Kainuussa tehty käärmesauva 11000:n vuoden takaa hämmentää

ussikepp800

Puolalaisten tutkijoiden havainto kiinnostavan mesoliittisen kivikauden esineen suomalaisesta alkuperästä osoittaa mielenkiintoisia yhteyksiä, mutta suomalaista yleisöä asia hämmentää. Päivystävät viikinkiselittäjätkään eivät ole vielä aktivoituneet, -paitsi Iltasanomien kommenteissa.

Siksak-viivalla koristettu esine mesoliittiselta kivikaudelta osoittaa historiallisen Suomen alueen ja Puolan välillä olleen kulttuurivaihtoa jo pian jääkauden jälkeen. Gołębiewo:sta Keski-Puolan Chełmno-Dobrzyń:n järvialueelta löydetty poron t. peuran sarvesta valmistettu sauva on ajoitettu Nicolaus Copernikus-yliopistossa 11 700 – 8000 ennen nykyaikaa valmistetuksi. Materiaalin isotooppitutkimus osoittaa sarven olevan peräisin Kainuusta tai Kuusamosta.

Gołębiewon esine ei ole ainoa Puolasta -tai jopa samasta tutkimuskohdekompleksista- löydetty samantyyppinen kulttiesine. Se edustaa Baltiasta tunnettua esinetyyppiä, jota on löydetty laajalta alueelta ja jolla ei ole käytännöllistä funktiota. Se ei ole pelkästään koriste-esinekään, sillä se näyttää noudattavan joitain säännönmukaisuuksia:

  • Käärmemänen muoto
  • ”siksak”-koristelu
  • Hirven tai peuran pään kaltainen muotoilu esineen ”päässä”
  • Reikä, joka mahdollistaa esineen kantamisen lipun tapaan, kuten virolaiset tutkijat arvelevat sikäläisisistä löydöistä.

Merkillepantavaa, että sekä Suomessa t. Kainuussa että Puolaan ulottuvalla alueella on tehty em. formaatin mukaisia kulttiesineitä, ja käytetty niitä ilmeisesti samalla tavalla.

Esineen puolalaisilla käyttäjillä ja suomalaiskainuulaisilla valmistajilla on ollut samanlainen käsitys esineen käytöstä. Siis yhteinen tieto. Tämä ei ole mahdollista ilman Suomesta Puolaan ulottunutta samaa tietoa hallitsevaa uskonnollista ilmiötä.

BatonPerce-Full

Niin mitä olikaan Puolasta löytynyt:

  • Löytöpaikka: Lammikon tai vesistön pohja. Upotettu?
  • Materiaali peuran sarvi. Isotooppianalyysin mukaan materiaali on peräisin alueelta, joka on seuraavien rajojen sisällä: Kuopio – Talvivaara – Kuusamo – Kantalahti – Arkangeli.
  • Geologinen ajoitus: Varhais-holoseeni.
  • Muodoltaan esine kuuluu mm. Virossa yleiseen käärmeenmuotoisten figuurien jatkumoon. Se ei ole sauva.

Kulttiesineiden upottaminen vesistöön tai suohon (lampareeseen) on erittäin yleinen ja pitkään jatkunut tapa, joka esiintyy mm. Ristiinan Astuvansalmen maalauskallion yhteydessä ja vieläpä kuningas Arthurin legendassa, Leväluhdasta puhumattakaan.

ussikeppPeuralla ja käärmeellä on mytologinen yhteys, joka nähdään mm. Inkerinmaalta kerätyissä suomalaisissa kansanrunoissa, ja po. käärmeenmuotoisten figuurien muotoiluissa.  Kuvassa (oikealla) Gołębiewo:n esine.

Suomessa kalliomaalauksien yleisin eläin on peura, toiseksi eniten esiintyy käärmeitä. Tämä ei voi olla sattumaa. Peuran sarven valitseminen käärmefiguurin materiaaliksi ei sekään voi olla sattumaa.

Esineen ”päässä” on kiinnitykseen sopiva reikä. Virolaiset tutkijat ovat tulkinneet sikäläiset löydöt kepin nenässä kannettaviksi figuureiksi, joita on käytetty viirien tapaan.

ussikepp-puola002Puolalaiset tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota figuurin ”pään” muotoiluun, nähden peuran ja hirven olleen tekijöillä esikuvina.

Kaikki kuvan (oikealla) esineet ovat puolalaisilta löytöpaikoilta, joten käärmefiguureilla on ollut jokin merkitys mesoliittisen ajaan Puolassa.

Jääkauden jälkeisen pohjoisen Euroopan uudelleenasutuksessa näytteli suurta roolia Puolan alueelle paleoliittisen ja mesoliittisen ajan taitteessa ilmaantunut Swidryn kulttuuri. Swidryläiset siis asuttivat Puolan, Baltiaan, Pohjois-Venäjän ja Fennoskandian itäpuoliskon.

  • #Kulttuurilaina -käsitettä ei tarvitse siis tuoda tarkasteluun, sillä yhteinen #kulttuuripohja on olemassa myöhäispaleoliittiselta ja mesoliittiselta kaudelta.
  • Kielitieteen nykykäsityksen mukaan saamelaisen kielimuodon ilmaantumiseen tai kantasuomeen ja kantasaameen johtaneiden kehityslinjojen erkaantumiseen toistaan oli po. esineen valmistamis-ajankohtana vielä tuhansia vuosia aikaa. Spekulaatiot, että esine ei ole ”suomalainen” vaan ”saamelainen” voidaan siis jättää pois keskustelusta. OK?

Mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kalliotaiteen aiheistossa on havaittavissa merkillepantava käärme+hirvi -kompleksi, so. nämä aiheet esiintyvät toistensa yhteydessä. Edellä esitellyissä Golobiewon löytöpaikan hirven/peuran sarvesta tehdyissä käärmefiguureissa käärmeen siksak-viiva kuvio on esitetty viivana, jota vahvistaa toispuoleinen täytetty kuvio, #sahanterä-teema. Löydämme saman mm. Suomen kallioiden veneenkuvista:

patalahti.golebiewo800
http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/kuviot2.html

Suomalaisessa kalliokuvassa vene, kokka oikealle, esitetään hirvenpää-keulakoristeen kanssa. Yhtäläisyys Golobiewon esineeseen on silmiinpistävä.

Golobiewon figuureissa po. sahanterä-teema on voitu piirtää esineeseen myös poikittain, kuten neoliittisissa pöllö-figuureissa Iberiassa. Laukaan Saraakallion veneenkuvissa näyttäytyy hyvin selvänä Suomessa yleinen tapa esittää vene miehistöineen sahanterä-viivana.

saraakallio.laukaa800mv

Meillä on nyt aihekokonaisuus sahanteräviiva+hirvi+vene. Golobiewon esineen kanssa samantyyppisiä figuureja tunnetaan useita Virosta, joissa käärmettä tarkoittaa sanue uisk, uss, ussi-. Kun Suomessa #uisko on ollut veneen nimitys ja Skandinaviassakin käärmettä tarkoittavaa sanaa on liitetty ”viikinki”-ajan laivoihin, käärme+hirvieläin+vene -yhteydellä on ollut jokin merkitys. Aiheen tarkasteluaa täytyty jatkaa, ja sahanteräkuvion neoliittinen käyttö avaa sekin näköaloja.

Kulttiesineen hankkiminen Kainuusta Puolaan tukee mahdollisuutta, että mesoliittisen kauden Puolassa arvostettiin silloista Kainuun-Kantalahden seutua samaan tapaan kuin helleenit Herodotoksen mukaan suhtautuivat #hyperborealaisiin lähes jumalallisina olentoina. Eihän Gołębiewo:n esineen valmistuspaikasta oli pitkääkään matkaa Kuollan niemimaalle, jonne skandinaavisissa #saagoissa sijoitettiin ”Kuoleman Valtakunta”. Kuolla-sana on muuten suomea ja tarkoittaa kuolemista. Tämä tutkijoille tiedoksi.

Puolalaiset tutkijat haluavat jostain syystä tarkastella löytöjensä skandinaavisia yhteyksiä, suomalaiskainuulaisen kontekstin sijasta:

ussikepp-puola0003

Kartan viiva ”7” näyttää em. sarvimateriaalin mahdollisen alkuperän länsi- ja pohjois-rajan.

Käärme, figuurina tai kalliokuvan siksak-viivana, on erittäin yleinen Koillis-Euroopassa, mm. Suomessa. Kivikauden laajat tavaroidenvaihto-verkostotkaan eivät ole mikään tutkimuksellinen uutuus, vaikka niitä ei aina haluta nähdä.

ussikepp-otsikkoKalliokuvat Suomessa, Karjalassa, Ruotsissa ja Norjasssa toistavat käärme-aihetta, joko peuraan liittyen tai ilman. Ne ja käärmeenmuotoiset figuurit, ovat samaa kulttuurijatkumoa, kuten myös inkeriläinen kansanruno, jossa peura polkee käärmettä saaden aikaan erinäisiä asioita.

Tämä kulttuuri-ilmiö on yhteistä mesoliittiselle Suomelle ja saman aikakauden Puolalle. Että esineitä on vaihdettu samaan kulttuuripiiriin kuuluvien yhteisöjen kesken tuhansien kilometrien etäisyyksillä, -sekin on ilmiö joka löytyi myös teolliseen aikaan asti omalla tavallaan eläneiltä alkuperäiskansoilta.

Jääkauden jälkeinen jälleenasuttaminen tapahtui tarkastellulla alueella, Puolasta Jäämerelle ja Uralille, Swidryn kulttuurin toimesta. On siis odotettavissa, että tällä alueella esiintyy myös samanlähtöisiä kulttuuri-ilmiöitä, sitä enemmän mitä vanhempaa ajankohtaa tarkastellaan.

Yhteenveto:

Gołębiewon löytö ei ole Puolassa tai Baltiassa ainutlaatuinnen, vaan kyseessä on tunnettu esinetyyppi. Käyttötarkoituksen voidaan uskottavasti päätellä olevan #yhteisöllinen t. uskonnollinen: Esineen muoto ja koristelu ovat jonkin säännön määräämiä ilman yksilöllistä variointia.

Virolaisten tutkijoiden tulkinta, että näitä esineitä on kannettu sauvan kärjessä, nykyajan kulkuelippujen tapaan, on käytännöllinen ja uskottavin selitys esinetyypin funktiolle.

Esinetyypin löytöpaikat, kuten myös saman teeman esiintyminen kalliokuvissa 11 000 – 5000 eKr., ovat Itäisessä Pohjois-Euroopassa, alueella jonka jääkauden jälkeinen jälleenasuttaminen liittyy mm. Puolassa vaikuttaneeseen Swidryn kulttuuriin ja sen seurausilmiöihin. #Jälkiswidryläinen väestö siis ylläpiti kulttuuri-ilmiötä t. perinteitä, joissa po. käärme+peura -hahmoisilla esineillä oli jokin funktio.

Tätä traditiota ylläpidettiin laaajalla alueella ja pitkähkön ajan. Kulttiesineitä vaihdettiin eri alueiden kesken, -ainakin Suomesta Puolaan. Kyseessä ei ole siis satunnainen esineen ”kaukokulkeutuminén” vaan yhteinen traditio ja uskomusjärjestelmä.

Kulttuurivaihtoa Suomen ja Puolan välillä harjoittaneilla yhteisöillä oli siis yhteinen #kulttuuritausta aina Swidryyn ja #Ukrainanrefugioon asti. di-gold

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0184560

https://cosmosmagazine.com/archaeology/ancient-polish-tool-originated-in-finland

https://www.is.fi/tiede/art-2000005396973.html

http://rockartbridge.com/fi/stati_i_novosti/stati/suomen_kalliokuvat_kertovat/

Suomen ja Puolan kulttuuriyhteys on itseasiassa jo jääkauden jälkeiseen uudelleenasuttamiseen ulottuva:

zvelebil22222222

Suomi asutettiin Swidryn kulttuurista n.10 000 vuotta sitten
Kirjoitettu 29.4.2018

namforsen000000111
Kalliokuvat piirtävät kulttuuripiirin rajat: Altasta ja Nämforsenista Uikujoelle.


5 thoughts on “Kainuussa tehty käärmesauva 11000:n vuoden takaa hämmentää

  1. Keihäslingon vipuvarsi selkeesti kyseessä, siihen maailmanaikaan todennäköisesti käytettiin yleisemmin.

    Tykkää

    1. Kyllä toi on käärmettä esittävä esine. Muistuttaa kyllä heittovipua, ja ehkä on voitu myös käyttää? Joka tapauksessa valmistettu Kainuussa ja löydetty Puolasta. Huomiosi antaa viitettä, että hirven ja käärmeen yhteys voi olla myös mertsästys-teema: Käärme = nuoli/keihäs, hirvenkuva esineessä = toivotto saalis.

      Liked by 1 henkilö

  2. Jotenkin ei jaksa millään uskoa, että sen ajan metsästäjä keräilijät olisivat tehneet pelkkiä uskonnollisia esineitä, vailla muuta tarkoitusta kuin olla vaan arvomerkki?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s