Riihi-keksintö teki suomensukuisista pohjoisen valtaväestön 3-4 000 vuotta sitten

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat nykyisin hajallaan Ruijan ja Uralin välillä, alueella jolla vielä puolitoista tuhatta vuotta sitten ei ollut ketään muuta. Miten olimme voineet vallata näin suuren territorion, ja vielä ankarissa pohjoisissa oloissa, sitä selvittelimme. Nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen hajallinen sijoittuminen Pohjois-Euroopassa paljastaa aiemman yhtenäisen kielialueen laajuuden. 600-luvulla jKr. alkanut slaavi-ekspansio on erottanut volgansuomalaiset (VS) itämerensuomalaisista (IMS), … More Riihi-keksintö teki suomensukuisista pohjoisen valtaväestön 3-4 000 vuotta sitten

Keramiikan itäinen alkuperä, Japanista ja Manchuriasta

Venäläisen tutkijan ennallistamalla kampakeraamisen kauden esisuomalaisella (Äänisen Peurasaareen haudatulla) olisi todella syytä hämmästyä, sillä nykytietojen mukaan keramiikka, l. saviastioiden tekotaito, keksittiin yli 13 000 vuotta sitten Itä-Aasiassa, josta se levisi eteläisen Siperian kautta Eurooppaan, myös Venäjälle, Äänisen-Karjalaan ja Suomeen.  Käsitystä tukee sekin, että Anatolian varhaisin maanviljelys ei tuntenut keramiikkaa. Suomeen keramiikan valmistustaito on tullut jo … More Keramiikan itäinen alkuperä, Japanista ja Manchuriasta

Kampaleima-koristeltu keramiikka ulottui Suomesta Koreaan

  Otsikkokuvan Jeulmun keramiikkaa edustava astia Korean niemimaalta 4000 BC muistuttaa suippo-pohjaisuudeltaan ja koristelultaan suomalaisen kivikautisen keramiikan klassisinta tyyppiä, kampakeramiikkaa. Se edustaakin samaa jatkumoa. Koreaan tämä keramiikka oli tullut Kiinan kulttuurikehityksen aloittajilta, Liaon jokilaakson kulttuureilta. Niiden väestöllä on muutakin yhteistä nykysuomalaisten kanssa, kuin esi-vanhempiemme saviastia-tyypit. Kun Itä-Aasian rannikolla astuttiin mesoliittisesta kaudesta neoliittiseen, meillä ja heillä oli … More Kampaleima-koristeltu keramiikka ulottui Suomesta Koreaan

Eleusiin mysteeri, ikivanha maanviljelyskultti antiikin Kreikassa

  Eleusiissa, Ateenan lähistöllä, pidettiin tuhannen vuoden ajan, todennäköisesti kauemminkin, antiikin maailman merkittävin uskonnollinen rituaali, kuinnes kristitty Rooiman keisari sen tukahdutti osana valtakunnan totalitarisoimista. Vilkaisemme, mitä on tämä mielenkiin toisen ilmiön taustalla. Nykyisten historiantutkijoiden edeltäjänään ja tiennäyttäjänään pitämä Herodotos Halikarnassolainen oli tutkijana tunnollinen ja ihmisenä kunnollinen, -joskus kiusaksi asti. Hänelle suotiin tilaisuus tutustua Eleusiin mysteereihin, joista … More Eleusiin mysteeri, ikivanha maanviljelyskultti antiikin Kreikassa

Onko Suomen, Fennoskandian ja Itä-Euroopan varhainen maanviljelys peräisin Kiinasta?

Ensimmäinen tunnettu Suomessa viljelty kasvi on viljatatar l. tattari, Fagopyrum esculentum. Varhaisimmat merkit sen viljelystä ovat Jaalan (nyk. Kouvolan) Huhdasjärveltä 7200:n vuoden takaa. Huhdasjärven viljelyn pioneerit olivat tuohon aikaan pohjoisimmat viljakasvien kasvattajat Äänisen Pegreman ohella, josta suunnasta idea maanviljelyyn oli meille tullutkin. Ensimmäinen viljelykasvimme, viljatatar. Maanviljelyn tietovaihto Ukrainasta Kiinaan? Johtopäätökset. Ensimmäinen viljelyskasvimme, viljatatar. Viljatatar l. tattari … More Onko Suomen, Fennoskandian ja Itä-Euroopan varhainen maanviljelys peräisin Kiinasta?

Maanviljely alkoi Suomessa aiemmin kuin Ruotsissa.

Kouluhistoriasta tutulle mielikuvalle, että viljelyelinkeino olisi omaksuttu meille Ruotsista, ei  missään tapauksessa löydy asiapohjaa, sillä maan muokkaaminen hyötykasvien kasvattamiseksi omaksuttiin Ruotsin nykyisellä alueella suhteellisen myöhään.. ”Culture” -sanalla vanhat roomalaiset viittasivat maanviljelyyn. Koska Suomessa maan puskeminen viljan tuottamiseksi on vanhempaa kuin monessa muussa paikassa tässä lähellä, olemme siis vanha kulttuurikansa. Vanhimmat todetut merkit maan muokkauksesta viljakasvien kasvattamiseksi … More Maanviljely alkoi Suomessa aiemmin kuin Ruotsissa.