Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

srednistog800445text.png

Indoeurooppalaisen kieliryhmän ”alkukotia” on sijoitettu ukrainalaiseen Sredni Stogin kulttuuriin (Sredny Stog) ja eteläisen Uralin K’hvalynskin ja Samaran kulttuuri-ilmiöihin. Yhteistä näille paimentolainen elinkeino, patriarkaalinen perhe, ja indoeurooppalainen kantakieli tai tähän johtava kehityslinja. Marija Gimbutas määritteli ne #kurgaani-ilmiöön, so. liittyviksi nomadiseen invaasioon Euroopan korkeammalla kulttuuritasolla olleille maanviljelysalueille.

Kurgaani-kulttuureiksi nimitetään Etelä-Venäjän – Uralin – Kaspian -seutujen nomadisia arokulttuureita, joita pidetään indoeurooppalaisen (IE) kieliryhmän kehitysalustoina. Suomalainen tutkija, Asko Parpola, paikallisti IE-kieliperheen syntysijat po. aroalueelle, IE-kielten yhteisen hevosiin ja kärryihin liittyvän sanaston avulla.

Se tarkoittaa, että nämä sanat olivat olemassa jo ennen kieliryhmän jakautumista tytärkieliin, ja siis IE-kantakieltä tai proto-indoeurooppaa puhuneen väestön hajaantuessa alkuperäiseltä alueeltaan, eteläisen Uralin ympäristöstä. Kurgaani-nimitys tulee hautakummuista, jotka ovat saattaneet olla suuria ja ympäristöään hallitsevia.

Sredni Stogin kulttuurivaiheen asemaa Ie-kieliryhmän muodostumisessa kuvaillaan näin:

Luotettavin selitys indoeurooppalaisen kantakielen puhuma-alueesta liittää sen Ukrainan alueella vallinneeseen kuparikautiseen Srednyi Stog -kulttuuriin n. 4500-3350 eKr. Tähän viittaa mm. kantakielen kuparikauteen liittyvä yhteissanasto. Srednyi Stog -kulttuurin jatkaja eteläisen Itä-Euroopan aroalueella, kuoppahautakulttuuri (Jamnaja).

Kaikkein vanhimpien indoeurooppalaisperäisten sanojen oletetaan tulleen jo uralilaiseen kantakieleen sillä perusteella, että sanoilla on molemmissa kielikunnissa laaja levikki. http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Indoeurooppalainen_kantakieli

Suuritöisten yksittäishautausten ilmaantuminen kertoo myös yhteisörakenteen murenemisesta: ”Päällikköjen” vallasta. Alamaisten roolia selventää, että kurgaanikulttuurien ja niistä vaikutusta saaneiden yhteisöjen päällikköhautauksissa esiintyy mm. ihmisuhreja.  Aiemmissa ja eurooppalaisperäisissä kulttuureissa ne olivat tuntemattomia.

Esi-indoeurooppalaisena aikana, neoliittisella kivikaudella ja pronssikauden alkujaksolla, esiintyi kollektiivihautauksia, mm. megaliittikummut, ja yksittäishautoja joissa vainaja on saatettu haudata sikiöasentoon. Nämä viittaavat käsitykseen sielunvaelluksesta tai jälleensyntymästä. Indoeurooppalaisen nomadi-invaasion, n. 3500 BC (eKr.) jälkeen ilmestyvät runsaat hautalahjat ja epätasa-arvoinen hautaaminen.

srendistog.pieniMiespuolisia aseistettuja hahmoja kuvaavat kivi-steelet tukevat myös käsitystä päällikkövallasta.

mallory.srednistog.steelet.transparent

Sotaiset steelet levisivät invaasion myötä läntiseenkin Eurooppaan, mm. Liguriaan Italiassa. Formaatti ja mm. kuvatut aseet pysyivät samantyyppisinä.

Sredni Stogissa hautaustavat olivat kuitenkin läntisen naapurikulttuurin, Tripolje-Cucutenin kaltaisia. Kurgaanihautaukset tulivat käyttöön vasta Jamnaja-kulttuurin (Yamna, Kurgan wave I, Gimbutasin julkaisuissa) myötä.

Srendi Stogin esiintymisalueella tehtiin kaksi teknistä innovaatiota, joilla oli myöhemmin vaikutuksia Suomenkin alueelle:

  • Kuparikirvestä jäljittelevä poikkivartinen kivikirves l. ”vasarakirves”.
  • Nuorakeraamista astiaa muistuttava savikuppi.

srednistog.pytyt.transparent.png

Savikipoista vasemmanpuoleinen muistuttaa palloamfora-kulttuurin tunnusomaista juoma-astiaa, toisissa on yhdenmukaisuutta nuorakeramiikan muotoiluun. Sredni Stog -aineistossa on myös suippopohjaisia ruukkuja (alla). Palloamfora- ja kampakeramiikka-tyyppisen astian kehityslinja mm. kampakeramiikoille tyypillisestä suippopohja-ruukusta näyttää olevan hahmotéttavissa:

srednistog.ruukkuja.740transparent

Eräät tutkijat näkevät nuoraakeraamisen savikupin ilmaantuneen vasta Puolassa, indoeurooppalaisen palloamfora-kulttuurin (Globular Amphora) ja eurooppalaisen suppilopikarikulttuurin (TRB) vaikuttaessa samalla alueella.

Sredni Stogin alueilta kohti Itämeren etelärannikkoa suuntautui kuitenkin muuttoliike, joka levitti seuduille indoeurooppalaisen kantakielen murteita, ja aiheutti mm. Suomeenkin asti ehtineen nuorakeraamisen kulttuurin kielen ilmaantumisen. Tämä kieli rinnastetaan kantabalttiin.

Varhaiskantasuomen eriytyminen kantasaameksi ja myöhäis(keski)kantasuomeksi on katsottu perinteisesti nuorakeraamikkojen balttilaisen kielen vaikutukseksi. Kantasaamesta tämä vaikutus olisi jäänyt pois. Kielivaikutteen vastaanottaminen olisi tapahtunut joko Suomenlahden pohjoispuolella Länsi-Suomessa, tai Virossa. Nyttemmin on tarkasteltu myös Keski-Volgalla vaikuttaneiden ilmeisesti kantabaltin-kielisten Fatjanovon ja Balanovin kulttuurien mahdollisuutta em. kielivaikutteen antajina. Sillä seudullahan puhuttiin myös nykysuomeen johtavaa kielimuotoa.

Sredni Stogin tai sen seuraajakulttuurien puhuma indoeuroopan murre on siis saattanut olla mukana kantabaltin alkuhetkinä nykyisen Puolan alueella.

Sredni Stog oli siis sekin välillisesti mukana suomalaisuuden etnogenesiksessä, vaikkei koskaan levinnyt lähellekään Suomen nykyisiä alueita. di-gold

krgnz

J.R.Mallory: SREDNY STOG STAGE OF KURGAN CULTURE

Среднестоговская (стоговская) культу́ра

Происхождение среднестоговской культуры

ХВАЛЫ́НСКО-СРЕДНЕСТ́ОГОВСКАЯ КУЛЬТУ́РА

INDOEUROINVAASIO2222220002222

Eurooppa ja indoeurooppa, -kaksi eri komponenttia

MAIDANETS-KAERTTA001

Tripolje-Cucutenin kulttuuri: Maailman ensimmäiset suurkaupungit Euroopassa 4000 eKr.

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s