Dunkirk, kuvia elokuvasta

paris.dunkirk

Kesän uutuuselokuva, Dunkirk, näyttää näkymiä brittien ja ranskalaisten sotilaallisesta tappiosta v.1940, mutta myös sykähdyttäviä näkymiä sairaala-laivan pommittamisesta kaikkine potilaineen ja hoitajineen. Emotionaalinen vaikutus on maksimoitu, mutta miten on historiallisen tarkkuuden laita? Katsoimme.

26.05.-04.07.1940 brittiläinen siirtoarmeija ja useita ranskalaisia divisioonia, yhteensä noin 400 000 sotilasta, jäi mottiin Englannin Kaanalin rannalle Dunkerquen t. Dunkirkin sataman ympäristöön. Englantiin onnistuttiin evakuoimaan yli 300 000, pääosin brittejä. Kaksi ranskalaista divisioona, 40 000 miestä, suojasi vetäytymistä, ja jäi saksalaisten vangeiksi evakuoinnin päättyessä.

Elokuvan kiistanalaisin kohtaus on sairaala-laiva HMHS Parisin upottaminen. Se on todella tapahtunut:

  • HMHS Paris teki yhteensä viisi onnistunutta matkaa Englannista Dunkerqueen, kuljettaen pois haavoittuneita. Näillä matkoilla alus eri kokenut vahinkoja. Tuhoon päättynyt oli kuudes.
  • 02.07. Parisiin osuu Luftwaffen Heinkel-111-pommikoneen ampuma torpedo, ja alus uppoaa 5 tuntia myöhemmin seuraavan vuorokauden puolella.
  • Paris oli tämän tapahtuessa matkalla *tyhjänä* Dunkerqueen hakemaan potilaita. Mukana oli siis vain henkilökuntaa.
  • Torpedon räjähdys tappaa kaksi laivalla ollutta, 15-vuotiaan laivapojan ja ensimmäisen konemestarin. Kaikki muut pelastuvat muihin aluksiin.
  • Sekä britit että saksalaiset hyökkäsivät toistuvasti sotaakäyvien maiden sairaalalaivoja vastaan toisessa maailmansodassa. Tyynellämerellä se oli vieläkin yleisempää.

paris-at-anchor-001

Entä sitten?

Historiaa voidaan kertoa yleisölle kolmella tavalla:

  • Tieteellisissä tai muissa suppealevikkisissä julkaisuissa. -Tämä tavoittaa vain asiantuntijat eikä vaikuta yleiseen mielipiteeseen tai yleisön historiankäsitykseen.
  • Asiallisissa artikkeleissä sanomalehdissä tai TV/radio-kanavilla. -Nämä julkaisukanavat jäävät usein vaille tieteellistä tai muuta kritiikkiä, ja miltei mitä tahansa voi väittää. Julkaisut vaikuttavat yleisön tietämykseen, mutta lukija/katsoja voi myös torjua annetun historiantulkinnan, ja epäillessään tarkistaa esitettyjä väitteitä.
  • Viihteen ja fiktion kautta kerrottu on tehokkainta: 1. Se ei kohtaan mitään kritiikkiä eikä keskustelua.
  • 2. Esitetyt väitteet ovat yksin estradilla, ilman vaihtoehtoja. => Vastaanottaja valitsee yhdestä tarjotusta mahdollisuudesta.
  • 3. Viihteen kautta annettu viesti ei kohtaa vastaanottajassa mitään kritiikkiä, eikä hän tiedä olevansa tajunnanmuokkauksen kohteena.

paris.upotus.png

Niinpä avuttomia potilaita täynnä oleva sairaalalaiva uppoaa katsojan mielikuvamaailmassa yhä uudelleen ja uudelleen. Muokaten hänen maailmankuvaansa.

Kauhutapahtumien käyttö mielipideiden piilovaikuttamiseen edellyttää, ettei vääriä tragedioita kerrota. Mm. sairaalalaiva Stuttgartin tuhoutuminen 09.10.1943 Gotenhafenissa l. Gdyniassa lähes kaikkine laivalla-olleineen, -485 potilasta, 135 hoitohenkilöä, 290 miehistönjäsentä, ei päässe Hollywood-elokuvaan, -ainakaan Warnerille. Ohjelmoitu nyyhkiminen on tehokkainta mielipiteiden säätelyä.  di-gold

http://dunkirk1940.org/index.php?&p=1_255

List of hospital ships sunk in World War II (Epätäydellinen lista).

https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?35

https://www.feldgrau.com/WW2-Germany-The-Stuttgart-Lazarettschiff

Sairaalalaiva Stuttgartin tuho 09.10.1943 Gdynian satamassa. http://facta-nautica.graptolite.net/Stuttgart.html (puolankielinen).

stuttgart.jpg

Stuttgart_Gotenhafen_09101943.png
Ilmakuvassa sairaalalaiva Stuttgart tulessa amerikkalaisten pommituksen jäljiltä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s