Geenien merkitys älykkyydelle tutkijoiden mielestä korkea.

iqmap-trans0001.gif
Texasin yliopisto on tehnyt kyselykierroksen älykkyydentutkijoiden parissa. 71 vastannutta pitää geeniperimän merkitystä useissa tapauksissa monia muita tekijöitä tärkeämpänä, sekä korkeiden että matalien ÄO-keskiarvojen tapauksissa. Seuraavassa Susanna Kaukisen yhteenveto po. julkaisusta.

texas-aly000800.gif

Tuore älykkyystutkimus: Lähi-Idän matut lahjattomia – rasismin merkitys olematon!

Kysymyksessä on Texasin Yliopiston tuore tutkimus, joka on luonteeltaan kyselytutkimus älykkyystutkijoille. Tällaisten eksperttikyselytutkimusten on tutkimuksissa havaittu antavan vain noin 1% poikkeaman asioiden todellisesta laidasta.SAS-erot ovat valtavia. Jos ne muutetaan älykkyysosamääriksi, Jemenin älykkyysosamäärä olisi 56 ja Korean 113. Ero vastaa 11 vuoden koulutusta. Suorat älykkyysosamäärätutkimukset antavat vastaavat tulokset, joiden mukaan Malawissa äo on keskimäärin 60 ja Hong Kong/Singaporessa taas 108 tai vielä toisin sanoen, 3SD, eli 3 standardipoikkeamaa kokonaisuudessaan.

Tutkijoiden (N=71) antamat tärkeimmät syyt äo-eroille tärkeysjärjestyksessä:

  1. 17% – geenit
  1. 11% – koulutuksen laatu
  1. 11% – terveys
  1. 10% – koulutuksen määrä

Suomen korkeiden tulosten osalta tukijat arvioivat tilannetta näin:

  1. 19% – korkea koulutuksen taso
  1. 15% – geenit
  1. 13% – koulutuksen määrä

Lähi-idän maahanmuuttajien matalien tulosten osalta:

  1. 23% – geenit
  1. 17% – kulttuuri
  1. 13% – koulutuksen laatu

Syrjinnän (s.o. RASISMIN) osuus katsottiin vaikuttavan tuloksiin tutkijoiden mukaan Lähi-Idän maahanmuuttajien osalta tasolla 2,27% ja muiden osalta 1,25%. Toisin sanoen, syrjinnän osuus huonoissa tuloksissa on mitätön.

Itä-Aasian korkeiden tulosten osalta:

  1. 20% – geenit
  1. 17% – koulutuksen määrä
  1. 15% – koulutuksen laatu

Saharan eteläpuolisen Afrikan matalien tulosten osalta:

  1. 19% – geenit
  1. 12% – koulutuksen laatu
  1. 12% – terveys

Arabi-muslimi maiden matalien tulosten osalta:

  1. 17% – geenit
  1. 15% – kulttuuri
  1. 14% – koulutuksen laatu

Länsimaiden juutalaisten korkeiden tulosten osalta:

  1. 28% – geenit
  1. 13% – koulutuksen laatu
  1. 11% – koulutuksen määrä

Romanien länsimaiden kaikkein matalimpien tulosten osalta:

  1. 21% – geenit
  1. 15% – kulttuuri
  1. 15% – koulutuksen laatu

Ylipäänsä yksittäistekijöistä tärkeimpänä kautta linjan pidettiin geenejä. Tutkimuksen suurin heikkous oli matalahko otos, 71 vastaajaa, mutta pitkään kyselyyn jättivät vastaamatta tehtyjen arvioiden mukaan yhtä monet laitamielipiteitä omaavat vasemmistolaiset niin kuin oikeistolaisetkin tutkijat.


Tutkimuksen tulokset eivät myöskään poikkea aiemmasta tiedosta sellaisella tavalla, että se antaisi syytä epäillä tutkimustulosten todenperäisyyttä ja lienee tarpeetonta mainita, että eri ihmisryhmien laatu tulisi huomioida maahanmuuttopolitiikassa, asia, josta mm. Jason Richwine on maininnut Harvardin Yliopiston väitöskirjassaan IQ and Immigration Policy (2009).

Lähde:

,joka on julkaistu tiedejulkaisu Frontiers of Psychology:ssa:

Tutkimuksen nimi:

  • Survey of Expert Opinion on Intelligence: Causes of International Differences in Cognitive Ability Tests / Rindemann, Becker, Coyle

alykkyys0000

geenien-tulo-yht-300Suomessa herätti taannoin varoivaista keskustelua ja huimaa vaikenemistä professorien Yrjö Ahmavaara ja Tatu Vanhanen yhteisjulkaisu Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin. Kirjoittajien mielestä olisi tarpeen ottaa myös ihmisen biologinen olemus huomioon hänen yhteiskunnallista toimintaansa tutkittaessa.

Nyttemmin on saatu yhä enemmän viitteitä siitä, että biologinen, geneettinen, perimä vaikuttaa ihmispopulaatioiden yhteiskunnalliseen toimintaan ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tarkastelun alle ei tule ottaa pelkkää älykkyyttä, kuten Kaukisen esittelemässä tutkimuksessa tai Ahmavaaran ja Vanhasen julkaisussa. Ihmisen kyky yhteistoimintaan ja empatiaan lajitovereita kohtaan ei nimittäin arkipäiväistenkään havaintojen valossa ole eri populaatioita rinnastettaessa vakio. Ehkä tarvitsemme täsmällisempää tietoa tästä asiasta, nyt kun kulttuurit kohtaavat.

Länsimainen tiede, johon kaikki tieteellinen työ tänään perustuu lukuunottamatta yrttilääketiedettä ja paria muuta vailla relevanttia teoreettista perustaa olevaa sektiota, sai alkunsa ehkäpä juuri silloin kun Giordiano Bruno ja Galileo Galilei uskalsivat sanoa että maa kiertää aurinkoa. Tässä tulemmekin sekä *tutkijan vastuun* että empiirisen tiedon lähteille: Koeputki, mikroskooppi tai tähtiteleskooppi saattavat antaa erilaista tietoa todellisuudesta, kuin poliittinen korrektius.

Se pyörii sittenkin!” Uskallatko Sinä sanoa sen? di-gold
bruno00033333

melillsa800450-800x445

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s