Azoreilla, eräällä suurimmista saarista Picolla, sijaitsee aivan keskellä Madalenan kaupunkia, lähellä satamaa, erikoinen pyramidipuisto: Jardim dos Maroicos, jonka nähtävyytenä on pyramidimainen kivirakennus. Rakennus on samankaltainen, kuin Guimarissa Teneriffalla, samoin keskellä kaupunkiasutusta, säilytetyt alkuperäisasukkaiden guanchien rakentamat pyramidit: Portaittain kohoava terassi, jonka päällimmäistä tasoa on voitu käyttää johonkin näyttävään toimintaan.
| Madalenassa rakennuksen ylimmät tasot ovat sortuneet, mutta Guimarissa pyramidit olivat muodossaan vielä rakennuttajien aikoessa hävittää ne tyystin. Vain yksityisen muinais-asioiden harrastajan kirje Thor Heyerdahlille ja laivanvarustaja Olsenille käynnisti viimehetken pelastustoimet.
Guanche-tyyppinen pyramidi on saattanut kehittyä korotetusta rituaali-platformista, joille on lisätty korkeutta ja uusia tasoja. Toinen mahdollisuus on, että formaatti on tullut Kanarialle ja Azoreille valmiina jostakin. Yhteistä molempien saaristojen vanhimmille kivirakennuksille on vaihteleva muoto. Nelikulmainen t. suunnikkaan muotoinen pohjapiirros on yleisin, mutta muitakin variaatioita esiintyy.
Pyramideja lienee käytetty samaan tapaan, kuin polynesialaiset kivettyjä ja tasoitettuja marae-juhlakenttiään. Voimme siis kuvitella pyramidien laet ja tasanteet täyteen ihmisiä, jotka tekevät jotakin, soittavat, laulavat ja tanssivat. Alla Tahitin kadonnut pyramidi:
Yhdennäköisyys Guimarin rakennuksiin on silmiinpistävää. Kulkua varten sekä Kanarian guanchet että myös Mauritius-saaren kokonaan jäljettömiin kadonneet pyramidien rakentajat ovat muistaneet portaat:
Kaikilla tarkastelemillamme saarilla pyramidit rakennettiin samankokoisista kivistä, ilman laastia. Muistetaan. EDIT: Kuvan vasemmanpuoleinen pyramidi Mauritiukselta ei ole alkuperäisessä muodossaan, vaan portaat on lisätty nykyaikana, ja ne on muurattu. Mauritiuksella pyramideja on ollut muuallakin, kuin säilyneessä seitsemän pyramidin ryhmässä. Picon asukkaat Azoreilla antavat vinkin, mistä suunnasta kadonneita rakennusmestareita voidaan etsiä: He muuttivat Portugalista täysin asumattomille saarille, ja umpeenkasvanutta maastoa raivatessaan alkoivat löytää edeltäjiensä rakennuksia. Heillä oli tieto, että jotain samanlaista oli vielä siihen aikaan jäljellä Pohjois-Afrikassa. Pyramideja ja terasseja alettiin nimittämään marokkolaisiksi, maroicos. Ja sitten ne unohdettiin tyystin, -jos eivät sattuneet rakentamisen tielle. 140 kivirakennusta säilyi meidän aikaamme Madalenan alueella Picon saarella.
Jos ja kun guanchit olivat liikkuneet merellä, he eivät ole voineet välttää kontaktia koko Pohjoista Afrikkaa Saharan ja Välimeren välillä hallinneisiin tuaregeihin. On luontevaa löytää heiltä tuaregi-kieli, mutta eräät vanhat sanat antavat viitteen, että Kanarialla on puhuttu aiemmin aivan muuta kieltä:
Vaikkakin dos Santosin ajatukset saattoivat lentää korkealla, hänen päätelmänsä dravidakielten läsnäolosta on otettava vakavasti. Kun dravidalainen (elamilainen) kielialue tunnettujen seikkojen perusteella ulottui kivikauden-metallikausien taitteessa Indukselta Tigrisille (-ja kuinka kauas länteen?), dravidat olivat siis läsnä Euroopalle maanviljelyn antaneen ”hedelmällisen puolikuun” äärellä. Toinen viljely-elinkeinoa levittänyt innovaatio-aalto ja migraatio loikkasi Libanonista Kyprokseen, ja sieltä Välimeren rannoille aina Iberiaa myöten. Tämän impulssin levittäjät puhuivat ”tuntematonta kieltä”. Jo mantereella, ja varsinkin Kyproksessa he osoittautuivat taitaviksi kivirakentajiksi, levittäen länteen #valeholvatun #kuivamuuratun kivirakennuksen ideaa. Etelä-Italiassa nämä rakennukset tunnetaan nykykielen nimityksellä ”trulli”. Dravida-kielillä on hyvin merkittävä rooli korkeakulttuurien ilmaantumisessa. Kaksoisvirranmaassa Mesopotamiassa puhuttiin ensimmäisiä (muurittomia) kaupunkeja rakennettaessa sumeria (tulvatasangolla) ja elamia (Zagros-vuoren rinteillä). Sumerille ei ole löytynyt läheisiä kielisukulaisia, mutta Kaukasian Maikopin-kulttuurin oletetaan käyttäneen sumerille läheistä kieltä. Sumerilaisten kaupunkivaltioiden lisäksi nuolenpääkirjoitusta käyttivät heidän naapurinsa elamilaiset. Elam kuului samaan kieliryhmään, kuin Induksen laakson varhaiset kaupunkikulttuurit Intiassa: Dravidakieliin. Nykyisin dravidakieliä puhutaan eteläisessä Intiassa ja suppealla alueella Pakistanissa.
Indoeurooppalaiset kielet tunkeutuivat Intiaan toisella vuosituhannella eKr. Mesopotamiaan tunkeutui seemiläisiä, joiden kielelle sumeri ei ole sukua. Nykyisessä Iranissa elamin syrjäytti arjalainen kieli. Seuraava kaavio ei ole uusi teoria, vaan hahmottamisen apuväline. ”Ural-altailaista” kieliryhmää tarjotaan silloin tällöin, mutta se katoaa aina keskustelusta vähin äänin epätodennäköisenä hypoteesina. Uralilaisten t. suomalaisugrilaisten yhdistäminen muihin alla mainittuihin suur-kieliryhmiin ei ole sen perustellumpaa, mutta kaikki nämä ovat agglutinoivia kieliä, so. ilmaisevat asioita sanoja taivuttamalla. Urbaanien ”korkeakulttuurien” ilmaantuessa Välimeren ympäristöön, Mesopotamiaan, tai Induksen laaksoon, aina on ollut läsnä agglutinoiva kieli.
Miten sitten historiallisesti Mesopotamiassa ja Induksen laaksossa puhuttu ja nykyisin pääosin eteläintialainen dravidakieli on voinut jättää sanoja Kanarian alkuperäisasukkaiden sanastoon? Induskulttuurista tiedetään jo paljon. He dominoivat kulttuurisesti ja kaupallisesti laajaa aluetta Indukselta Mesopotamiaan. He kävivät kauppaa purjehtimalla Sumeriaan ja myös valtameren saarille.
Lothalissa, Gujaratin valtiossa Intiassa, tutkitaan huomattavaa induskulttuurin satamaa. Sen työpajoissa valmistettuja helmiä on löydetty mm. Malediivien saarilta. Samoilta saarilta on löytynyt myös neoliittisen kivikauden keramiikkaa, ja kansantarinat kertovat pohjoisesta tulleista ensiasuttajista.
Malediivit tulivat jo mainituiksi, ja sielläkin tutkitaan temppelikumpuja, joiden vanhin muoto on voinut olla terassipyramidien kaltainen. Voimmekin seuraavaksi kysyä, kuka toi porrastetun pyramidi-formaatin Mauritiukselle? Kuten Azorit, eurooppalaiset löysivät Mauritiuksenkin tyhjänä ihmisasukkaista. Hävitettyään kotoperäiset elänlajit sukupuuttoon, he ryhtyivät raivaamaan metsiä viljelyksiksi. Kas, löytyi pyramideja. Helpotamme etsintöjä: Mont des Créoles:n ja Mont du Lion:in lähistöllä, 20°26′.8.15″ eteläistä ja 57° 39’2.60″ itäistä.
Mittakaavana henkilö pyramidin huipulla. Onko väärin olettaa, että rakentajat ymmärsivät Induksen korkeakulttuurin dravidakieltä? 7 pyramidia, guanche-formaattiin sopivia, on lähellä toisiaan saaren sisäosissa. Ne eivät ole ”maanviljelijöiden tapa pitää ylimääräiset kivet poissa pellosta”, vaan jotain niillä tarkoitetaan. Niin missä muualla niitä olikaan:
Jotain on puuhailtu näemmä valtamerillä jo kauan ennen laivan keksimistä. Epäiljät voivat mennä Azorien Picolle -sinne pääsee lentsikalla-, ja taksilla pääsee lentoasemalta Madalenaan. Voi vaikka istua penkille ja lyödä päätään pyramidin kiviseinaan. Paikallisesta tavernasta saa sitten puudutusta. Kuvassa elamilainen pyramidi Mesopotamiasta:
Että kivikauden vehkeillä ylitetään valtameriä, sen todistivat jo polynesialaiset: Heillä ei ennen eurooppalaisia ollut käytössään metallityökaluja, mutta heidät löydettiin eristyneiltä saariltaan. Piirroksessa amerikkalainen #precolumbiaaninen purjealus. Ei niin kaunis, mutta pääsee perille.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Induskulttuuri teki pronssin käytöstä yleistä Intiassa, ja on tunnettu korkeatasoisesta metalli-osaamisesta, mutta on syytä olettaa että sen kaupallinen verkosto -myös valtamerillä- rakentui jo kivikaudella vakiintuneeseen liikenteeseen.
Yhteenveto:
- Kanarian alkuperäisellä väestöllä guancheilla oli tuaregi-sukuisessa kielessään dravidakieliin viittaavia sanoja, jotka liittyvät uskontoon, yhteiskunnan organisointiin ja merenkulkuun.
- Dravidakieliset korkeakulttuurit Elam ja Indus-kulttuuri harjoittivat merenkulkua, ja tavoittivat arkeologisten havaintojen mukaan Intianvaltameren saaria (Malediivit).
- Kanarian säilyneiden pyramidien kanssa samalla tekniikalla ja suunnittelulla rakennettuja kivirakennuksia on useilla valtamerien saarilla, mm. Azoreilla ja Mauritiuksella.
- Tarkasteltujen pyramidien kehityksen lähtökohta voi olla korotettu seremonia-tasanne, jollaisia käytettiin/käytetään mm. Polynesiassa.
- Historiallisesti tunnetut urbaanikulttuurit eri puolilla maailmaa tunsivat saman koroke-temppeli -formaatin.
Historiassa ja esihistoriassa ei ole #arvoituksia. Vain keskeneräisiä töitä.
P.S.
Platon käytti Atlantis-tarinaansa silloin ilmeisesti yleisesti tunnettua aigealaista kansantarinaa l. laulua, joka muisteli Santorinin seismistä katastrofia pronssikaudella. Hänen tarkoituksensa oli esitellä yhteiskunnallisia ajatuksiaan tarinan kautta, -ei olettaa kadonnutta kulttuuria.
Päivitys: Kanarian guanchet olivat geneettisesti eurooppalaisia maanviljjelijöitä. Lähin nykyajan ryhmä sardinialaiset.
Eurooppalaisen identiteetin tarkastelua 
1 thoughts on “Kuka teki pyramidit? Guanchet vai atlantit.”