Sisältääkö koraani kristillisiä ja juutalaisia tekstejä?

Qyean.text750transparent.png

Muslimien uskonnollinen kirjallisuus käsittää Koraanin (Quran) ja haditheja.  Kuten kristillisessäkin kirjallisuudessa, varsinainen toimitustyö on tapahtunut jopa satoja vuosia myöhemmin, kuin tarinoiden vakiintuneen käsityksen mukainen kirjoittamis-ajankohta on ollut. Tarkastelemme siis näiden kirjoitusten sisältöä.

Hadithit, opettavaiset kertomukset

Hadithit ovat profeetta Muhammedin elämään ja tekoihin liittyviä kertomuksia ja anekdootteja. Osaa muslimit pitävät hyvinkin luotettavina, toiset jäävät vähemmälle arvostukselle. Kuusi hadith-kokoelmaa ovat erityisen arvostettuja: Al-Bukhari, Muslim, Al-Nasa’i, Abu Dawud, Al-Tirmidhi ja Ibn Maja. Tosin shiat (shiitit) kiistävät näidenkin arvovallan.

Hadithien ongelma on, että ne ovat parhaimmassakin tapauksessa muiden kuin aikalaisten kirjoittamia. Kriittinen tutkimus sijoittaa kirjoittamisen jopa 200 vuotta Muhammedin kuoleman v.632 jälkeen. Tarinat ovat siis kiertäneet suusta suuhun, ollen islamilaisen yhteisön folklorea, jota oppineet kirjoittivat sitten ylös, -oman ymmärryksensä ja poliittisten motiiviensa mukaan.

#Koraanikouluissa hadithien ja itse koraanin ulkoaoppiminen ja resitoiminen on opiskelun pääasiallinen sisältö. Koska hadithien määrä on hyvin suuri, ei kukaan voi hallita koko aineistoa. opettaja voi toimia samoin, kuin kokoelmien laatijat 800-luvulla jKr: Valikoida omiin tarkoituksiinsa sopivia kohtia, ja johdatella oppilaitaan haluamaansa suuntaan. Varsinkin poliittisia ääriasenteita edustavat koraaniopettajat ovat tässä asiassa ilmeisesti hyvin häikäilemättömiä.

Muhammedin elämänkerrat

Varhaisin säilynyt profeetta Muhammedin elämänkerta on Ibn Hishamin ”Jumalan sanansaattajan elämänkerta”, Sirat Rasul AllahIbn Hishamin oletaan kuolleen v.834, joten teos on koottu ennen sitä. Kirjoittaja ei kuitenkaan elänyt Muhammedin toiminnan aikoihin, joten kaikki tieto on välikäsien kautta.  Hisham itse mainitsee lähteekseen v.767 kuolleen Ibn Ishaqin kirjoittaman Muhammedin elämänkerran, joka on kuitenkin kadonnut.

Ishaq ei myöskään ollut Muhammedin aikalainen, ja siis välitetyn tiedon varassa. Elämänkertojen kirjoittaminen ei kuitenkaan jäänyt Hishamiin, vaan useita eri versioita ilmaantui. Niistä luultavasti eniten vaikuttanut on v.922 kuolleen al Tabarin Muhammed-elämänkerta. Tabarin takana on saattanut olla useita kirjoittajia, päätellään hänen tuotantonsa laajuudesta.

Tabarin Muhammed-kirjan tyyliä analysoimalla on päädytty tulokseen, että se on ainakin viimeistelty kieliasultaan 1100-1200 luvuilla (kristillistä ajanlaskua).  600-luvulta on joitain harvoja mainintoja Muhammedista, kristillisinä pidetyissä käsikirjoituksissa. Niitäkin arvellaaan myöhemmiksi lisäyksiksi.

700-luvulla (jKr.) Muhammed mainitaan kristillisissä teksteissä, -arabien kuninkaana. Vuosisadan lopulla häneen liitetään myös uskonnollinen yhteys. Samoilta ajoilta on myös Muhammedin maininnat islamilaisssa hautakivissä. Tällöin, noin 100 vuotta oletetun profeetan kuoleman jälkeen, hän ilmaantuu uskonnollisena henkilönä.

Mistä Koraanissa kerrotaan?

Henkilö Muhammed esiintyy Koraanissa yhden kerran: Liittoutuneiden suurassa 33:40. Muut kolme ”muhammed”-mainintaa käyttävät sanaa adverbina: ”Ylistetty”. Näiden mainintojen arvellaan tarkoittavan eri henkilöä: Jeshua Bin Mariamia, -kristittyjen ja juutalaisten Jeesusta.

  • ”Profeetta”: 74 mainintaa,
  • ”Jumalan lähettiläs”: 300 mainintaa,
  • ”Muhammed”: 4 mainintaa.

Kohtuullisen heikko suosio uskonnon perustajalle? Tarkastelemme Jumalan lähettiläitä. Niitä tunnetaan Koraanissa kelpo joukko. Eräs lähettiläistä viittaa jo ennen häntä annettuun (Jumalan) ilmoitukseen:

Joonan suura (10:16 ja 37).  ”Sano: ’Jos Jumala olisi tahtonut, minä en olisi sitä teille ilmoittanut enkä tehnyt tunnetuksi; …. ”Se on vahvistus sille, mikä ilmaistiin jo sitä ennen, ja kirjoituksen selitys”. 

Koraanin tuntema profeetta t. Jumalan lähettiläs siis on tuomassa selitystä jo kirjoitetulle (annetulle). Kirjoittaja, joka jää tuntemattomaksi, ei viittaa ”jo ilmaistulla” Koraaniin, vaan johonkin muuhun?

Jo ennen ilmaistu kirjoitus voi olla vain joko juutalaista tai kristillistä traditiota. Olemme jo kertoneet (aiemmassa artikkelissa), kuinka kristityt ja juutalaiset dynastiat hallinnoivat Arabian niemimaata vielä hetki ennen Islamia. Koraanin kirjoittaja(t) myöntää tuossa teologisen velkansa edeltäjilleen.

Koraanin jae paljastaa nimettömän profeetan, Muhammedin esikuvan, joka saarnaa kristillisen tai juutalaisen opetuksen tuntevalle kuulijakunnalle, ja tukeutuu itse tähän oppiin.

800-luvun jälkeisissä kirjallisissa kombilaatioissa esi-islamilaiset saarnaajat, kristillisten ja juutalaisten tekstien fragmentit ja mahdollisesti erään arabialaisen sotapäällikön tarina 600-luvulta nivottiin yhteen Koraaniksi ja Muhammedin hahmoksi.

Muhammedin elämänkerrat sijoittavat hänen toimintansa Arabian niemimaalle, sen keidaskaupunkeihin ja aavikko-olosuhteisiin. Koraanissa mainitaan näitä seutuja seuraavasti:

  • Mekka mainitaan yhden kerran: Voiton suura, 48, muodossa ” bi-batni makkala”.
  • Medina mainitaan suurassa 9.
  • Mainitaan myös paikannimeksi tulkittu ”Badr”, mutta tekstianalyysi tunnistaa siinä sanat bi-’idr, ”taivaallisella avulla”. Seuraavassa jakeessa toistetaankin, että Muhammed sai (taistelussa) apua Jumalalta.
  • Koraanin luontoon liittyvät kuvaukset eivät sovi aavikko-ympäristöön. Kamelikin mainitaan vain kerran.
  • Koraanissa on lukuisia maanviljely-ympäristöön liittyviä lauseita: Vilja, jopa viinirypäleet, jokiliikenne, ja kalastus mainitaan.

Koraanin kirjoittajalle tai kirjoittajille tutuin ympäristö on ollut Mesopotamian tai nykyisen Iranin, tai Syyrian kaltainen maanviljelystä harjoittava puoliurbaani seutu.

Muhammedin elämänkerroissa mainitun toimintaympäristön ja Koraanin kuvaaman miljöön erilaisuus tukee käsitystä, että Koraaniin on otettu joko muslimien myöhempinä vuosisatoina kirjoittamia tekstejä, tai jopa Muhammedia varhaisempia ei-islamilaisia kirjoituksia. Kuten jo kerroimme, lopullinen editointi tapahtui aikaisintaan 1100-luvulla (jKr.).

Elämänkertojensa mukaan Muhammed ei ollut korkeasti sivistynyt oppinut, vaan käytännönmies: Kauppias ja sotilas. Hän oli myös lukutaidoton. Koraanin kirjoittajasta (kirjoittajista) jää vaikutelma laajasta lukeneisuudesta. Kirjallisia viitteitä on paljon.

Tyylianalyysin tehnyt tutkija, J.J.Walter, tunnistaa viitisenkymmentä erilaista kirjoitustyyliä. Silloin Koraani on kompilaatio useasta eri lähteestä saadusta tekstistä. Voi olla, ettei sitä systematisoituna koodeksina ole lainkaan ollut ennen 1100-1200-luvuilla tehtyä editointia.

Koraanin kieli ja kirjaimisto osoittavat vahvempaa yhteyttä Syyriaan, kuin Arabiaan, mikä ei yllätä kun jo tiedämme, että kirjan tapahtumat sopivat parhaiten Arabian ulkopuolelle. Syyriassa puhuttiin noina vuosisatoina arameaa, joka oli myös Jeshua Bin Mariamin äidinkieli, ja kansankieli laajalla pohjoisseemiläisellä alueella Eufratista Egyptin rajalle.

Koraanin kirjoittajien kieli on ollut hyvin aramea-vaikutteista. Qiryan (Quran) on syreoarameaa, ja tarkoittaa kirjallisuutta jota kristillinen pappi käyttää toimessaan. Aramea on yhä kirkollinen kieli Syyriassa nykyaikaan säilyneillä kristillisillä esi-islamilaisilla kirkkokunnilla.

Kun Muhammed puuttuu Koraanista, kuten myös hänen elämänkertojensa toimintaympäristö, meidän on pääteltävä, että vasta 700-luvun (jKr.) lopulla Koraanin kirjallinen traditio ja Muhammed henkilö fusioituivat profeetan jo kuoltua ja uusien toimijoiden säätäessä kulttia mieleisekseen.

Muhammedin seksuaalisuus

Liittoutuneiden suurassa mainittu Muhammed-anekdootti, joka näyttää olevan ainoa varmuudella historialliseen Muhammediin liittyvä Koraanin maininta, kertoo tämän saaneen Jumalalta erikoisluvan naida ottopoikansa vaimo. Islamilais-arabialaisessa tapakulttuurissa tähän tarvittiin Jumalan erityinen suostumus, sillä se loukkasi toisen miehen oikeuksia. Naisillahan ei niitä ollut.

Muhammedilla oli myös rajoittamaton oikeus avioitua oikeauskoisten naisten kanssa (11 kpl.), ja toki ottaa näiden lisäksi tois-uskontoisia orjattaria. Tämänkin me löydämme Vanhasta Testamentista, jolla silläkin on paimentolaistausta.

Jae 33:40 samassa suurassa toteaa, ettei Muhammed ole kenenkään miespuolisen henkilön isä. Tämä olisi ollut ongelmallista, sillä profeetan rooli periytyisi pojalle. Muhammed on dogmin mukaaan ”profeettojen sinetti”, so. viimeiden pitkässä sarjassa, ja se joka sulkee kirjan (sinetöi). Hänen jälkeensä ei tule uusia ilmoituksia eikä uusia Jumalan sanansaattajia.

Poikalapsetta jäänelle Muhammedille oli hadithin mukaan suotu ”30:n miehen kyvyt” (Sahih Bukhari 1:5:268), ja hän hässi vaimojaa yötäpäivää. Profeetan elämä oli siis vilkkaampaa, kuin esm. Rooman Paavilla.

Islamin naisvihamielisyys, naisten esineellistäminen, ja miesten seksuaalisen itsensätoteuttamisen legitimoiminen naisen tahtoa korkeammalle, ovat tyypillisiä paimentolais-piirteitä. Ne löytyvät myös Vanhasta Testamentista, mutta eivät Uudesta. Muhammed, jos hän on elänyt, on näissä asioissa oman kulttuurinsa kasvatti.

Hänen nimiinsä laitettu oppirakennelma toistaa rosvoilevan aavikkoheimon normistoa, ja kertaa ja vahvistaa sen brutaaleimpia piirteitä, -ja tuo ne ympäristöön jossa niitä ei ilman Islam-uskontoa esiintyisi. Tapahtumat ”islamilaisessa kalifaatissa” Syyriassa ja Pohjois-Irakissa v.2014 jälkeen olivat kirjaimellista Koraanin seuraamista.

Muut profeetat: Jeesus

Imranin perheen suura (3: 144) kertoo profeetta Muhammedista:Muhammed on vain lähettiläs; edesmenneet profeetat ovat ennen häntä olleet (Jumalan) lähettiläitä”.

Toinen säe kertoo profeetasta myös: Pöydän suura (5:75): ”Messias, Marian poika, on vain Jumalan lähettiläs; lähettiläät ennen häntä elivät vain aikansa”.

Teksti on sisällöltään ja sanoiltaakin yhtenevä. Toisessa Koraanin kohdassa rinnastus Jeesukseen on niin selvä, että tekstiä voidaan pitää Jeesusta tarkoittavana, ja ”muhammedin” olevan profeetoille annettu kunnioittava epiteetti:

Voiton suura (48:29) Muhammed on Jumalan sananjulistaja, ja ne, jotka ovat hänen kanssaan, ovat järkähtämättömiä uskottomille, mutta laupiaita toisiaan kohtaan. Sinä olet näkevä heidän kumartuvan ja polvistuvan, anoen armoa ja suosiota Jumalalta, ja heillä on merkkejä kasvoissaan paljosta maahan kumartamisesta. Niin kuvataan heitä Toorassa. Ja evankeliumissa he ovat kuin siemenkylvö, mikä työntää esiin vesojaan ja sitten voimistuttaa niitä, niin että ne tulevat vahvoiksi ja ovat lujasti kiinni varsissa ilahduttaen kylvömiehiä, jotta se ärsyttäisi epäuskoisia. Jumala on luvannut niille, jotka uskovat ja tekevät hyvää, anteeksiannon ja suuren palkinnon.”

Joskus 600-luvulla (jKr.) lienee Syyrian ja Arabian mailla liikuskellut yksi tai useampia uskonnollisella dogmilla (sota)joukkojaaan motivoivia toimijoita. Näiden ”profeettojen” dokrtiini on voinut olla juutalais- tai kristillisvaikutteista, koska näitä uskontoja oli laajalti propagoitu Lähi-Idässä ensimmäisinä kristillisina vuosisatoina, ja juutalaisten diaspora oli levittänyt sekä heidät että heidän oppinsa kaikkialle.

Joillakin kronikoitsijoilla on jopa mainintoja ”Muhammed” -nimisestä sotapäälliköstä:

  • Tuomas Presbyteeri v.640: Taistelu roomalaisten ja Muhammedin johtamien arabien välillä Gazassa Palestiinassa v.634.
  •  Doctrina Jacobi (asiakirja) v. 634<:  ”Väärä profeetta on ilmestynyt saraseenien pariin… Sanotaan, että profeetta on ilmestynyt ja tulee saraseenien joukossa ja julistaa voidellun saapumista, joka on tuleva.”
  • Herakleioksen historia, kirjoitettu v.661: Arabien johtaja Mehmet, lähtee sotaan yhdessä juutalaisten kanssa.

Doctrina Jacobi kertoo jotain ”väärän profeetan” ajatuksista. ”Voideltu” l. odotettu Messias ei kuulu kristilliseen eikä islamilaiseen traditoon, vaan ainoastaan juutalaiseen. Asiakirja mainitsee myös ”Paratiisin avaimet” kuuluneen po. profetoijan iskulauseisiin, mikä taas viittaa kristillisyyteen hyvin vahvasti.

Tuon ajan maailmassa esiintyi jopa valtiouskontoina kristillisperäisiä uskontoja, joista nykyiset kirkot erivät halua tietää mitään: Areiolaiset, manikealaiset, jne. oli karkoitettu Roomasta t. Bysantista, ja jäännyttivät sekä barbaariheimoja että pikkuvaltioiden kuninkaita. Tähän maisemaan sopii hyvin yksi tai useampi ”Mehmet-Muhammed”, jotka marssivat pitkin preeriaa sotajoukkonsa kärjessä.

Historiallisella(?) Muhammedilla on siis ollut edeltäjiä, ja ehkä kilpailijoitakin?

Kenen nimi on Kalliomoskeijassa?


kalliomoskeija740transparent.png
Islamin eräs pyhimpiä kohteita on Jerusalemin Kalliomoskeija, lähes juutalaisten vanhojen temppeleiden kivijalan päällä.  Sen rakennutti kalifi al Malik v.691 (jKr.), muslimien päätemppeliksi. Rakennuksen sisäseinää kiertävissä kirjoituksissa mainitaan kaksi henkilöä:

  • Jumalan lähettiläs ja palvelija (ei J:n poika.):”Jumala, siunaa lähettilästäsi ja palvelijaasi Jeesusta, Marian poikaa.” (Lause 15.)
  • (Jeesus) Marian poika, olkoon rauha päivävä jona hän syntyi ja päivänä jona hän kuoli.” (Lause 16.)
  • ”..ja päivää jona hän nousi ylös. Niin oli Jeesus, Marian poika” (Lause 17.)
  • Jeesus Marian poika oli Jumalan lähettiläs…” (Lauseet 7. ja 8.)
  • Muhammed on Jumalan palvelija ja Hänen lähettiläänsä”. (Lause 3.)

Ainoa sisemmän arkadin Muhammed-maininta toistaa vain Jeesuksesta jo sanotun. Tämä antaa ajattelemisen aihetta. Ulommassa arkadissa ”Muhammed on Jumalan lähettiläs” toistetaan viisi kertaa, aina tällä sanamuodolla. Mielenkiintoista muuten tuo #ylösnousemuksen mainitseminen.

Islam-tutkija Christoph Luxenberg ratkaisee ongelman: ”Muhammed” ei ole erisnimi, vaan epiteetti ”ylistetty”. Tällöin viimeisin lause kuuluu: ”Ylistetty olkoon Jumalan palvelija ja Hänen lähettiläänsä!” Nyt olemme suoraan syyrialais-aramealaisen kristillisyyden tutussa fraseologiassa. Kalliomoskeijan seinätekstit ovat kristilisiä. Linkki.

Vilkaisemme välillä kalifin aseman vallannutta Abd al-Malikia: Hän oli vallananastaja, ilmaantui kilpailemaan islamilaisen maailman johtajuudesta nykyisen Iranin ja Turkmenistanin suunnasta. Voidakseen hoitaa armeijoidensa raha-asiat hän lyötätti omaa rahaa.

malik-kolikko333transparent.pngVuonna 659 hän laskee liikkeelle kolikoita, tekstillä MHMT.  Vuonna 687 hän tuntee jo enemmän kirjaimia:  ”Muhammad rasul Allah” lukee kolikoissa: ”Ylistetty (olkoon) Jumalan lähettiläs”, tai sitten: ”Muhammed (on) Jumalan lähettiläs.”

Oikealla al Malikin lyöttämä kolikko.

Vuonna 691 al Malik rakennuttaa voittonsa ja uskontonsa kunniaksi Kalliomoskeijaa, ja hänen suosikkilauseensa tulee ikuistetuksi seinälle: ”Muhammad rasul Allah.” Epiteetti oli muuttunut erisnimeksi.

Synkretististen judeokristillis-puolipakanallisten messiaanisten uskonnollisten joukkoliikkeiden, jotka ravisuttivat myöhäis-antiikin jälkeisiä yhteiskuntia, joukosta jäi jäljelle jotakin, joka tiivistyi sotilaallista  aggressiota ja yhteiskunnallista pysähtyneisyyttä edistäväksi maailmanuskonnoksi. Ensimmäisen kristillisen vuosituhannen loppuun mennessä se oli löytänyt muotonsa ja kirjoittanut itse historiansa. Eikä ole sitä sen jälkeen päivittänyt.

Nyt tiedämme Syyrian-Arabian seuduilla seuraavanlaiset olosuhteet:

  • Juutalaisuudella ja kristillisyydellä oli vahva vaikutus Syyriasta ja Mesopotamiasta aina Jemeniin ja Aksumiin Afrikassa asti.
  • Poliittisiin ja valtiollisiis (kapina)liikkeisiin liittyi yleensä jokin uusi päivitys massauskontoihin. Messiaanisuutta yms. haettiin jo tunnetuista joukkouskonnoista (edellä mainitut).
  • Jeesukseen liittyvät teemat olivat hyvin näkyvästi läsnä varhaisessa Islamissa, mm. Kalliomoskeijassa.
  • Koraanin nimikin on Syyrian kristittyjen käyttämää arameaa, ja tekstien yhteys Arabian niemimaalle on heikompi kuin 600-luvulla jKr. vahvasti kristilliseen Syyriaan.
  • 600-luvulla näyttää vaikuttaneen jonkinlainen ”Jumalan vapautusarmeija”, jonka uskonnollissävyisestä propagandasta on jäänyt aikalais-lausuntoja: Ne näkevät siinä sekä juutalaisia että kristillisiä tunnuksia.

Tämän jälkeen voimme palata alussa esitettyyn kysymykseen: Miten on Koraanin ja hadithien tekstien laita?

Imranin perheen suura (3:147) Herra, anna anteeksi meidän syntimme”

Tämä on suoraa lainausta kristillisesta Uudesta Testamentista, islamilaiseen kontekstiin se istuu huonosti.  Jakeessa 3:55 : ”Ja Jumala sanoi: »Jeesus, katso, Minä otan sinut, sitten olen ylentävä sinut luokseni”.

Olemme siis löytäneet sekä ylösnousemus-opin, että peri-kristillisen syntien anteeksiannon. Kaikki tämä ilmaistaan hyvin raamatullisin sanoin. Tämä tukee myös vahvasti edellä kerrottua käsitystä, että ”Muhammed” oli alunperin aramealais-arabialaisten kristittyjen käyttämä kunnioittava nimitys Jeesukselle, ”Ylistetty”.

Kirjallinen Koraani näyttää siis kootun 800-luvulta alkaen tekstifragmenteista, joista osa on peräisin Syyrian aramealaiskristityiltä. 1100-1200 -luvuilla tehty toimitustyökään ei poistanut näkyvistä tekstien kristillisiä juuria. di-gold

Qyean.text750transparent

hiidenlehto.muhammed.kirja.pngProfeetta Muhammedin haamu

Vuonna 1851 ranskalainen orientalisti Ernst Renan kirjoitti: ”Sen mysteerin asemesta, joka peittää muiden uskontojen alkuvaiheet, islam syntyi historian kirkkaassa valossa; sen juuret ovat näkyvissä. Sen perustajan elämä on yhtä hyvin tunnettu kuin kenen tahansa 1500-luvun uudistajan. Me voimme seurata vuosi vuodelta hänen ajattelunsa, ristiriitansa, heikkoutensa vaihteluja.” ….. Mutta oliko profeetta Muhammedia koskaan olemassa? Sitä selvitellään tässä blogissa.

The Arabic Islamic Inscriptions On The Dome Of The Rock In Jerusalem, 72 AH / 692 CE.

wadi.rum800445Arabia oli kristitty ja juutalainen ennen islamia?


2 thoughts on “Sisältääkö koraani kristillisiä ja juutalaisia tekstejä?

  1. ”Hänen nimiinsä laitettu oppirakennelma toistaa rosvoilevan aavikkoheimon normistoa, ja kertaa ja vahvistaa sen brutaaleimpia piirteitä, -ja tuo ne ympäristöön jossa niitä ei ilman Islam-uskontoa esiintyisi. Tapahtumat ”islamilaisessa kalifaatissa” Syyriassa ja Pohjois-Irakissa v.2014 jälkeen olivat kirjaimellista Koraanin seuraamista.”

    Länsihän tuolla ohjaa koko operettia ja laittaa aseetkin käteen. No onhan Länsi Israel ja sekin aika nomadinen alun perin kai. Talmudin seuraamista siis kuitenkin myös

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s