Etruskilla ja dravidakielillä yhteys?

etruscan-elamite800.nega.transparent.png

Näin väittää brasilialainen professori Arysio Nunes dos Santos. Olemme aiemmin kommentoineet hänen teoriaansa Kanarian guanche-kielen ja eteläisessä Intiassa puhutun dravidan yhteisestä sanastosta, jota hän on löytänytkin. Mesopotamian urbaanikulttuurin alkuhetkillä jokilaaksossa vaikutti dravida-kielinen Elamin valtio, joten po. kieliryhmä on ollut läsnä Välimeren kulttuuripiiriin keskeisesti vaikuttaneella seudulla, mutta olivatko he Italiassakin?

Emme ihan heti allekirjoita dos Santosin julkaisuja, mutta koska muinaisista kielioloista ei vielä osata sanoa mitään kovin varmaa, kaikki kiinnostava on kiinnostavaa.

Mesopotamiaan alkoi viimeistaan neljännellä vuosituhannella eKr. (BC) muodostumaan vauraiden maanviljelysseutujen kaupallisiksi ja uskonnollisiksi keskuksiksi kaupunkeja. Näihin muodostui ympäristö, jossa osaavimmat henkilöt saattoivat erikoistua ja kehittää taitojaan matematiikassa, tähtitieteessä ja rakennustekniikassa.

Kaupungit muodostuivat aluksi temppelien ympärille, ja kun instituutiot vakiintuivat, papisto alkoi käyttää valtaa. He keräsivät viljavarastoja, ja kantoivat maksuja väestöltä. Niinpä he tarvitsivat matematiikkaa voidakseen laskea, kuinka paljon heillä mitäkin materiaalia on. Papistoon, meritokratiaan, rekrytoitui parhaita osaajia, ja he saivat koulutusta tähtien tarkkailussa, jota yhteisö tarvitsi maanviljelyn vaatiman tarkan kalenterin ylläpitoon. Näin oli itseasiassa kaikkialla varhaisen maanviljelyn seuduilla, -myös silloisen viljelyn pohjoisimmassa esiintymässä: Suomessa.

Koska he olivat uskonnollisia toimihenkilöitä, he näkivät taivaankappaleiden liikkeissä jumaluuksien ilmentymistä. Onhan se hurjaa kivi- tai pronssikauden ihmiselle huomata, että aurinko nousee aina tiettynä päivänä vuodesta tietystä horisontin kohdasta. Jumalien sormien täytyy olla pelissä, pakko olla. Matemaatikoille, jotka pystyivät laskemaan sylinterinmuotoisen vilja-siilon tilavuuden, luvut olivat yhtä hurmaavia. Niinpä Mesopotamian varhaisissa kaupungeissa kukoisti lukumystiikkka ja tähdistä-ennustaminen. Astrologia-sanalle jäi tästä vähän huono kaiku.

Sumerilaiset saapuivat jokilaaksoon Zagros-vuorten pohjoispuolelta, jostain Kaukasuksen, Kaspianmeren ja Aral-järven eteläpuolelta. Heidän tullessaan laakson rinteita asuttivat jo elamilaiset, dravida-kielinen kansa. Kun maanviljelyksen ideat olivat hallussa, ja osattiin rakentaa kastelu- ja kuivauskanavia, jokilaakson pohja voitiin ottaa käyttöön. Sinne ilmestyivät sumerilaisten ensimmäiset kaupungit.

Kaupungit olivat aluksi ilman puolustusmuureja, sillä niitä ei tarvittu. Vasta kun hallintojen keskittäminen loi yhteiskuntien sisäisiä ja välisiä ristiriitoja, alkoi linnoittaminen. Sumerian kaupungit olivat säästyneet 3500 BC (eKr.) nomadibuumilta, joka lopetti kaupunki-asumisen ja mm. kirjoitustaidon Euroopasta.

Maanviljelyksen tulo oli merkinnyt kulttuurille ja mm. väestön määrälle suurta potkua eteenpäin, paimentolais-invaasio oli drastinen taka-askel:

Tuotantotapa Tehokkuus Asukastiheys
Metsästyskeräily: ei intensiivinen alhainen väestötiheys
Maanviljely: Intenssiivinen Runsaasti väestöä
Paimentolaisuus: ei intensiivinen alhainen väestötiheys

Mesopotamiassa vältyttiin nomadien aiheuttamalta kulttuurikatastrofilta, joka iski pahasti mm. Eurooppaan.

Jokilaakson länsipuolella oli kuivempaa seutua, jota ei voitu viljellä mutta hyvin laiduntaa. Sitä asuttivat seemiläiset paimentolaiset, jotka käyttivät kuivaan vuodenaikaan jokilaaksolaisten sänkipeltoja lampaidensa laiduntamiseen. Heillä oli luultavasti jonkinlaisia patronaattisuhteita kaupunkivaltioihin, ja kaupunkikulttuuri vaikutti heihin.

Kaupunkeihin ilmeisesti muutti kaikenaikaa nomadien ylijäämäväestöä, ja niiden asukkaat seemiläistyivät. Jossakin vaiheessa seemiläinen heimopäällikkö tai sellaisen poika, Sargon, hallitsijanimeltään Ensimmäinen, pääsi kuninkaaksi jossakin kaupungissa, ja alkoi yhdistämään pikkuvaltioita imperiumiksi. Seemiläinen akkadin-kieli vakiintui kansankielenä, vain tiede ja hallinto käytti yhä sumeria.

Tässä lyhyesti, miten Mesopotamiasta tuli Babylonia: Kansankieli oli vaihtunut kahteen kertaan:

  • Zagroksen rinteillä (itään jokilaaksosta) ja nykyisessä Persiassa elamin kieli.
  • Sumerilaisten maahanmuutto, laakson kieleksi heidän kielensä.
  • Akkadin imperiumi, seemiläinen kansankieli.

Elamilaiset olivat siis paikalla kulttuurikehityksen alussa. Keitä he olivat:

NELIAPILAMALLI-transparent

Dravidakielet, Kaukasian kartwelilaiset, uralilaiset ja altailaiset, ja eräät kadonneet tai luokittelemattomat kielet ovat agglutinatiivisia, so. niissä sanoihin lisätään taivutuspäätteitä, kuten suomessa. Näiden kielten keskinäistä sukulaisuutta on vaikea määritellä. Uralilaisia ja altailaisia yritetään välillä naittaa yhteen, mutta ilman tulosta.

Muita agglutinoivia kieliä ovat mm. etruski ja minolaisen Kreetan muinaiskieli, jota on säilynyt tulkituissa Lineaari-A -kirjoituksissa. Saattaa olla, että kuviossa esitellyillä kielillä, tai osalla niistä, on jokin yhteinen juuri niin kaukana menneisyydessä, ettei sitä vertailevan kielentutkimuksen välineillä tavoiteta.

Elamin kautta dravida-kielet ovat olleet läsnä välimerellisen korkeakulttuurin lähtökuopissa, mutta missä etruskit? Herodotos Halikarnassolainen kertoi etruskien, tyrheenien, asuneen ennen Hellaassa, mutta muuttaneen Italiaan. Arkeologia taas tietää, heidän kehittyneen suoraan italialaisen Villanovan kulttuurin pohjalta.

Molemmat ovat oikeilla jäljillä: Etruskien kulttuurikehitys kivikaudesta antiikin korkeakulttuuriksi tapahtui Italian maaperällä, mutta Manner-Kreikan asukkaat ennen helleenejä olivat pelasgeja, etruskien kielisukulaisia.

LEMNOS000000Herodotos mainitsee Attikan niemimaan asukkaiden, mm. ateenalaisten, olleet ”helleenin-kielen omaksuneita pelasgeja”, ja vielä antiikin aikana Lemnoksen saaren asukkaat puhuivat  etruskille läheistä kieltä. Sitä on säilynyt kirjoitettuna yksi näyte. Kuvassa Lemnoksen steele.

Etruskien kieli saattaa olla parhaiten tunnettu esimerkki siitä kieliryhmästä, joka levisi maanviljelyksen myötä Vähän-Aasian ja Kyproksen kautta Eurooppaan ja Välimeren rannoille. Elleivät kyproslaiset sitten puhuneet minolaista kreetaa?

Maanviljelys tuli eteläiseen ja läntiseen Eurooppaan tunnetusti kahta tietä:

  • Kyprokselta saarille ja läntisen Välimeren rannoille.
  • Anatoliasta Balkanille ja Keski-Eurooppaan Pohjanmerelle ja Skandinaviaan asti.

Suomalainen Petri Kallio on paikallistanut kantagermaanin kielestä substraatin (kadonneen kielen jäänteen) ”4:n vokaalin kielestä”. Jos tämä ilmiö liittyy maanviljelyn mm. Saksaan tuoneeseen nauhakeraamiseen kulttuuriin (LBK), se on yhteydessä etruskin vokaalijärjestelmään: 4 vokaalia.

Löydämme etruskin sukulaiskieleksi vain substraatteja ja kuolleita kieliä, kuten Lemnoksen kieli pohjoisitalialainen rheeti. Mutta jos Aigean yli Eurooppaan tulleet maanviljelijät ovat puhuneet 4:n vokaalin kieltä, kontekstissa etruskiin, pro-etruski on ollut läsnä Lähi-Idän ”hedelmällisen puolikuun” alueella. Siellä oli myös elam-dravida.

Induksen laakson korkeakulttuurin tiedetään pitäneen kaupallisia yhteyksiä Mesopotamiaan. Sumerilaiset käyttivät kauppakumppanistaan nimitystä Meluhha. Meluhhan maassa puhuttiin ja kirjoitettiin dravidakieltä, joten meille hahmottuu nyt laaja dravidaa ymmärtävä kulttuuripiiri miltei Välimereltä Intian niemimaalle. Kuvassa elamilaista kirjoitusta (vasen) ja etruskien tekstiä. (oikea).

etrusco-elamite800.png

Elamilaisten merkitys oli suurin Mesopotamian kulttuurin varhaisvaiheessa, johon tekstinäytekin liittyy.  Etruskit adoptoivat kirjaimistonsa yleisen käsityksen mukaan foinikialaisilta, kuten kreikkalaisetkin, mutta Lemnoksen etruski-tyyppinen kirjaimisto sotkee tätä kuvaa.

Etruskien itäisiä yhteyksiä on ilmeisesti aliarvioitu. He ottivat käyttöön mm. sumerilaisten kehittämän holvaus-tekniikan, jota Kreikkaan ei ennen roomalais-kautta omaksuttu. Etrurian yhteydet Lähi-Itään olivat siis suoria, ilman kreikkalaisia välittäjinä, vaikka monessa kirjassa yhä niin väitetään.

Dravida-kielten suhteen tarkastelu avaa mielenkiintoisen näkökulman: Zagros-vuoriston rinneseuduilta, jotka kartassakin (alempana) ovat maanviljelyksen kehtoa, -ei siis jokilaakso, Anatoliaan ja Palestiinaan ulottuvalla alueella 10-8000 vuotta sitten puhutut kielet mullistivat kieliolot Euroopassa viljely-elinkeinon levitessä kivikaudella.

Tämä tiedetään, ja nämä kielet jäivät myöhemmin, 3500 BC jälkeen, indoeurooppalaisen nomadi-invaasion jalkoihin jaa katosivat. Etruskista jäi vain muutama tekstin katkelma, ja eräitä piirteitä latinan kieleen. Mitä sitten tapahtui viljely-elinkeinon itäisellä leviämissuunnalla? Olivatko Indus-kulttuurin perustajat Mesopotamiasta ja Zagrokselta tulleita maanviljelijöitä. Kieli ainakin oli yhteinen.

Colin Renfrew oletti aikoinaan viljelyn indoeurooppalaisten kielten levittäjäksi, koska kokonaisen puolimantereen kielenvaihdon täytyy liittyä mullistukseen, jonka täytyy näkyä kaikessa aineistossa. Nyt tiedämme hänen veikanneen väärää hevosta, mutta kysymyksenasettelunsa oli silti perusteltu.

antonionusessantosMitä etruskiin tulee, tiedämme maanviljelyn Etelä- ja Keski-Eurooppaan tuoneiden muuttoliikkeiden tulleen samalta Lähi-Idän maanviljelys-vyöhykkeeltä, jossa dravidalainen elamin kieli oli läsnä, eikä vuorovaikutus näytä katkenneen myöhemminkään.

Dos Santosin (oikealla) tutkiskelu ei siis liene aivan tuulesta vedettyä, vaikka hänen koulutuksensa ei ole kielentutkijan. Etruskiin johtavan kehityslinjan ja dravidakielten kohtaaminen Lähi-Idässä, maanviljelyn alkukodissa, ei ole lainkaan mahdotonta. di-gold

FERTILE.CRESENT750.png
Karttaan on merkitty kulttuuri-ilmiöitä, joita maanviljelyn myötä ilmaantui migraatioioden kohde-alueille. Sinisellä merkitty on se alue, jolla luonnonkasvien ja villieläinten domestikoimisen on päätelty tapahtuneen.

BALKAN,LBK -migraation voidaan olettasa tuoneen Eurooppaan sen kieliryhmän, johon etruskin kieli on kuulunut. DRAVIDA -suuntaan lähtenyt muuttoliike johti Indus-kulttuurin ilmaantumiseen ja Intian dravidalaistumiseen. MAIKOP-kulttuuri muodostui Mustanmeren pohjoispuolelle.

Sanastollista vertailua etruski-dravida, Arysio Nunes dos Santos:

Seuraavassa eräiden nykyisten dravidakielten ja etruskin sanojen vertailua:

Etruski: Dravida: Merkitys:
acale ak- * ale, ak-ala Kuukausi, kesäkuu

Nykyinen dravidan sana on Adi tai Addi, liittyen aurinkoon tai lämpöön. Ak, acal myös taimi, istutettavissa oleva (riisin) taimi, riisi.

avil a-vil, * av-il Etruskissa vuosi, ikä, vuodenaika;
acun ak-un, ac’-un Etr: Terveys, Terve!; Dr: * ac’-, * ak- (parantaa, rauhoittaa)
 ain, ein  * yan-, * ain- Etr: omaisuus; Dr: pitää hallussa, hallita
acnina  akk-nina  Etr: vihamielisyys, uhka; Dr: herättää kauhua, kunnioitusta

Arysio Nunes dos Santos:
Etruscan – Dravidian Glossary
ETRUSCAN, A DRAVIDIAN TONGUE?

Dos Santos ehkä liian rohkeasti ottaa tarkasteluun kielisukulaisuuden, sillä varsinkin sanastollisia yhdennäköisyyksiä voi aiheutua kontakteistakin, ja etruskien yhteydenpito Lähi-Itään on havaittavissa arkeologisesta aineistostakin.

Maanviljelyksen tulo Anatolian kautta Eurooppaan mullisti oikeastaan aivan kaiken, toi uusia geenejä ja uusia kieliä, jotka dominoivat maanviljelys-kivikauden Euroopan kielioloja. Etruski todennäköisesti kuuluu niihin, ja mahdollisesti Espanjasta kadonnut iberi.

Dravidakieliin kuuluvan elamin läsnäolo Mesopotamiassa tunnetaan historiallisista lähteistä. He asuivat siellä ja jättivät jälkeensä kirjoituksia. Elamilaiset, tai heidän edeltäjänsä, kuuluvat niihin kansoihin, jotka ”hedelmällisen puolikuun” alueella tutkivat luonnonkasveja ja opettelivat parantamaan niiden ympäristöä satoisuuden edistämiseksi. Kun julkaisut alkavat jo päivittyä näyttämään myös Suomen varhaisen maanviljelyn omaksumisen, on syytä seurata mitä uutta kerrotaan niistä seuduista, joista tuon innovaation saimme. di-gold

agriculture.world750b.png
Kartta: Maanviljelyn leviäminen.

uni-etrusc-trans0001

Etruria, Unin valtakunta

chimera

Etruskit, -kenen sukulaisia?

pico800

Kuka teki pyramidit? Guanchet vai atlantit.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s