Etruria, Unin valtakunta.

etruria0001.png

Italian ehkä mukavimman osan Toscanan, historia on erilainen kuin latinalaisen Italian. Sitä asutti Euroopan viimeinen muuta kuin indoeurooppalaista kieltä puhunut urbaanin ”korkeakulttuurin” luonut kansa: Etruskit.  He olivat erilaisia, omaperäisiä. Vaikka kreikkalaiset, Herodotos ja muutkin, väittävät etruskien, tyrheenien, muuttaneen alueelleen nykyisestä Kreikasta, ollen sidoksissa sen helleenejä edeltäneisiin asukkaisiin, etruskit ovat syntyperäisiä omalla maallaan. Tarkastelemme nyt heitä. ”Uni” viittaa etruskien pääjumaluuteen.

Nykytiede myöntää Herodotoksen huomion yhteydestä etruskien ja antiikin kreikkalaisten tuntemien pelasgien välillä. Pelasgit, jotka olivat Kreikassa ja Aiegeialla jo ennen indoeurooppalaisten tuloa Eurooppaan, ovat etruskien kielisukulaisia, todennäköisesti osa Vähästä-Aasiasta Kreikan ja Illyrian yli Italian niemimaalle yltäneestä asutusaallosta, joka on loogista yhdistää maanviljelyksen leviämiseen.

Etruskien kielessä, josta on säilynyt paljon kirjoitettuja näytteitä, käytetään vain neljää vokaalia, ja sillä saattaa olla yhteys maanviljelyn Keski-Eurooppaan tuoneen #nauhakeraamisen kulttuurin kieleen. Etruskien elämäntavassa, sen mukaan mitä on voitu päätellä muiden kommenteista ja mm. hautakirjoituksista ja -kuvista, oli myös paljon ”vanhaeurooppalaisia” piirteitä.

Etruskit eivät koskaan muodostaneet yhtenäistä valtiota. Heidän 12 kaupunkiaan pysyivät loppuunsa asti itsenäisinä ja riippumattomina. Veion, Cerveteri, Tarquinia, Vulci, Orvieto, Chiusi, Vetulonia, Volterra, Perugia, Cortona, Arezzo ja Fiesole. Etruskien taloudellinen menestys perustui korkeatasoisiin tuotteisiin, mineraalivaroihin ja hyviin kauppayhteyksiin. Jos tarkkoja ollaan, emme tiedä kuinka laajalle heidän yhteytensä ulottuivat.

ETRUSCAN-PORTTI0001Kirjallisuudessa on erilaisia luetteloita etruskien kauppakumppaneista, ja yleensä niistä puuttuu yksi: Mesopotamian sumerilaisten perustama ja babylonialaisten jatkama kulttuuripiiri.

Varma todiste etruskien kreikkalaisia tiiviimmistä ”idänsuhteista” on sumerilaisten matemaatikkojen keksimän geometrisen pyörökaariholvin omaksuminen Etrurian kaupunkeihin. Kreikkalaisilla tätä uutuutta ei ollut, -ennen hellenististä kautta.

Mykeneläisten, minolaisten ennen heitä, ja mm. Euroopan megaliittikulttuurin tuntemassa ja käyttämässä #valeholvauksessa kiviä pitää paikallaan niihin ”seinän puolelta” kohdistuva paino, sumerilaisten kaariholvissa kiven oma muoto.

Kaariholvit luonnehtivat etruskien kaupunkikuvaa, kuten myös Roomaa joka sai suurinpiirtein kaiken oleellisen opin etruskeilta. Etruskien vanhimmat hautamonumentit ovat Mykenen tapaan #valeholvattuja kammioita, jotka on peitetty keinotekoisella kummulla.

Innovaatio ei tullut kuitenkaan Etruriaan Mykenestä, molemmissa paikoissa on vaikuttanut Euroopan pronssikaudelle tyypillisen #tumulus-haudan arkaaisempi versio:

TUMULUSETRURIAVIRO00001

Tumulus-tyyppiset haudat korvasivat Euroopassa megaliitti-kulttuurin aikaiset kollektiivihautaukset, yhteiskunnan muututtua ”yksilöllisyyttä suosivaksi”. Käytännössä tämä tarkoitti ”vahvojen miesten” ilmaantumista, ja Egyptin faraoiden pyramideissa ääri-ilmauksen saaneen arvohenkilöiden megalomaanisen hautaamisen tuloa tavaksi. Tai sitten se tarkoitti jotain muuta.

etruscan-tomba-a-tholos-dei-carri

Asetelma, että yhteisön johtohenkilö haudataan loisteliaammin kuin muut, oli vanhalle Euroopalle hyvin vieras. 6000 vuotta sitten tälläinen tapa kuitenkin tuli Eurooppaan Aasian aroilta. Se sai jo lähtöalueillaan hyytävän ilmauksen skyyttien kuningashaudoissa, joihin surmattiin hautalahjoiksi kymmenittäin hevosia ja ihmisiä. Ilmiön leviäminen liittyy indoeurooppalaiseen kieleen. Etruskit, ja mm. Kreetan minolaisen kulttuurin kansa, eivät siis olleet indoeurooppalaisia, vaan eurooppalaisia.

Indoeurooppalainen elementti vaikutti Euroopassa epätasaisesti. Suomeen ja Baltiaan tullut nuorakemaamisen kulttuurin migraatio ei tuonut em. erikoishenkilöiden näyttävää hautaustapaa, ja näyttää siis tällä perusteella olleen yhteiskunnallisesti tasa-arvoisempi. Pronssikautinen Uneticen kulttuuri, joka ilmaantui em. nuorakeramiikan vanhalla ydinalueella, rakensi näyttäviä #kuningashautoja, mutta uusien tutkimusten  (Dalia Anna Pokutta) mukaan -luiden isotoopeista- niihin haudatut olivat lähes vegetaareja, eivätkä vastaa mielikuvaa Euroopan vallanneista paimentolaisruhtinaista. Tästä on tehty johtopäätös, että Uneticea ja eräitä sen seuraajia hallitsi papisto.

Unto Salo on esittänyt pronssikauden uskontoa koskevassa tarkastelussaan (Unto Salo: ’Ukko ukkosen Jumala- Muinaissuomalainen ukkosenjumala ja hänen indoeurooppalainen sukunsa’, kirjassa: Itämerensuomi -eurooppalainen maa.), että patriarkaaliset ja matriarkaaliset vaiheet vuorottelivat pronssikauden Euroopassa. Tanskan #yksittäishauta-kulttuurin (Enkelgravkultur) eri ikäisten hautojen esineistön tulkinta tukee Salon käsitystä.

etruscan-linonesstombEtruriassa ja Mykenessä jonkinlainen ruhtinashautaus-traditio tuli käyttöön, mutta se ei seurannut arokansojen esikuvia, vaan jatkoi jo megaliittikulttuurissa rakennettujen valeholvatun  käytävällisen kammion sisältävän kummun rakenteellista perinnettä. Idea oli kuitenkin uusi: Huomattavan henkilön tai perheen hauta.

Los Millares Espanjassa on kolmas esimerkki. Näillä tiedoin on oletettavissa, että mainitut kulttuurit olivat jonkinlainen synteesi indoeurooppalaista invaasio edeltäneen Euroopan kulttuurista ja kivikauden-pronssikauden vaihteessa tulleista nomadisista uutuuksista.

Ensimmäinen, ja kiinnostavin, vertailukohta on naisen asema: Naisten status eurooppalaisessa maanviljelyskulttuurissa  ennen 3500 BC on antanut aiheen puhua jopa #matriarkaatista. Miten se näkyy historiallisen ajan Etruriassa?

etruscan-donna0001.gifBachofen sai aiheen paljon polemiikkiakin herättäneeseen tutkielmaan Das Mutterrecht analysoituaan roomalaista lakia, ja huomattuaan piirteitä, jotka eivät ole voineet kehittyä sellaisessa patriarkaalisessa ilmapiirissä, joka kaikkien muiden tietojen mukaan vakuuttavasti vallitsi Rooman yhteiskunnassa.

Tästä hän teki johtopäätöksen, että patriarkaalista tapakulttuuria on täytynyt edeltää ”matriarkaalinen” vaihe, jolta hänen havaitsemansa ilmiöt periytyivät.

Tässä Bachofen oli täysin oikeassa. Se ”matriarkaalinen” elämäntapa ja yhteiskunta, jonka hän oletti olleen, paljastuu rinnastettaessa naisen asema toisaalta Kreikassa ja Roomassa, toisaalta etruskeilla. Löydämme sen Italian esiroomalaisilta hallitsijoilta, etruskeilta.

etruscan-Necropoli_etrusca_di_Monte_Abatone_Necropoli_Cerveteri_Lazio_Italia_A_To_LAZ_Cerveteri2Etruskien  yhteiskunnan perusyksikkö, perhe, ei poikennut kreikkalaisesta tai roomalaisesta. Se koostui avioparista, isästä ja äidistä, ja heidän lapsistaan ja lapsenlapsistaan.

Kun useimpien hautakammioiden huonejako ja vuoteiden roolissa olevien korokkeiden sijoitus vastaa etruskien asuntoja elävässä elämässä, tai ainakin pyrkii vastaavuuteen, on mahdollista tehdä päätelmiä perheensisäisistä suhteista. Nykyaikaisesta tarkkailijasta perheenpään ja perheenäidin hautaaminen tasa-arvoisina tuntuu itsestäänselvältä, mutta silloiseen aikaan se ei sitä ollut.

Kun paimentolaisruhtinaiden #kurgaaneihin surmattiin orjattaria tuonpuoleiseksi viihdykkeeksi, tai harrastettiin erilaisia Sutteé-käytäntöjä, etruskeilla ei näy merkkiäkään sellaisesta. Meillä on nyt tarkasteltava kaksi eri maailmaa.

etruski-sarcofago-sposi-etruschi.jpg

Voimme tietyllä tavalla nähdä etruskien kulttuurin eräänlaisena ”akanvirtana” kuutisentuhatta vuotta sitten alkaneessa indoeurooppalaistumisessa. Hehän säilyttivät eurooppalaisen kielensäkin.

Tarquiniassa on säilynyt sarkofagi tekstillä: ”Velthur, Larisal clan Cucinial Thanxvilus, Lupu aviils XXV ”. Velthur, Larisin poika … kuoli 25:n iässä. Vainaja on esitelty äitinsä poikana. Skotlannin kelttejä edeltäneillä asukkailla, pikteillä, tiedetään kuninkuuden periytyneen äitilinjaa, kuten myös heettiläisillä kunnes Suppiluliuma I muutti käytännön ja siirsi vallan pojalleen. Matrilineaarisessa tavassa valta olisi periytynyt tyttären kautta tämän aviomiehelle. Vaikka matrilineaarista sukulaisuutta olisi käytetty vain patrilineaarisen rinnalla,  se edustaa jyrkkää poikkeamaa Välimeren-maiden yleisestä tapakulttuurista.

Ateenan naiset. lukuunottamatta prostituoituja, oli suljettu kodin seinien sisälle, kuten myös Roomassa klassiseen aikaan.  Uskonnollisessa elämässä etruskit sallivat naisille myös pappeuden, eräistä muistokirjoituksista päällen. Eräs hautakirjoitus Vulcissa 300-100 -luvuilta BC: ”Sethra Murai, hatrencu.” Sethra Murai, papitar.

Etruskien suhtautuminen seksuaalisuuteen on hauta- ja maljakkomaalausten mukaan ollut estotonta. Tutkimukset Pyrgin temppelissä antavat viitteen siitä, että ierodulia, ”temppeliprostuutio”, kuului tapakulttuuriin. Tämä tarkoittaa nuorten naisten tapaa hankkia sekä seksuaalikokemusta että myötäjäisiä itselleen, ja lahjoituksia temppelille, harjoittamalla seksiä pyhiinvaeltajien kanssa. No, nuorilla naisilla saattaa olla tietty luontainen taipumus promiskuiteettiin. Etrurian vapaamielisessä ilmapiirissä tälläistä ei pidetty paheksuttavana.

Useat trendejä-haistelevat kynäilijät haluavat nähdä patriarkaalistumisen ja naisen sulkemisen pois julkisesta elämästä jonkinlaisena askeleena kohti korkeakulttuuria, suorastaan kehityksen edellytyksenä. Etrurian esimerkki osoittaa, että he ovat yksinkertaisesti täysin väärässä.

Roomalaiset perivät etruskeiltä näiden Lähi-Idästä hakeman pyörökaari-rakenteen portteihinsa, legioonien käyttämän falangi-taistelutavan suljetussa muodostelmassa, oikeastaan kaiken. Rooman kuningas-aikana sen hallitsija ja yläluokka olivat etruskeja. Jos latinan kieli ja latinalainen arvomaailma eivät olisi päässeet niskanpäälle Roomassa, maailma olisi mielenkiintoisempi paikka?

Etrurian ja Italian kulttuurinen vaikutus ulottui pronssikaudella ja rautakauden alussa Itämeren etelärannoille. Puolassa ja itäisessä Saksassa vaikuttanut Lauzitsin kulttuuri oli ilmeisesti tiiviissä yhteyksissä Veikselin-Adrian kauppatietä pitkin Välimerelle.  Myöhemmin tämä reitti tuli muistetuksi ”Meripihkatienä”.

etruscan-MetallugiaEtrurian merkittävimpiä ilmiötä oli suurimittainen raudan tuotanto. Se käytti etupäässä Elban saarelta louhittua rautamalmia.

Kaivostekniikka näyttää olleen samantasoista, kuin Olaus Magnuksen kuvauksessa 1500-luvun AD Ruotsista. Siis aika kamalaa. Rautamalmi jalostettiin masuuneissa, jollaista kuvaa viereinen keramiikkamaalauksen katkelma.

etruscan-pozzi000Rautametallurgiaa Populoniassa:

etruscan-poplonia-rauta230.png

Rauta teki Etruriasta alueellisen suurvallan, kuten mm. Altain ja Etelä-Uralin kupariesiintymät sikäläisistä kulttuureista, tai Äänisen ja Garino Borin kupari pohjoisista suomensukuisista. di-goldetruscan-ship0000.jpg

etruscan-donna-0001trans

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s