Kun puu voitti kullan, ja Euroopan kohtalo ratkaistiin.

salamis000000001

Moni nykyajan ihminen teeskentee kyllästyneensä siihen ”fraseologiaan”, että usein eurooppalaisten torjuntavoitto jostakin vieraasta tunkeutujasta mainitaan vapauden voittona orjuudesta. Eräs syy, miksi näin tavataan sanoa, on että se on totta. Seuraavassa tarkastelemme, miten ja miksi suurkuningas Kserkses pötki pakoon Kreikasta, ja markkinavoimien valmiiksi junailema voitto upposi Salamiin vesiin ja pohjamutaan.

Themistokles, ja muut kaukokatseisest ateenalaiset, olivat ilman Delfoin oraakkelin sanojakin ymmärtäneet, että suurvalta-Persian kootessa hyökkäysarmeijaa Aasiassa, helleenien on rakennettava laivoja, laivoja ja sittenkin vielä laivoja. ”Puu-muureista” oli puhunut oraakkeli, laivastoa tarkoittaen, ja viesti oli ymmärretty.

Persian imperiumin suurkuningas Kserkses oli koonnut historian suurimman sotilaallisen voiman Kreikan alistamiseksi, mutta hän ei perustanut pelkästään voimaan, vaikkakin oli ylivoimainen kehen tahansa mahdolliseen vastustajaansa nähden. Persialaiset olivat kokeneita kahdessa hyvin merkitsevässä asiassa: Tiedustelussa ja vihollisen avainhenkilöiden lahjonnassa. Makedoniassa ja mm. Thebassa nämä keinot olivat olleet tuloksekkaita.

trireme-ram0001222

Kuvassa tuon ajan ykkösluokan sotalaivan, trireemin l. kolmisoudun, puskuri. Ne olivat pronssivalua, ja varmuuden vuoksi sivuun oli reliefinä kuvattu Poseidonin kolmikärki. Trireemissä oli molemmilla laidoilla kolme airokertaa, ja alus saatiin hetkeksi kiihdytettyä huomattavaan nopeuteen.

triremerelief0001222222

triremeinside400222222222Puskuri, jolla vihollislaiva puhkaistaan, oli soutualuksen pääase. Kevytrakenteisuuden vuoksi  kylkiä ei voitu vahvistaa iskunkestäviksi, joten meritaistelut olivat taitavaa manööveröintiä.

Soutukannen päällä oli taistelukansi, jolla hopliittien tapaan toimivat sotilaat ja jousiampujat operoivat. Vihollislaivoja pyrittiin myös valtaamaan.

trireme-delos00001222222

Hellaan kreikkalaiset eivät olleet ainoat, jotka rakensivat ja käyttivät näitä mainioita aluksia. Aigean meren Aasian-puoleisen rannan kreikkalaiskaupunkien joonialaiset olivat ehkä Välimeren taitavimpia merenkulkijoita, ja nyt Persian alamaisia, kuten foinikialaiset. Foinikialaiset olivat kiertäneet Afrikan ja tutkineet Euroopan rannikot, ja heidän merimiestaitonsa olivat muihin verrattuna ylivoimaiset. He olivat myös hyvin motivoituneita tukemaan Kserkseen kampanjaa, sillä se oli kalibroitu heidän läntisen Välimeren suunnitelmiinsa.

Foinikian, Joonian, Kyproksen ja Egyptin laivastot muodostivat Kserkseen merellisen iskuvoiman, ja v.480 eKr. hän ylitti Hellospontoksen ja marssi kohti Kreikkaa. Hänellä oli parhaat laivat, parhaat kapteenit ja kokeneimmat miehistöt.  Persian lipun alla purjehtivalla laivastolla oli yksi heikkous verrattuna ateenalaisten hätäisesti rakennuttamaan rannikkolaivastoon: Foinikian laivat olivat liian merikelpoisia. Foinikian t. Syyrian ja Libanonin saarettomilta rannoilta ne pystyivät tavoittamaan Kyproksen, Egyptin ja jopa Libyan ilman pakkoa käydä välillä satamassa.

salamisthermopylai00000011111

Soutualuksen, jollainen trireemi oli, miehistö on suuri, ja se syö ja juo. Odotellessaan persialaisia Artemisionissa kreikkalaiset olivat vetäneet laivansa, bireemit, maihin ja grillasivat härkiä Persian laivaston taistellessa myrskyä vastaan merellä. Kreikkalaisten päivämatka oli yleensä rannasta rantaan, foinikialaisilla ei ollut tätä rajoitetta, mutta se teki heidän laivoistaan raskaampia ja suurikokoisempia. Salamiissa tämä otettiin huomioon.

Kaksisoutuiset bireemit olivat raskasta kolmisoutua pienempiä, siis halvempia ja nopeampia rakentaa. Meillä on syytä uskoa, että Themistokleen pikaisessa laivastonrakennusohjelmassa bireemit olivat olleet ensisijalla trireemeihin verrattuna.

  • Trireemi (Trieres/trireme, kreikka/latina): Pituus 40m, leveys 6m, 180 airoa.
  • Bireemi (Dieres/bireme, kreikka/latina): Pituus 24m, leveys 3m, 120 airoa

Trireemi oli oman aikansa super-ase. Sellaisten omistaminen kertoi mahdista, ja voimasta kurittaa vastustajia. Vähän niinkuin lentotukialukset tänään, mutta niilläkin oli heikkoutensa. Lähes kaksinkertainen pituus tuo yli kaksinkertaisen painon, ja se lisää syväystä. Pituus ja soutajien määrä tekivät trireemit ylivoimaisiksi nopeudessa bireemeihin nähden. Foinikialaisilla oli myös taito purjehtiä yöllä, mitä kreikkalaiset eivät yleensä rohjenneet tehdä.

Keveytensa vuoksi bireemit kiihtyivät iskunopeuteen lyhyemmällä matkalla, millä oli merkitystä Salamiin ahtailla vesillä, ja matalakulkuisuus antoi tilaa operoida. Themistokleen pikaohjelmasta ja em. kevyisiin laivoihin panostamisesta huolimatta kreikkalaisillä oli määrällinen alivoima. Se, ja bireemien suhteellinen heikkous, jättivät vain yhden mahdollisen lopputuloksen avomeritaistelulle. Siispä asialle oli tehtävä jotakin.

  • Persian kuninkaallinen laivasto, Foinikia, Joonia etc., Kypros, Egypti: 1207 alusta.
  • Kreikan yhtynyt laivasto: 371 alusta.

Ateena: 180, Korintti: 40, Aigina: 30, Chalkis: 20, Megara: 20, Sparta: 16, Sicyon: 15, Epidaurus: 10, Eretria: 7, Ambracia: 7, Troizen: 5, Naxos: 4, Leucas: 3, Hermione: 3, Styra: 2, Cynthus: 2, Ceos: 2, Melos: 2. ja Siphnus, Seriphus, Croton, kukin yhdellä aluksella.
bireemi00000222

Foinikian kaupungit ja näiden itsenäiseksi kasvanut siirtokuntansa Karthago tekivät bisnstä, millä oli muitakin funktioita, kuin että heidän laivoiltaan vaadittiin kykyä pitkään merelläoloon ja ainakin jonkinlaista kuljetuskykyä. Olemme jo maininneet sumerilaisbabylonialaisen Egibien pankkihuoneen, joka lainoitti Nebukadressar II:sta, kunnes rahoittikin persialaisten kuningas Kyyrosta tämän valloittaessa edellämainitun herran valtakuntaa. Päättyi sota kuinka vain, valtaan jäi Egibien asiakas (=velallinen).

Peli, jossa raha muutetaan vallaksi, ja valta täyttää haltijansa taskut, -siis muuttuu rahaksi, oli jo silloin tuttua keisareille ja kuninkaille. Tässä pelissä heille tarjosivat hyvää ja välttämätöntä apuaan egibien kaltaiset toimijat, eivätkä taloudelliseksi vahingokseen. Jää arvailtavaksi, oliko Kserkseen kuninkaallinen kassa yhtä velkainen, kuin USA:n liittovaltion. Yhden esimerkin mainitakseni.

Historiankirjoituksen isä, Herodotos Halikarnassolainen, mainitsee valistuneiden persialaisten puhuneen avoimesti, myös kreikkalaisille, että Kreikan kaupunkien ja Persian vihollisuudet ovat ”foinikialaisten työtä”. Niin tai näin, Karthago kokosi Sisiliaan läntisellä Välimerellä ennennäkemättömän suuren armeijan, lyödäkseen kreikkalaisten siirtokunnat, ja Kserkses marssi emä-Kreikkaan käymään omaa ”terrorisminvastaista sotaansa”.

Kaikki oli varmaan sovittu? Ateenan, Spartan ja Syrakusan kukistumisen jälkeiset reviirirajat määritelty, ja ehkä sekin sovittu, kuka saa ostaa Attikalta ja Peloponnesokselta saadut orjat. Kun Kserkses oli ohittanut Thermopylain, oli suunnitelman toteutumisella vain yksi este: Kreikan Salamiin salmeen kokoontunut yhdistynyt laivasto on lyötävä, että päästään tekemään maihinnousu Peloponnesokselle ohitse Korintin Kannakselle linnoittautuneiden puolustajien. Sen jälkeen kreikkalaiset eivät ole enää haittaamassa markkinoita.

triremeu00252520texturedu002525202

Puiset muurit.

Kreikkalaiset tunnettiin jo silloin riitaisuudestaan, ja kaupunkien johtavat ryhmittymät elitistisyydestään. Jooniassa Persian peli oli onnistunut: Kaupunkien tyranneista oli saatu koulutettua Persian voimaan tukeutuvia paikallishallitsijoita. Persian asiamiehet, ja kulta, tekivät työtään.

Thermopylain jälkeen Ateena -ja Attikaa niin laajalti kuin ehdittiin- evakuoitiin Salamiin saarelle ja Aiginan saarivaltioon. Pakolaisten asettuessa leireihinsä, yhtyneen laivaston kapteenit pitivät myrskyisiä kokouksia: Puolustautuako Salamiin vesillä, vai valmistautua maihinnousun torjumiseen Peloponnesoksen rannoilla. Jälkimaailma tuskin koskaan pääsee seliville, miten Themistokles pelasi pelinsä.

Hänen henkilökohtainen orjansa ja luottomiehensä Sikisos soudatti itseään saarelta mantereelle parikin kertaa. Oliko hänen välittämillään viesteillä vaikutusta Kserkseen päätöksion, sitä emme voi tietää. Kreikan laivasto oli vailla päätöstä, vai oliko? Kserkses toivoi vastustajan hajaantuvan, yrittävän paeta avomerelle, missä hänen foinikialaisensa ja joonialaisensa silppuavat kotirannoilleen pyrkivät peloponnessolaiset helposti.

Kserkseen pitäessä leiriään Malisin lahden rannoilla, valmistauessaan etenemään Thermopylain kautta kohti Attikaa, kreikkalaiset laivat eivät rohjenneet mennä hänen laivastoaan vastaan merelle, vaan nyhjöttivät Artemisionin niemellä. Uskalsivat sentään kahakoida Euboian ja mannermaan välisessä salmessa, kun myrskyistä kärsinyt Persian laivasto saapui. ”Kreikkalaiset ovat ilmeisesti pelkureita?”, lienee Kserkses ajatellut.

trireme-ram333Suuri laivasto ei Artemisionin kahakan jälkeen enää tunkenut itseään ahtaalle rannikkoväylälle, vaan kiersi Euboiaa ulkokautta, kärsien taas suuria menetyksiä pohjoismyrskyn iskiessä uudelleen. Pelkurimaiset kreikkalaiset olivat silläaikaa luikkineet saaren suojassa Salamiin vesille. Kreikkalaisethan olivat naismaisempia, kuin kuninkaallisessa laivastossa kaupunkinsa Halikarnassoksen laivojen komentajana purjehtiva kuningatar Artemisia?

Salaiset viestit ja kultapussit kulkivat poltetun Ateenan ulkopuolella olevan persialaisten leirin ja Salamiin saaren välillä. Kokoukset jatkuivat, huudettiin ja äänestettiinkin. Moni kreikkalais-aluksen kapteeni katseli itäistä horisonttia: Meri on vielä auki Korinttiin asti. Kuinka kauan?

Sitten: Yön pimeydessä salmen ylittää vene. Viittaan kätkeytyvä hahmo nousee maihin, hänet saatetaan kuningasten kuninkaan teltalle. Kserkses on lähettänyt viihdyttäjät ja juomanlaskijat pois, läsnä on vain hänen julmannäköinen tiedustelupäällikkönsä. Vieras on teltan ovella, kuuromykät henkivartijat pitävät peitsiä ristissä hänen edessään, kuninkaalliseen telttaan ei ole halpa-arvoisilla tulemista. Vakoilupäällikkö kuiskii Kserkseen kanssa, kävelee ovelle ja supisee vieraalle, sitten taas Kserkseelle.

Kuningasten kuningas on kuin ei tietäisi vieraan läsnäolosta, esittää kysymyksiä upseerilleen, saa vastauksia. Lopulta upseeri menee vieraan luo, muljauttaa silmillään rantaan päin, ja painaa tämän nyrkkiin muutaman raskaan kolikon. Vieras katoaa ääneti.

Kserkses ei pyydä palvelijoitaan takaisin, tiedustelu-upseeri saa täyttää hänen lasinsa. Maailman mahtavin mies ei voi olla hymyilemättä: Aamulla Kreikan laivasto tuhotaan. ”Komentajat paikalle, heti!”

Kserkses oli saanut jostakin tietää, että osa Kreikan laivastoa aikoo samana yönä käyttää hyväkseen viimeisen tilaisuuden päästä Salamiin motista ulos. Yön hiljaisuudessa Persian laivaston pääosa asettuu asemiin salmen suulle, odottamaan uloskarkausta. Osa egyptiläisistä lähetetään kiertämään saarta ja sulkemaan Eleusiin lahden läntisen ulospääsyn. Kreikkalaiset ovat nyt Persian laivaston armoilla, lienee Kserkses ajatellut. Hän antaa siirtää valtaistuimensä ja telttakatoksen hyvälle näköalapaikalle.

salamis-alkuasetelma001

salamis-kserkses00021Aamun alkaessa valjeta nähdään uhkaava persialaisten laivojen rivi avomerellä, salmen suulla. Tieto motin sulkeutumisesta ei aiheuta kreikan kapteeneissä paniikkia, vaan taistelutahdon ja yhtenäisyyden purkauksen. Persialaiset ovat joutuneet työskentelemään airoillaan koko aamuyön pitääkseen laivarintamansa koossa ja paikoillaan. Aamuaurinko näyttää, että heidän keisarinsa katselee tapahtumia rantaan laskevan vuoren rinteellä, kultaisessa katoksessaan.

Kun valoisuus lisääntyy, ja tuuli hajoittaa aamu-usvan, Kserkses ei näekään pakoonpyrkiviä kreikkalaisia murskaantumassa hänen laivastonsa puskureihin, vaan kaksi paikallaan kelluvaa laivojen rintamaa: Persian laivasto, joka on jo tunteja pitänyt muodostelmansa odottaen rynnäkköä jota ei tule, ja omaa rintamaansa kokoavat kreikkalaiset. Sen ei ehkä pitänyt käydä näin?

Jotain pitää tehdä, kasvojenmenettämisen estämiseksi? Kserkses nousee istuimeltaan, astuu pari askelta eteenpäin, kohtottaa kätensä, levittää viuhkan, ja laskee kätensä. Samalla hetkellä tuhannet airot kuninkaallisen laivaston aluksissa vaahdottavat  vettä. Persian muodostelma alkaa edetä salmeen.

salamis-taisteluasetelma0001

Kserkses näkee ryhmän kreikkalaisia soutavan kiivaasti Eleusiin lahdelle. Pako on alkanut? Ei sittenkään. Korinttilaiset vain kävivät katsomassa nurkan taakse, etteivät egyptiläiset ole kiertämässä heidän selustaansa, ja palaavat muodostelmaa kokoavan kreikan laivaston joukkoon.

Kreikkalaisen rintama perääntyy, miltei rantaa hipoen, houkutellen persialaiset yhä syvemmälle salmeen, missä matalikot haittaavat raskaiden alusten manöövereita. Sitten yksi kreikkalaista lähtee eteenpäin, kiihdyttää vauhtiin, ja iskee puskurinsa foinikialais-alukseen. Taistelu alkaa suurkuninkaan silmien alla.

salamisbattle00002


Persian laivaston komentaja Ariamedes saa surmansa taistelun alkuvaiheessa, kreikkalaisten muodostelma pitää, persialaisten hajoaa. Persian puolella taistelevien ammattitaidosta kertoo jotain se, että suurin osa kuninkaallisesta laivastosta selviää ulos tästä ansasta, mihin heidän kuninkaansa miehinen turhamaisuus laivaston lähetti. Laivasto ei kuitenkaan ole enää kykenevä jatkamaan operaatiota Peloponnesosta vastaan.

Ansa kreikkalaisille olikin muuttunut ansaksi ylikansalliselle kuninkaalliselle laivastolle, ja ”markkinavoimien” suunnitelma Kreikan globalisoimiseksi kaatui, -sillä kertaa.
himera000000001
Samaan aikaan Thermopylain ja Salamiin kanssa Himerassa Sisiliassa Karthagon armeija lyödään. Historiantutkijat näkevät nämä tapaukset osana samaa kokonaisuutta. Nähtyään Peloponnesoksen valloittamisen mahdollisuuksien uppoavan Salamiin pohjaan, Kserkses päättää palata läntisten provinssiensa pääkaupunkiin Sardesiin, ja jättää sotimisen kenraalilleen Mardoniokselle.

turms300Tämä ”iso kuvio”, foinikialaisten juonitteluineen sodan taustalla, on tuttua suomalaiselle lukijalle Mika Waltarin mainiosta kirjasta Turms kuolematon.

Mardonios menettää vuotta myöhemmin sekä henkensä että armeijansa Plataiassa, ja uhka Kreikkaa -ja myös koko Eurooppaa- kohtaan väistyy tuhanneksi vuodeksi. Mitä oli tapahtunut:

  • Basaari- ja orjakauppiaiden foinikialainen heimo, joka myös rahanvaihtamisen hallitsee, päätti käyttää maailman ykkös-sotilasmahtia omien tavoitteidensa ajamiseen.
  • Keisarit ja kuninkaat luottavat yleensä mahtiinsa, so. kykyynsä tuhota maan tasalle kaupunkeja ja marssittaa miljoona-armeijoja. Heitä voidaan ohjastaa siis toisin keinoin.
  • Supervallan johtaja siis lähti sotaan, jonka hyöty hänen valtiolleen oli sekundaarinen, mutta joka nopeutti po. valtion tuhoon johtanutta kehitystä.
  • Yritys ostaa pettureita vastapuolen johtajistosta aiheutti koko sotaretken tuhon.
  • Persian suurkuningas hävisi ratkaisevan taistelun maskuliinisen turhamaisuutensa takia: Themistokles houkutteli hänet tilanteeseen, josta hän ei voinut kasvojaan menettämättä perääntyä.
  • Mahdottomassakin tilanteessa kannattaa yrittää vaikka ylivoima olisi moninkertainen. Varsinkin jos ei ole muuta mahdollisuutta.

Egibien pankkihuoneesta ei ehkä ole niinkään pitkä matka Goldman-Sachsiin ja nykypäivän sotiin. Alkuperäisten finanssivallan keksijöiden jäännökset ovat jo kauan sitten kadonneet moneen kertaan hävitetyn Babylonin megakaupungin tuhkaan, mutta ideansa elää? di-gold

salamis-solution00001

”Joka ei tunne menneisyyttä, ei ymmärrä nykyisyyttä, ja tulevaisuuden suhteen hän on kenen tahansa vedätettävissä.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s