Poliittinen korrektius tuottaa uus-lysenkolaisuutta

cheddar800.png

Neuvostoliiton surkeasta historiasta tunnemme pseudotieteilijä Trofim Lysenkon, joka kiipi sikäläisen poliittisen eliitin suosioon perinnöllisyysnäkemyksellään, jonka mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät. Tämä syötti tärppäsi, sillä kommunisti-yläluokka kaipasi teoriaa, jonka mukaan heidän jälkeläisensä ovat #tietoisempia kuin muut, ja näinmuodoin kelvollisempia johtotehtäviin.

Näin kömpelö ”tiede” ei voinut pitkään mennä täydestä, ja lysenkolaisuus katosikin kaikkialta muualta, paitsi Suomen jälkitaistolaisesta kulttuurielämästä. Vuonna 1965 Neuvostoliitossa jouduttiin palaamaan biologian valtavirtaan, siis Charles Darwinin ja Gregor Mendelin viitoittamalle tielle. Sitä ennen Neuvostoliiton pätevin ja kansainvälisestikin tunnustettu perinnöllisyyden ja kasvinjalostuksen tutkija Nikolai Vavilov oli jo menehtynyt #kuolemanleirillä, jonne hänen toimitettiin epämarxilaisena tutkijana ja yliopistomaailman poliittis-orientoituneen ilmapiirin uhrina. Humanistit eivät tunne armoa.

mendelKun itävaltalainen, Brünnin kaupungissa asuva, augustinolaismunkki Gregor Mendel (20.07.1822 – 06.01.1884) sai valmiiksi perinnöllisyyden lainalaisuuksia koskevat sääntönsä, perinnöllisyystiede oli vielä täysin kokemusperäistä. DNA-molekyyli löydettiin vasta paljon myöhemmin, eikä informaation siirtymisen mekanismia eliösukupolvelta seuraavalle ollut teoreettisesti määritelty.

Mendel ja hänen seuraajansa tutkivat konkreettisia kasvi- ja eläin-sukupolvia, ja näiden ominaisuuksia. Tutkimuskohteena oli siis toteutunut ominaisuuksien periytyminen. Kokemusperäisesti löydetyt säännöt nimettiin Mendelin laeiksi:

  • 1. Sääntö eli erkanemissääntö tai lohkeamissääntö (Law of Segregation)[2]
  • 2. Sääntö eli ominaisuuksien vapaan yhdistymisen sääntö (Law of Independent Assortment)[3]
  • Sääntöä peittyvien (resessiivisten) ominaisuuksien jäämisestä vallitsevien (dominanttien) ominaisuuksien varjoon kutsutaan usein Mendelin 3. laiksi (Law of Dominance), mutta nykyisin tätä pidetään perinnöllisyyden perusoppina, ei niinkään Mendelin lakina.

Mendelin tehdessä työtään tutkijoiden valtavirta suuntautui vielä eliöiden luokitteluun l. taksonomiaan, eivätkä he olleet tarttuneet lainkaan eliöiden todellisten sukulaisuuksien selvittämiseen. Teoreettinen perusta perinnöllisyystutkimukselle puuttuikin vielä, mutta se ei haitannut Mendeliä. Hän lähti empiiristen havaintojen pohjalta, ja rakensi sääntönsä niiden perusteella.

Kuten Isaac Newtonin mekaniikan säännöt pitävät yhä paikkansa kappaleiden liikkeen, painon, etc. suhteen, vaikka fysiikka on hänen jälkeensä edennyt aivan uusiin sfääreihin, Mendelin tuloksetkin pitävät yhä paikkansa tutkimusten uudesta levellistä huolimatta. Genetiikka on päässyt jo DNA-molekyylin sisälle, ja tutkii sen emäspareja, mutta eliö-yksilön jälkeläisten ominaisuudet noudattavat yhä jo Mendelin löytämiä lainalaisuuksia. Nykytiede on vain löytänyt sen mekanismin, jolla Mendelin löytämät asiat tapahtuvat.

Tässä herneenpalon värin (keltainen-vihreä) periytyminen:

mendel.herneet-keltainen-vihrea

Näin se meni ennen DNA-molekyylin löytymistä, ja näin se menee senkin jälkeen: Mendelin empiirisesti selvittämällä tavalla.

Mendel osasi erottaa myös #dominantit ja #ressessiiviset ominaisuudet:

  • Jokin ominaisuus periytyy dominantisti l. vallitsevasti. Se tarkoittaa että jälkeläisen täytyy saada se vain toiselta vanhemmaltaan. Sukupolvien kuluessa dominantti omaisuus yleistyy populaatiossa.
  • Jokin ominaisuus on ressessiivinen l. peittyvä. Jälkeläisen täytyy saada se molemmilta vanhemmiltaan jotta se toteutuisi ko, yksilön ominaisuutena. Sukupolvien kuluessa ressessivinen omaisuus katoaa populaatiosta, vaikka sen kantajien määrä olisi alussa yhtä suuri kuin dominantin ominaisuuden kantajien.
  • Oppikirjaesimerkkkinä ressessiivisestä ominaisuudesta on mainittu vaalea ihon/hiusten/silmien väri.
  • Oppikirjaesimerkkinä dominantista ominaisuudesta on mainittu tumma ihon/hiusten/silmien väri.

Lukemattomat perinnöllisyyden tutkijat ovat toistaneet Mendelin koesarjat, ja tehneet niitä myös eläimillä: Banaanikärpäsillä ja rotilla. -Juuri siitä siistä labratorio-rottakannoista periytyvät kesyrotat ovat vaihtelevalla tavalla mustan-valkoisen kirjavia.

Peittyvän ja vallitsevan periytymisen eron ymmärtäminen on ollut hyvin hyödyllistä geenivirheinä sukupolvelta toiselle siirtyvien perinnöllisten sairauksien ymmärtämiselle: Ne vahingoittavat yksilöä vain jos hän perii sellaisen molemmilta vanhemmilta.

#Melanismin l. ulkonäön tummuuden on haivattu kokeellisesti periytyvän peittävästi.

cheddar-rats.png

Kaikki oppikirjat kertoivat vielä joitain vuosikymmeniä sitten tämän: Tummuus l. melanismi periytyy peittävästi, l. dominantisti. Jossakin vaiheessa tästä tiedosta tuli poliittisesti epäkorrektia.

Nykyisin saamme noin kerran vuodessa lukea jonkin sepustuksen, jossa eurooppalaisten esivanhemmista tehdään tumma- tai musta-ihoisia. Tätä on kuitenkin hyyvin vaikeaa sovittaa historiallisesti tunnettuun eurooppalaiseen väestöön. Sen perusteella, mitä ominaisuuksien periytymistä on tutkittu yli sadan vuoden aikana, tummat vanhemmat saavat hyvin harvoin, jos koskaan, vaaleita jälkeläisiä.

Gregor Mendelin ja muiden eliösukupolvia risteyttämällä perinnöllisyystutkimusta tehneiden koesarjat on jo satakunta vuotta sitten toistettu muiden tutkijoiden ja opiskelijoiden toimesta, ja tulokset on oikeiksi havaittu: Tummuus periytyy siis dominantisti.

Nyt saamme lukea, että ensimmäinen ”britti” oli ihonväriltään afrikkalainen. Kyse on yhdestä 10 000 vuotta vanhasta luurangosta, mutta tutkimus(?)tulos julkaistaan koko Britannian kantapopulaatioon yleistäen. -Eikä tämä ole ensimmäinen kerta.

Meillä on siis joko-tahi:

  • On tapahtunut vuosisadan kestävä tieteellinen huijaus, johon on osallistunut vähintään satoja tutkijoita: Teesi tummuuden dominanttisuudesta on väärennös, so. tutkimuspetos.
  • Meille on aivan äskettäin kerrottu potaskaa.

Joo, uskotaan vaan että Piltdownin mies puhui jorubaa ja harrasti pongorummuttamista.

Ihmiskunnan ihonvärin vaihtelu, mikä on se #kuuma juttu:

skincolor800.png

Geneettisperäisen ihmialajin ihonvärin vaihteluun on kahdenlaista syytä:

  • Sopeutuma auringon UV-säteilyn määrään. Amerikoissa havaittu (alkuperäis-asukkaiden) ihonväri-gradientti vastaa suurinpiirtein UV-säteilyä.
  • Afrikassa ja Australiassa voidaan olettaa tapahtuneen joitakin mutaatioita, joiden takia ihonväri on odotettua tummpempi.
  • Euroopassa on havaittavissa poikkeama vaaleaan suuntaan, joka merkitsee hyvin vanhaa mutaatiota. Neanderthal-perimää jääkauden ajalta?

Afrikan UV-taso on tukenut edellä oletetun mutaation yleistymistä. Tummuudesta on siis ollut sopeutumisetua. Euroopassa esiintynyt ja esiintyvä vaaleus auttaa taas D-vitamiinitason säilyttämisessä heikon UV-säteilyn oloissa. Jälleen sopeutumisetu.

Muistutamme, että henkilön ihmisarvo tai -oikeudet eivät ole missään kontekstissa hänen ihonväriinsä. Tämän kerromme ihan varmuuden vuoksi.

Ihmisrotujen olemassaoloa voi epäillä, -ihan siinä kun #evoluutionkin. Iltalehti kertoikin juuri, ettei #rotu ole enää tutkimuksellinen käsite:

Rotukäsitykset ovat moderneja ajatusrakennelmia, ne eivät sovellu menneeseen aikaan ollenkaan, kertoo tutkimuksessa mukana ollut luonnonhistoriallisen museon arkeologi Tom Booth.

Totta. Jo aiemmin kerroimme että uudemman tutkimustiedon mukaan nyky-ihmiskunta voi lukea esivanhemmikseen ainakin viiden #ihmislajin edustajia:

  • Homo sapiens sapiens, vahainen nykyihminen: Levittäytyi Itä-Afrikasta viimeistään 100 000 vuotta sitten Länsi- ja Etelä-Afrikkaan, ja Euraasiaan.
  • Homo Sapiens neanderthalensis, -asusteli Euroopassa ja Lähi-Idässä. Selautui h.s.sapiensiin, ja jätti perimäänsä kaikille mustan Afrikan ulkopuolisille ihmispopulaatioille.
  • ”Denisovan ihminen” (ei tieteellistä nimeä), Keski-Aasiassa Altailla ja Euroopassa. Jätti perimäänsä etelä-aasialaisille ja austronesialaisille.
  • ”Andamaanien ihminen” (ei tieteellistä nimeä), Andamaanien nykyasukkailla, perimää eteläisessä Aasiassa ja oseaniassa.
  • ”Kongon ihminen” (ei tieteellistä nimeä), vain mustan Afrikan asukkaiden perimässä. Ei luulöytöjä.

Otsikkokuvassa mainittu ”Piltdownin ihminen” on tieteellinen väärennös. Se ei ole koskaan elänyt, paitti teoriassa. Teoriakin on nyttemmin hylätty.

Piltdownin tapaus ei ole ainoa varhaisihmisiä tai kivikauden eurooppalaisia koskeva tieteellinen väärennös: Vieläkin saattaa joissain julkaisuissa kummitella Äänisen Peurasaaren l. Olennie Ostrovin mongoli-kallot, -löydettynä Euroopan suurimmasta mesoliittisesta kalmistosta.

Kun vallitseva yliopistofolklore vaatii ”todisteita” suomalaisugrilaisten itäisestä so. mongolisesta alkuperästä, osa kaivauksissa löydetyistä kalloista konstruoitiin teorian vaatimaan formaattiin. Nyttemmin on myönnetty, että nämä kallot olivat huonosti säilyneitä, ja tulkinnanvaraisia, eikä mitään mongolipiirteitä ole koskaan todellisuudessa havaittu.

Kun yleinen tietämys täsmentyi, eivätkä mongolikallot sopineet tiedossa olevien tosiasioiden seuraan, bluffi paljastettiin.

Nyt näkyy olevan meneillään uusi kampanja, -ja jälleen Mendeliä vastaan. di-gold

  • Eliölajien ominaisuuksien periytyvyyttä on tutkittu Gregor Mendelistä alkaen, yli 100 vuotta. Uudemmat tutkimusmetodit eivät ole kumonneet ”Mendelin lakeja”.
  • Että tumma ulkonäkö tms. periytyy peittävästi l. dominantisti, on empiirinen havainto.
  • Perinnöllisyystieteen em. näkemys #melanismista (tummuus-ilmiöstä) oli Suomenkin oppikirjoissa vielä 1980-luvulla. Sitten se äkisti katosi.
  • Nyt meille toistuvasti ujutetaan mielikuvia tummista tai peräti mustista alkueurooppalaisista, -ja häivytetään näkyvistä tieteellinen data, joka on ristiriidassa uuden doktriinin kanssa.
  • Edellinen esimerkki, jossa tiedettä ohjailtiin poliittisesti, on lysenkolaisuus Stalinin Venäjällä.

Wikipedia Gregor Mendelistä.

Iltalehti 07.02.2018 ”Cheddarin miehestä”.

MONGOLIT333000TRANS.gif

Väärennetyillä kalloilla todisteltiin suomalaisugrilaisten mongolisuutta

andamaanit0000001

Tuntematon ihmislaji löydetty Andamaanien ja Melanesian asukkaiden perimästä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s