Riihi-keksintö teki suomensukuisista pohjoisen valtaväestön 3-4 000 vuotta sitten

finnougrians800450riihi.hiitola

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat nykyisin hajallaan Ruijan ja Uralin välillä, alueella jolla vielä puolitoista tuhatta vuotta sitten ei ollut ketään muuta. Miten olimme voineet vallata näin suuren territorion, ja vielä ankarissa pohjoisissa oloissa, sitä selvittelimme.

Nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen hajallinen sijoittuminen Pohjois-Euroopassa paljastaa aiemman yhtenäisen kielialueen laajuuden. 600-luvulla jKr. alkanut slaavi-ekspansio on erottanut volgansuomalaiset (VS) itämerensuomalaisista (IMS), ja pirstonut kieliryhmän hajanaisiksi fragmenteiksi, ja usealla alueella kieli on vaihtunut maahanmuuttajien pohjoisslaaviin. Useat sukulaiskansat ovat myös täysin kadonneet, jättäen nykyisille venäjänkielisille muiston, että joskus olivat ”tsuudeja”.

Tietojen täsmentyessä alkaa näyttää yhä enemmän siltä, että ratkaiseva impulssi Fennoskandian, Baltian ja lähialueiden suomalaistumiseen tuli maanviljelyn leviämisen myötä. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta, että SU- tai uralilainen kieliryhmä olisi alueella vanhempaa perua, mutta elämäntavan muutos puoliliikkuvasta metsästys-keräilystä peltoviljelyyn näyttää päivittäneen puhutun kielen keskivolgalaiseen formaattiin.

Toisen suomalais-ugrilaisten edun löytää kielihistorian tutkimus: Vaski-sana ( *wä\skä, sm: vaski, unk: vas ’rauta’) on omaperäinen, ja jo uralilaisessa kantakielessä.

Tapani Salminen, koosteessa ”Pohjan Poluilta”, 1999: ”Yksi paleolingvistinen seikka voidaan ottaa esille myös pohdittaessa sitä, miksi juuri suomalais-ugrilainen kielimuoto saattoi saada kauppa- ja sittemmin käyttökielen aseman laajalla alueella. Kielen ekspansion taustalla lienee aina jokin kieliyhteisön piirissä tapahtunut kulttuuri-innovaatio, joka tekee tuon yhteisön kielenkin oppimisen houkuttelevaksi ulkopuolisille.

Suomalais-ugrilaiseen kantakieleen on jokseenkin moitteettomasti rekonstruoitavissa metallia, siis lähinnä kuparia, tarkoittava sana, suomen vaski, eikä sen todistusvoima olennaisesti vähene, vaikka sitä pidettäisiin laina- tai hieman hämärää termiä käyttäen kulkusanana, koska sillä joka tapauksessa täytyy olla ikää niin paljon, että sen voi luontevasti ajatella periytyneen käytännöllisesti katsoen kielikunnan kaikkiin haaroihin, saamesta samojediin.

Suomalais-ugrilaisen kantakielen voisi näin ollen ajallisesti ankkuroida kivikauden loppuvaiheeseen, kun Carpelanin termiä lainatakseni ja suomentaakseni ensimmäiset kuparia kaupanneet treiderit (engl. trader) ryhtyivät liikkumaan Pohjois-Euroopassa.” (T.Salminen, s.22) Kartta linkissä esittelee po. prosessin näyttämön.

Salminen jatkaa johtopäätöksillä: ”Suomen asutushistoriaan sovellettuna skenaario johtaa siihen varsin vakiintuneeseen käsitykseen, että Suomessa on asunut tuntematonta tai tuntemattomia kieliä puhunutta alkuperäisväestöä, mutta että ajanmittaan valta-asemaan pääsi suomalais-ugrilainen kielimuoto, joka Suomenlahden ympäristössä muuttui etenkin balttilaisten ja germaanisten vaikutteiden johdosta kantasuomeksi ja pohjoisempana sikäläisten kielikontaktien katalysoimana kantasaameksi.”

Kartassa (alla) Äänisen ja Garino Borin kuparikulttuurit. Jälkimmäistä ehdotetaan uralilaisen kantakielen (Ukk) sijainniksi.

volosovo.earlycopper740transparent

euraasia.varhainenmetalli750text

Venäläisen tutkijan kartassa metallien käytön leviäminen Euraasiassa. Huomiota kiinnittää varhaiset kupari/pronssi -enklaavit Karjalasta Keski-Volgalle ulottuvalla alueella. Äänisen ja Garino Borin kupari-ilmiöillä ja yo. kartan tiedoilla lienee jokin yhteys Salmisen esittämiin näkökohtiin.

Nyt voimme tarkastella maanviljelystä:

riihipuiminen740transparent

Siiryttäessä läntisestä ja eteläisemmästä Euroopasta Fennoskandiaan ja varsinkin sen itäpuoliselle alueelle, ilmasto muuttuu lauhkeammasta atlanttisesta ankarammaksi manner-ilmastoksi, ja Arktiksen läheisyys alkaa tuntua. Maanviljelys on näillä seuduilla haasteellisempaa, kuin esm. Skoonessa, joka sai viljely-elinkeinon suurinpiirtein saamaan aikaan kuin Viro ja myöhemmin kuin Äänisen-Karjala.

Suomensukuisten levittämällä maanviljelyllä oli eräs ratkaiseva etu länsieurooppalaiseen versioon nähden: Suomalaiset eivät olleet riippuvaisia kasvukauden pituudesta ja usein oikukkaista syyssäistä. Suomalaisilla oli käytössään viljan riihikuivaus.

Viljan korjaaminen pelloilta kesken tuleentumisen oli mahdollista, kun käytettiin tulta sen kuivaamiseen puitavaksi. Tämä poisti viljelijältä syyskesän stressin, mikä lyhyen kasvukauden oloissa saattoi painaa mielen matalaksi.

Niinpä suomalais-ugrilaisten maatalous eteni vauhdilla Volgalta Ruijaan, ja muutti alueen elinkeinon ja etnisen koostumuksen.

Riihi ja kiuas

RIIHIKOTA.transparentEnsimmäiset riihen virkaa tekevät keksinnöt näyttivät aivan muulta, kuin riiheltä. (Kuva oikealla.)

Mordvalaisten ja udmurttien nykyisillä mailla joku alkoi pronssikaudella kuivata viljanlyhteitä kuvan mukaisella laitteella.

  • Tulta poltetaan kuopassa, kunnes saadaan hyvä kipinöimätön hiillos.
  • Lyhteet asetetaan, jyvä-pää ylöspäin, ”kotaa” vasten.
  • Tulikuoppa peitetään siltä osin, kuin jää ”kodan” ulkopulelle.
  • Kun lyhteet tuntuvat kuivilta, vaihdetaan. Samalla lisätään puita nuotioon tarvittaessa.
  • Puiminen tehdään joko eteläiseen tapaan #puimatantereella, tai sisätiloissa.
  • Kerätään jyvät laariin.

”Riihikotaa” käytettiin Volgan-seudulla teollistuneeseen aikaan asti etäkaskilla ja uudistiloilla, joilla ei ollut vielä kaikkia rakennuksia.

Koska asuinrakennukset olivat usein varaavalla kivikasalla l. #kiukaalla varustettuja #savupirttejä, puiminen siirtyi jossakin vaiheessa sisätiloihin, mistä alkoi #pirtin ja #riihen kehittyminen erilleen.

slaavi.savupirtti.transparentKuvan savupirtti on slaavilaisten uudisasukkaiden 600-luvulla jKr. käyttämää mallia. Myös kokonaan maan pinnalle rakennetut asumukset olivat tuohon aikaan sisäänlämpiviä t. savupiiputtomia, -ja kaikissa asuinrakennuksissa oli kiuas.

savupirtti0001.jpg
SAVUPIRTINUUNI300.pngElämää savupirtissä. Alla yksinkertaisen mallinen kiuas. Alinna karjalaistalo, jollaiset olivat alunperin sisäänlämpiäviä, ja saatoivat olla myöhäänkin, -kuten kuvan yksilö.
kiuas400transparent.png
karjalatalo740sin.png

Karjalaistalon katolla on nähtävissä lakeistorvi, joka johtaa varaavaa muuria lämmitettäessä tulevan savun ulos. Sisäänlämpiävä uuni on yhdessä huoneessa, muut lämpiävät ilman että ovat savuisia lämmitysvaiheen aikana.

reheripa750.png

Baltiassa ja Virossa savupirtti kasvoi #riihituvaksi, joissa oli mukavat ja savuttomat asuinhuoneet, savutupa t. riihi, ja kotieläinten ja ajoneuvojen tilat rakennuksen toisessa päässä.

talu.jpgrehetipa740transparent

Virolainen riihitupa-formaatti säilyi nykyaikaan asti, joten sen on täytynyt olla hyvin käytännöllinen.

Suomessa riihi itsenäistyi omaksi rakennuksekseen, ja puinti tapahtui samassa tilassa, kuin viljan kuivaus. Mahtoi olla hikistä puuhaa. Viron rehetuba-rakennuksissa kiuas oli suljettu #kipinäkuvun muodostavan holvin alle, ei avoin kuten alunperin.

rehetuba.emmaste.pollu.piirros740transparent.png
riihipuiminen740transparent

Suomessa riihistä rakennettiin komea hirsirakennuksia, mutta tulipalon vaaran takia erilleen asuinrakennuksista. Jyvät hakattiin viljalyhteistä irti vielä äsken kuumassa tilassa.

riihi.puinti740.png

Tekstiilikeramiikka ja ekspansio pohjoiseen

ananjino.textiilikeramiikka.transparent

Alempi kartta täsmentää #tekstiilikeramiikan (yllä) leviämistä: Ekspansio tapahtui kahtena erillisenä kiilana, joista molemmat tavoittivat Suomen:

lounavalka740transparent.png

Kun keskivolgalaiset maanviljelijät olivat näin vapautuneet lyhyen kasvukauden riskeistä, he ottivat haltuunsa viljelyskelpoiset maat aina Jäämerelle asti:

suomalaisugrilaiset750.png

Suomensukuiset kansat eivät siis olleet metsäläisiä, vaan maailman pohjoisimmat menestyvät maanviljelijät. Muut eivät kyenneet läheskään samaan.

Saamelaiset menestyivät ”luonnon-elinkeinoilla” niin hyvin, ettei heidän tarvinnut ryhtyä työlääseen maanmuokkaamiseen. Kun Kustaa Vaasa harkitsi Lapinmaan, so. Suomen Lapin ja Norbottenin pohjois-osan, avaamista talonpoikais-asutukselle, hänen neuvonantajansa varoittivat: ”Vain saaamelaiset osaavat huolehtia arvoriistasta. Jos päästätte talonpojat Lappiin, kruunu menettää tuloja.

Kustaan myöhempi seuraaja, Kaarle XI, päätti kuitenkin asuttaa Lapin verojamaksavilla talonpojilla, ja riista menetettiin. Sijalle saatiin kituliasta maanviljelystä, joka selvisi lehmän-kantturoiden ja niille jokiniityiltä niitetyn rehun avulla. Maanviljely oli saavuttanut äärimmäisen rajansa.

Runoilijan säkeet konkretisoivat sen, ettei Pohjolan valloitus ollut elintasoturismia:

isonmahonsaaren.jatinkirkko.transparentSe maa, jossa kasvoin, se on Pohjolaa
ja Pohjolan tunnet, kun routaa on maa
Kun pelto on märkä ja kylvettävä on.
Kun halla on käynyt, se on Pohjolaa.

Muinaissuomalaisilla on ollut vielä yksi valtti taistelussa pohjoisen lyhyen kasvukauden antamia rajoitteita vastaan: Kylvöpäivän tarkka määrittely #aurinkokalenterin avulla.

Ajast’aika

Kuten tiedämme, kuukalenteri ei mene tasan aurinkovuoden kanssa, eikä kuun vaiheita laskemalla pysy selvillä päivämääristä. Muinaisen maanviljelijän oli pakko tietää tarkkaan, missä kohtaa kevättä ollaan menossa, -muuten jää kausi syksystä vajaaksi, ja se tietää nälkäistä talvea.

Pielisen Ison Mahonsaaren #jätinkirkon mittaukset ovat antaneet vastauksen, miten muinaissuomalaiset pitivät päivistä lukua.

Nelikulmaisen kivirakennuksen keskiakseli näyttää auringon nousun talvipäivän seisauksen ja laskun kesäpäivän seisauksen päivinä. Tämä osoittaa, että jätinkirkko on rakennettu tarkoituksessa tarkkailla aurinkoa, ja pitää sen avulla tarkkaa kalenteria.

Ison Mahonsaaren Jätinkirkko tänään:
pielinen00000

Kalevalaa lukeneet muistavat, että Päivölän (päivä, aurinko) ja Pohjolan väki kiistelivät keksinnöstä, joa oli ”kirjavakantinen” ja ”antoi jyviä”, ja porukan johtajaa nimitettiin ”tietäjäksi”. Niin mitä hän tiesi?

Mikä mahtoi olla kivikauden tai pronssikauden maanviljelijöille se tieto joka antoi jyviä? Lähestymme toisesta suunnasta: Minkä tiedon puuttuminen vei jyvät? -Juuri äsken sen kerroimme: Oikea kevätkylvön päivämäärä.

Samoihin aikoihin, kun muinaiset pohjoiskarjalaiset käyttivät astronomista rakennustaan Isossa Mahonsaaressa, ja Kouvolan Hudasjärvellä viljeltiin viljatatarta, Saksan Goseckissa luettiin kalenteria suoraan auringon nousuista ja laskuista suuren puukehän avulla:

auringontemppel-i0000001
LInkki: Auringonjumaluuden alkuperäisin hahmo löytyy Obin-ugrilaisilta.

Samat päivämäärät kiinnostivat neoliittisia maanviljelijöitä Saksassa, kuin kollegojaan Suomessa: Kylvö-töille tärkeät.

Meille taisi juuri selvitä, mitä koski #tietäjien #tieto, ja mikä oli se Sampo, joka ne jyvät toi. Kansainvaelluksen -3500 eKr. sellaisen- myllerryksissä Keski-Euroopan megaliitti-maakehien lukutaito katosi, ja maanviljely taantui. Samaa ei ehkä tapahtunut meillä, mutta meillä on siitä tarina:

sampo3333
pohjantahti.napa.png

  • Sammas, maailmankaikkeuden keskusakseli, jonka napapiste on Pohjantähti. Kun katsoo öistä taivasta riittävän pitkään, näkee kuinka kaikki pyörii Pohjantähden ympäri.
  • Universumin pyörimisliike => vuodenkierto => ajanlasku.
  • Sampo: Varallisuuden lähde, erityisesti maanviljelyn tuoton.

Helposti tulee ajatelleeksi, että periferiassa ollaan kehityksessä jäljessä. Maanviljelyn äärialueisiin tämä yleistys ei sovi: Äärimmäisen haastavissa olosuhteissa onnistuvat vain parhaat. Peltoviljelyn levittäminen tuhat kilometriä pohjoiseen on saavutus, joka ei ole onnistunut kaikilta.

Ihmiset sotivat ja kinastelivat, nälkä tuli kaikille. Joku ehti ottaa tiedon talteen, tiivisti Goseckin salaisuuden yhteen esineeseen: Nebran kiekkoon. Meine Damen und Herrn. Kirjokansi:

nebra_disk

jatinkirrkoSuomen kivikautiset rakennelmat olivat aurinkokalentereita.

girlonthefieldMaanviljely alkoi Suomessa aiemmin kuin Ruotsissa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s