Eurooppalaista muinaiskirjoitusta ajalta ennen kirjainten keksimistä

dispiliorekonstr00000001
Eurooppalaisten kulttuurisaavutuksiin kuuluu myös kirjoitustaidon käyttöönotto parisentuhatta vuotta ennen kirjoituksen ”virallista” keksimistä Mesopotamiassa. Näitä kirjaimistoja ei yleensä mainita, ja jos muistetaan, ne ovat ”protokirjoitusta”, mitä se sitten lieneekin. varhaiset sumerilaiset ja eläminlaiset merkistöt eivät olleet sen kummempia.

 dispilio_kirjoitus1_editDispilion kreikkalaiskylän viereisen järven pohjamudassa säilynyt kirjainmerkeillä kuvitettu puulevy ei sovi siihen kuvaan menneisyydestä, joka on annettu useimmille meistä. Tuhansia vuosia ennenkuin kirjoitustaito ”omaksuttiin” Eurooppan Mesopotamiasta, Kreikan maaseudulla merkittiin asioita muistiin puulevyille omaperäisillä symboleilla. Tarkastellaan, mistä on kysymys.

Levy on ajoitettu vuoteen 5260 eKr., siis samanaikainen ensimmäisten maanviljelyn merkkien kanssa Suomessa ja Karjalassa.

dispilio_tablet_textVasemmalla puulevyn teksti harvempaan kirjoitettuna.

Kastoria-järven pinta oli poikkeuksellisen alhaalla v.1932 ja Dispilion neoliittisen ”järvikylän” jäännökset paljastuivat. Systemaattiset kaivaukset paikalla aloitettiin kuitenkin vasta v.1992. Kylä oli rakennettu järveen ja rantavyöhykkeelle, paalujen varassa olleille tasoille.

Rakennukset olivat olleet savetulla risupunos-seinillä ja olkikatolla katettuja puukehikko-taloja. Veden läheisyys piti ne viileinä kesän kuumuudessa.

Ensimmäiset veden päälle rakennetut kivikauden kylät löydettiin Sveitsistä, mutta ne eivät ole vanhimpia. Neoliiittisen maanviljelyn myötä järvirakentaminen levisi sinne, missä oli sopivia paikkoja tai siihen tarve. Neoliittisen kauden vallitseva maanviljelys-yhteisön talotyyppi oli kuivalle maalle rakennettu. Kreikassa megaron-tyyppinen, Keski-Euroopassa nauhakeraamisen kulttuurin levittämä hallitalo, jossa itäkarjalaiseen (myöhempään) tapaan oli karja ja ihmiset saman katon alla, -tosin eri päissä tai jopa eri tasoilla.

Järvikylä-idea esiintyi suomensukuisten kansojen alueella ensimmäisen (tunnetun) kerran Usvjatin järvellä (”Usvyaty Lake”) Väinä-joen latvoilla, jonka löytöpaikan mukaan kyseistä neoliittista kulttuuria nimitetäänkin Usvjatin kulttuuriksi. Usvjatin järvikylä on ajoitetettu 4600 -3400 calBC, eli kalibroituna radiohiili-ajoituksena ennen ajanlaskumme nolla-vuotta (E.Kr.). Usvjatin kulttuuri oli myös maanviljelyksen pioneereja itämerensuomalaisella kielialueella.

Suomen alueella on ainakin yksi tunnettu kivikautinen asuinpaikka, jonka sijainti viittaa siihen, että se on ollut käyttö-ajankohtana veden peittämänä, eli rakennukset ovat olleet paaluilla?

dispilio_kuva-jarvelta_buttonKuva Dispilion neotliittisen kylän rekonstruktiosta.

Dispilion kylä on rekonstruoitu turisteja ja opiskelijoita varten löytöpaikan läheisyyteen. Kuvassa näkyy myös vene, mutta se saattaa olla paikallisten kalastajien nykyaikaan asti käyttämää tyyppiä? 7000:n vuoden takaiset veneet olivat nimittäin miltei identtisiä ”nykyaikaisten” kanssa.
Euroopan syrjäseuduilla saatetaan olla hyvin vanhoillisia.

tsangli_boat_5300-4500bc_28665

Kuvan veneenmalli on Tsanglista, jossa käytettiin samantyyppistä keramiikka kuin Dispiliossa, ja on ajoitettu 5300 – 4500 BC. Thessalian sekä käytössä että arkeologisina löytöinä säilyneet sisävesillä käytetyt pienveneet näyttävät olleen puupölkkyyn veistettyjä ruuhia. Sellaisia on käytetty Suomessakin aina teollistuneeseen aikaan asti. Dispiliolaisten kalastusharrastuksesta kertoo myös löydettyjen koukkujen suuri määrä.

Aktiivisesta kalastuksesta ja metsästyksestä huolimatta maanviljely dominoi dispiliolaisten elämää: Peltojensa takia he asuivat samalla paikalla pysyneessä kylässä, toisin kuin mesoliittiset metsästäjä-keräilijät, jotka saattoivat siirtää leiriään aina kulloinkin hyödynnettävän luonnonresurssin läheisyyteen aina vuodenajan mukaisesti. Tämä onkin mesoliittisen ja neoliittisen elämäntavan ero. Suomessa sama elinkeino-juopa erotti saamelaiset tai ”lappalaiset” suomalaisista.

Siirtyminen suhteellisen vaivattomasta metsästys-keräily -elinkeinosta varsin työlääseen ja suuret perustamistyöt vaativaan maanviljelyyn tapahtui yleensä vasta pakon edessä. Ilmaston muutoksesta aiheutuva ihmiselle hyödyllisten luonnonresurssien väheneminen tuotti ”liikaväestö”-ongelman, kun entiset alueet eivät elättäneet enää samaa väkimäärää kuin ennen, tai muualta tullut lisäväestö johti akuuttiin ylikansoitukseen. Tämänkaltaisissa tilanteissa ihmisen oli pakko siirtyä luonnon ”pääoman tuoton” keräämisestä ympäristön aktiiviseen muuttamiseen tuottoisammaksi.

Maanviljelys-innovaatio näyttää keksityn Lähi-Idän jokilaaksoja ympäröivillä vuorilla, joista uusi elinkeino joko omaksuttiin tai siirtyi muuttavien ihmisten mukana uusille seuduille. Tunnetun molekyyli-geneetikon, Luigi Luca Cavalli-Sforzan, mukaan maanviljelyn mukana tulleen geneettisen aineksen osuus nyky-eurooppalaisten perimässä on keskimäärin 25%. Etelässä ja kaakossa enemmän, pohjoisessa ja lännessä vähemmän.

mv-leviamis_button
kreikka_mv-tulo

Maanviljelyn oletetaan levinneen Kreikkaan kahdesta suunnasta: Bosborin / Balkanin reittiä ja suoraan Aigeian-meren yli Anatoliasta. Eteläinen vaikutus-aalto ulottui Thessaliaan asti. Lisäksi noin 6300 BC tuli Anatoliasta Thessaliaan ”mustaa ja harmaata keramiikkaa” tekevää väkeä.

Thessalia on eräs niistä seuduista, joissa uutta elinkeinoa sovellettiin eurooppalaisiin oloihin, ja ratkaisujen löydyttä levitettiin eteenpäin. Dispilion kirjoituslevy sisältänee todennäköisesti uskontoon tai kalenterinpitämiseen liittyvää tietoa? Ehkäpä sen kirjoittajat halusivatkin välittää maamiehen käytännön-tietoutta? Silloin Thessalian Dispiliossa vallitsi 7300 vuotta sitten se tilanne, mihin Suomen ruotsinkielinen ”sivistyneistö” pyrki vuoden 1850 Kielimanifestilla: Suomen kielellä oli luvallista julkaista vain uskonnollista ja käytännön maatalouteen liittyvää tietoa. Muinaiset kirjoituksethan sisältävät useimmiten juuri näitä asioita.

dispilio_kylanakyma_button

neolithic_expansion

pinakida_1tappi-jumalatar

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s