannanna” myös feminiinin auringonjumalattaren nimi. Nimitys vain hallinnollista asemaa tarkoittava.

Heettiläiset perivät dynastisen järjestelmänsä hattilaisilta, joilla mies-kanssahallitsijan nimitys oli Tabarna. Eri heettiläiset kuninkaat pyrkivät toistuvasti ”modernisoimaan” vallanperimystä naapurivaltakuntien patrilineaarisen tavan suuntaan, mutta kohtasivat kiivasta vastustusta sekä konservatiivien että kansan taholta.

ctlhy_23Vastustuksen taustalla olevan tradition voidaan katsoa ulottuvan Anatolian ensimmäisiin neoliittisiin kaupunkikulttuureihin asti: Catal Hyuykin arkeologisen tutkimuskohteen tunnetuin esine on keraaminen kuva valtaistuimella istuvasta naishahmosta, jolle pitää seuraa kaksi naarasleijonaa t. pantteria.

Vaikkakin Catal Huyukin savifiguuri tulkitaan äitijumaluutta, myöhempää Fryygian Kybeleä ja Hellaan Atana Potiniaa esittäväksi, sillä täytyy olla jokin resultaatti siihen näkymykseen mikä Anatolian ja myöhemmän Hatti-valtakunnan asukkailla oli ideaalista hallitsemisesta.

Otsikkokuvassa  näemme hattilaisten ja heettiläisten pääkaupungin, Hattusahin portin: Kaksi leijonaa ympäröi soikeaa portaalia. Feminiinen viesti on hyvin selvä.

hatt_5.jpgMuinaisina aikoina hallitusvallalle ja yleensäkin poliittiselle päätöksenteolle haettiin jonkinlaista jumalallista auktoriteettia. Hatti-valtakunnan, kuten heettiläiset sitä kutsuivat, dynastian arvovalta ja luottamus kansan keskuudessa näyttää liittyneen hyvin vahvasti esi-heettiläisten tapojen noudattamiseen: Naispuolinen perimälinja koettiin siis jollakin tavalla #pyhäksi, vallan legitimiteettiä vahvistavaksi. Saattaa olla jopa, että myyttinen ensimmäinen Tawannanna on ymmärretty itse auringonjumalattareksi, tai tämän tyttäreksi?

Hattusahin hallitsija pari Tudhaliya I (varhain 1500-luvulla BC) ja vaimonsa Nikalmati yrittivät ohittaa Tudhaliyan sisaren Zi:n uutta Tawannannaa nimitettäessä, mikä johti poliittiseen kriisiin. Kronikoiden mukaan Zi käytti vallananastajia vastaan mustaa magiaa, -ainakin näin kirjoittajat väittävät. Zi sai puolelleen myös kansan.

Zi:n väitetty rooli noitana sopii hyvin kuvaan ikimuistoisesta traditiosta, joka pilkahtaa historiallisen episodin taustalla.

Tudhaliyan tarkoitus oli poistaa Tawannannan rooli vallanperimyksestä kokonaan. Siirtymisestä mieslinjaiseen vallanperimykseen oli tehty säädös jo 200 vuotta aiemmin, kuningas Hattusilin testamentissa, jossa tämä määräsi vallan pojanpojalleen Mursilille sisarenpojan sijasta.  Konservatiivien jarrutus oli estänyt vallanperimyksen muuttamisen, ja nyt Tudhaliya yritti uudelleen.

Kriisi ratkaistiin kompromissilla: Tawannannan rooli säilyi, vaikka sisar Zi jäi vallanjaon. Tytär Asmunikal ja poika (tai Asmunikalin puoliso?) Arnuwanda jäivät perimään valtaa. Ratkaisu säilytti Tawannannan aseman entisellään.

Pysyviä muutoksia heettiläisten vallanperimykseen sai aikaan vasta Suppiluliuma I (1344-1322 BC). Hän nai Babylonin prinsessan, Malignal:n, Burna-Buriahs II:n tyttären, jolle hän junaili Tawannannan statuksen. Tämän jälkeen hän alkoi naittaa kuningasperheen naisia liittolaisvaltioiden hallitsijoille pitääkseen Tawannannan perinteiseen asemaan oikeutetut kaukana hovista.

Perustuslaillinen vallankaappaus oli näin tapahtunut, ja Tawannannat olivat jatkossa vain kuningattaria. Kuninkaallisen perheen naisten naittaminen diplomaattisina avioliittoina tuli tämän jälkeen tavaksi. Sisarten jälkeläisten perimysvaatimukset tulivat näin mitätöidyiksi naisten liittyessä aviomiestensä sukuihin.

Kaappaus katkaisi hyvin vanhan tradition. Matrilineaarinen perintöoikeus, omaisuuden tai dynastisen aseman siirtämisessä, jatkui joissakin harvoissa paikoissa vielä meidän ajanlaskumme aikaan. Tunnetuin tapaus on Skotlannin piktivaltion kruununperimys, joka säilyi tyttären kautta siirtyvänä aina piktivaltion loppuun asti, 800-luvulle jKr.

Vallanperimys naislinjaa pitkin on ilmiö, joka ei ole voinut syntyä patriarkaalisissa oloissa. Se, että meillä on esimerkki matrilineaarisesta suvusta, vieläpä dynastian legitimiteetin kriteerinä historiallisella ajalla nykyisin äärimmäisen patriarkaalisessa Lähi-Idässä, kertoo että näilläkin nyt ”jumalan-hylkäämillä” seuduilla on muinoin vallinnut sukupuolisesti tasapainoittettu so. ”matriarkaalinen” elämäntapa. di-gold

Hattilainen aika (ei-indoeurooppalaiset):

Hallitsija: Hallitusaika:
Pamba varhainen 22:n vuosisata BC Hatti:n kuningas
Pithana 17. vuosisata BC Kussara:n kuningas, valloitti Neša:n
Piyusti 17. vuosisata BC Hatti:n kuningas, soti Anitta:aa vastaan
Anitta 17. vuosisata BC Kussara:n kuningas, tuhosi Hattusa:n
Tudhaliya Hattusili I:n isosisoisä
PU-Sarruma Tudhaliya:n poika

 

Vanha kuningaskunta, miespuoliset hallitsijat:

Hallitsija Hallituskausi
Labarna I n. 1600–1586 BC Myyttinen perustaja
Hattusili I a.k.a. Labarna II n. 1586–1556 BC Labarnan sisarenpoika t. tyttärenpoika. Siis tawannannan poika. Ehkä valtasi takaisin Hattusan.
Mursili I n. 1556–1526 BC Hattusili I:n tyttären (tawannannan?) poika
Hantili I n. 1526–1496 BC Mursili I:n sisaren aviomies, salamurhasi Mursili I:n.
Zidanta I n. 1496–1486 BC Hantili I:n tyttären aviomies. Salamurhasi Hantili I:n pojan.
Ammuna n. 1486–1466 BC Zidanta I:n poika, salamurhasi isänsä.
Huzziya I n. 1466–1461 BC Ammuna:n poika?
Telipinus n. 1460 BC Huzziya I:n sisaren aviomies,  syrjäytti Huzziya I:n.

Heettiläisiä kirjoituksia tulkinneet ja systematisoineet eivät ehkä kaikissa tapauksissa ole tunnistaneet kruununperijän naispuolista sukulaisuutta, vaan henkilö on merkitty ”vallananastajaksi”? Joistakin hallitsijoista tiedetään vain, kenen poikia he ovat olleet. Suppiluliuma I:een asti on varminta olettaa, että heillä on ollut myös naispuolinen vallanperimyslinja. Joissakin tapauksissa se on myös tiedossa.
 

Keskivaltakunta, miespuoliset hallitsijat:

Hallitsija: Hallituskausi:
Alluwamna keskivaiheilla 15. vuosisataa BC Telipinun tyttären, tawannannan, aviomies.
Hantili II n. 1500-1450 B.C. Alluwamnan ja tawannannan poika.
Tahurwaili Vallananastaja, joskus Telipinun ja Zidanta II:n välissä?
Zidanta II Hantili II:n poika.
Huzziya II Zidanta II:n poika.
Muwatalli I n. 1400 BC Salamurhasi Huzziya II:n, vallananastaja? (Saattaa olla että ”vallan-anastajina mainitaan tawannannojen poikia, joilla oli perimysoikeus?)

Uusi kuningaskunta t. imperiumi, miespuoliset hallitsijat:

Hallitsija: Hallituskausi:
Tudhaliya I Varhain 14:lla vuosisadalla BC. Saattaa olla Zidanta II:n tyttärenpoika.  Muwatalli I:n tappamisen jälkeen valtaan.
Arnuwanda I Tudhaliya I:n tyttärenpoika.
Hattusili II (?) Henkilöstä tiedetään vain vähän.
Tudhaliya II n. 1360? – 1344 BC Joko Arnuwandan tai Hattusili II:n poika?
Tudhaliya III (nuorempi) Tudhaliya II:n poika. Salamurhattiin ehkä jo ennen hallituskauttaan?
Suppiluliuma I n. 1344–1322 BC Tudhaliya II:n tai Hattusili II:n poika. Muutti vallanperimysjärjestystä.
Arnuwanda II n. 1322–1321 BC Suppiluliuma I:n poika.
Mursili II n. 1321–1295 BC Suppiluliuma I:n poika.
Muwatalli II n. 1295–1272 BC Mursili II:n poika  N.. 1274 osallistui Kadeshin taisteluun Ramses II:sta vastaan.
Mursili III a.k.a. Urhi-Teshub n. 1272–1267 BC Muwatalli II:n poika.
Hattusili III n. 1267–1237 BC Mursili II:n poika.
Tudhaliya IV n. 1237–1209 BC Hattusili III:n poika
Kurunta n. 1228–1227 BC Muwatalli II:n poika, hallitusaika epäselvä.
Arnuwanda III n. 1209–1207 BC Tudhaliya IV:n poika.
Suppiluliuma II n. 1207–1178 BC Tudhaliya IV:n poika. Hänen aikanaan Hattusah tunoutui n. 1178.

Werner Winter (toim.): Reconstructing Languages and Cultures. Trends in Linguistics. Studies and Monographs 58. Mouton de Gruyter, Berlin and New York 1992.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hattians

hittiitten0000.png
 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s