Historian suurin meritaistelu, miksi se käytiin.

lepanto000000022222

Arabien levittämä islamin aalto pysäytettiin Poitiersissa 873AD, frankkien tuhotessa emiiri Abdulrahmanin koko muslimimaailmasta kokoonkuuluttaman valloitusarmeijan. Tämä tapahtuma käänsi vuoroveden, ja Iberian niemimaan reconquista saattoi aikanaan alkaa. Arabien valtapiiriä söi toisesta reunasta uusi mahti, Keski-Aasiasta ilmaantuneet osmanni-turkkilaiset. He ottivat asiakseen levittää aavikkodemonin kulttia Balkanille, ottivat arabeilta Pohjois-Afrikan, ja uhkasivat laivastoillaan  Euroopan rantoja Pohjanmerelle asti. 1571 AD tälle ekspansiolle näytettiin rajatolpan paikka, ja turkkilaisenkin islamin alamäki alkoi.

Kerrataanpa, mitä vuonna 1571 oli tapahtunut: Turkkilaiset olivat hyökänneet Venetsian Kyproksella hallitsemia kaupunkeja vastaan, ja vallanneet Famagustan ja Nikosian. Famagusta antautui verisen piirityksen jälkeen, varuskunnan päällikön Marcantonio Bragadinin (linkki) neuvoteltua turkkilaisten komentajan Lala Kara Mustafan kanssa sopimuksen, jonka piti taata venetsialaisille ja heihin liittyneille siviiliasukkaille vapaan poistumisen. 50 000:n sotilaan menetys piirityksessä ja taisteluissa Bragadinin joukkoja vastaan oli kuitenkin turkkilaiselle liikaa, ja parin viikon kuluttua hän rikkoi sopimuksen.

Bragadin nyljettiin elävältä Fanagustan torilla, ja hänen kuten alipäällikköidensä päät koristivat Kara Mustafan laivan keulaa.

marcantoniobragadin000900

Kauppiastasavaltana Venetsia oli kyvykäs hankkimaan tietoja, ja Bragadinin kohtalo tuli tunnetuksi laajalti Euroopassa. Myös toinen turkkilaisten tapoja kuvaava välikohtaus saatiin tietää. Korkean venetsialaisen virkamiehen Peter Albinon vaimo, Bellisandra Maraviglia, ja muita Kyprokselta siepattuja naisia, olivat päätymässä orjamarkkinoille, jollaisia erään uskonnon kannattajat tapaavat järjestää sotilaallisten menestystensä jälkeen mm. 2000-luvulla. Orjalaivan ollessa Tripolin satamassa Bellisandra onnistuu vapauttamaan itsensä ja muut enemmistä kärsimyksistä sytyttämällä laivan ruutivaraston.  Tulipalo levisi useaan muslimien alukseen satamassa, ja aiheutti suurta tuhoa.

bellisandramaraviglia0000

Samanlaisia raportteja turkkilaisten yms. musulmaanien käyttäytymisestä on kaikista po. uskonnon nimiin vallatuista maista: Espanjasta, Pohjois-Afrikasta, Välimeren saarilta, Kreikasta, Persiasta, Intiasta ja Euroopan rannoilta Irlantia ja Islantia myöten. 2000-luvulla, kun islamisteilla on videot ja netti, raportoiminen ei ole enää vastustajien työtä: He tekevät sen itse.

Tapahtumat, joita v.1571 raportoitiin, ja jotka kauhistuttivat silloista maailmaa, olivat 1:1 2015 ja 2016 -uutisten kanssa ”islamisesta kalifaatista”. Monissa historianpopularisoinneissa on tässä välillä kerrottu valistuneena totuutena, että ”länsimainen propaganda liioitteli muslimien julmuutta”. Nyt tiedämme 2000-luvun tapahtumista, että ei liioitellut. Turkin sulttaani piti muuten ”kalifaattia” hallussaan 1920-luvulle asti.

juhana0000001Että tämänkaltaisen uhan edessä oli Eurooppa v.1571. Venetsian esittämään kutsuun vastattiin. Espanja lähetti osaston laivoja ja liittokunnan operaatiota johtamaan keisari Kaarle V:n aviottoman pojan Itävallan Juhanan, vaikka sillä oli omiakin asioita Pohjois-Afrikan roistovaltioiden kanssa.

Juhanasta tuli yhtyneen laivaston komentaja. Paavi Pius V.n ”Pyhäksi liigaksi” julistamaan liittokuntaan osallistuivat:

  • Espanja, edustaen myös Napolin, Sisilian ja Sardinian kuningaskuntia,
  • Venetsian tasavalta,
  • Kirkkovaltio,
  • Genovan tasavalta,
  • Johanniittain ritarikunta,
  • Savoyn, Urbinon ja Toscanan herttuat.

Liittoutuma oli hyvin sitoutunut katoliseen uskoon, ja hyvin monet Turkkia vastaan purjehtineissa laivoissa kokivat suorittavansa pyhää tehtävää. Toki turkkilaisten nuijimiseen oli riittävästi maallisiakin syitä. 23.08.1571 laivasto on koolla Messinassa Sisiliassa.

Kristikunnan (katolisen) laivasto käsitti suurimmalta osin samantapaisia raskaita kaleereja (galley), kuin tutkkilaisten. uutuutena olivat venetsialaisten galeassit, jotka olivat tuolloin uutta.  Galeasseissa oli lisätty tykistöä, ja ne pystyivät ampumaan myös kylkiensä suuntaan kohtuullisesti, mikä muuten oli galley-kaleereiden heikkous.

800px-galley-knightshospitaller

Johanniittain alus (yllä) edustaa tavanomaista tuon ajan soudettavien sota-alusten parhaimmistoa. Turkkilaisten kalusto oli aivan samaa tasoa. Kuvassa turkkilainen kaleeri Mustallamerellä kasakkojen hyökkäyksen kohteena.

turkkila00000001

Venetsialaisten kuusi galeassia olivat vain askeleen edellä muita taisteluun osallistuvia, mutta olivat kuitenkin. Useimmat soutajat kristittyjen laivoissa olivat palkattuja tai vuokrattuja vapaita miehiä, mutta joukossa oli myös tuomittuja rikollisia. Tapa tuomita kaleerinsoutamista rangaistukseksi oli varsin typerä keksintö, ja myöhemmin oli omiaan syventämään tavallisen rahvaan katkeruutta ancient regimeä kohtaan mm. Ranskassa 1700-luvulla. Turkkilaisten laivoissa lähes kaikki soutajat olivat kristittyjä orjia. Se aiheutti turkkilaisille vastoinkäymisiä Lepantossakin.

galeasse222sin2222Kuvassa venetsialaisten hirmuinen galeassi. Uusi alustyyppi oli hyvin radikaali: Galeassissa yritettiin yhdistää purjealuksen kapasiteetti kantaa tykkejä soutualuksen riippumattomuuteen tuulista. Tehtävä oli hyvin haastava, ellei mahdotonkin. Venetsialaisten jälkeen sitä yrittivät mm. espanjalaiset, englantilaiset ja jopa Amerikan siirtokunnat.
venetiangale000001

Venetsialaisten ihmealuksia oli Lepantossa vain kuusi kappaletta. Kristittyjen voimat olivat:

  • Venetsia: 109 kaleeria ja 6 galeassia.
  • Espanja ja sen italaiset alueet: 49 kaleeria, 26 Italiasta.
  • Genova: 27 kaleeria.
  • Kirkkovalto: 7 kaleeria.
  • Toscana ja pyhän Tapanin veljestö: 5 kaleeria.
  • Savoy ja Johanniitat: 3 kaleeria.
  • Yhteisvahvuus: 206+6.

28 500 sotilasta ja merimiehiä & soutajia 40 000.

Turkin laivastolla, jota komensi Kapudan-Pasha (amiraali) Ali Pasha:

  • 206 kaleeria ja 45 galliottia.
  • 31 490 sotilasta.
  • 50 000 laivaväkeä.

lepanto2220rjat0001alipasha000001

Ali Pashalle kävi niin ikävästi Lepantossa, että vaikka kristittyjen komentajat olivat ankarasti käskeneet ottaa turkkilaisten amiraali elävänä kiinni, joku ehti kuittailla hänelle Kara Mustafan Famagustan-tekemiset. Siksi taitelija on lisännyt tauluun Alin pään seipään nokkaan. Alin päällä koristeltiin hänen oma laivansa taistelun vielä kestäessä.

Lepanton meritaistelu oli suurin Euroopan vesillä käyty meritaistelu, ja toiseksi viimeisin soutulaivastojen välinen. Riilahden taistelu Hankoniemen länsipuolella, -venäjäksi Gangut– oli viimeinen.

lepanto22Kristillinen laivasto lähti Messinasta 16. syyskuuta. Lokakuun seitsemäntenä se lähestyi Patraksen lahtea, ja kohtasi turkkilaiset. Ali Pashalla oli sulttaanin määräys etsiä vihollinen ja tuhota se.

Kuten kuvasta näkyy, neljä galeasseista sijoitettiin taistelulinjan eteen. Taistelusta tuli hyvin verinen. Ali pashan lippulaiva vallattiin aikaisessa vaiheessa, ja Ali menetti sekä laivansa että päänsä.

Kristitytyt menettivät 7 500 miestä ja 17 laivaa, turkkilaisten tappiot olivat 20 000 miestä, 50 alusta uponneina ja 137 kaapattuina. Sen lisäksi kristityt vapauttivat 12 000 kaleeriorjaa.

Turkin menetykset olivat sitä luokkaa, että koko laivasto täytyi rakentaa uudelleen. Se rakennettiin, mutta koulutetun väen äkillinen poistuminen vahvuudesta  ei ollut korvattavissa. Turkin laivasto ei koskaan saavuttanut entistä iskuvoimaansa.

Eräs Lapantossa menetyksen kärsinyt oli myöhempi kirjailija Cervantes. Hän palveli espanjalaisella kaleerilla, ja sai pysyvän vamman käteensä. Joidenkin tietojen mukaan hän menetti kätensä kokonaan. Cervantes palasi toivuttuaan sotalaivastoon, ja joutui myöhemmin algerialaisten merirosvojen vangiksi. Hänen muistelmansa orjavuosistaan Algeriassa ovat luettavissa  netistä espanjankielisinä.

cervantes00000001

Turkkilaisten tappiot Lepantossa v.1571 ja Wieninedustalla  v.1529 ja 1683 merkitsivät heidän ekspansionsa loppua. Turkkilaisten ajaminen pois Balkanilta kesti kuitenkin vielä vuosisatoja, ja Turkin lipun alla Välimerta ja myös pohjoista Atlanttia terrorisoineiden merirosvojen lannistaminen oli tehty vasta kun Pohjois-Afrikan barbareskivaltiot olivat tiukasti eurooppalaisten siirtomaita.

hakim0001Turkin ekspansion taittumisen murrosvuosia, ja mm. turkkilaisen rahan vaikutusta kirkollisiin skismoihin Euroopassa, sivuaa Mika Waltarin mainio ”Mikael Hakim”, jossa -kirjoittamisajankohdan henkäyksenä- tutkaillaan myös moniarvoisemman lännen ja totalitaarisen idän keskinäisiä eroavaisuuksia.

Euroopan valtiot ajoittain olivat sotatilassa Marokon, Algerian, Tunisin ja Tripolin kanssa, ajoittain ostivat paikallisilta sulttaaneilta turvakirjoja. Ruotsikin taisi osallistua jälkimmäiseen halpamaisuuteen. Ainoa järkeävä käytäntö olisi ollut pommittaa mereltä vähän tykistöllä pääkaupunkia, aina kun eurooppalaista kauppalaivaa on häiritty. V.1801 alkanut ”barbareskisota” olikin po. linjan toteuttamista. USA reagoi ryhdikkäästi erääseen amerikkalaiseen laivaan kohdistuneeseen ilkityöhön, ja lähetti merijalkaväen vähän kouluttamaan tripolilaisia. Kuvassa:

barbarypirates_zpsa8c1fb4c

Dernan taistelu, jossa amerikkalainen merijalkaväki löi merirosvojen tukijat, käytiin 28.05.1805.  Tapaus muistetaan yhä merijalkaväen hymnissä.

Mitä tästä opimme?

ali22222222Sivistyksen ja hyvinvoinnin ylläpito on ollut viimeiset 6000 vuotta säännöllisesti uhattuna arokansojen tms. taholta. Eri syyt, joista luonto on vain yksi, tekevät olot eräissä maissa sellaisiksi, että useimmat haluavat niistä pois. Tällä ilmiöllä on sellainen seurannaisvaikutus, että jos nämä *pakolaiset* johonkin pääsevät asettumaan, ei kestä kauaa kun kaikki haluavat sieltäkin pois.

Tämän seurauksena sivistynyt maailman ollut jatkuvien invaasioiden kohteena, siitä alkaen kun Siinain niemimaan aavikkojen k’habiru-nomadit rynnäköivät vauraaseen ja rauhanomaiseen Kanaanin maahan. Hunnit, Tsingis-kaanit, Muhammedin ja Stalinin barbaari-armeijat, etc., ovat olleet välinäytöksiä tässä epäjärjestyksen vyöryssä.

Historian opetus on myös se, että islamin kuten muunkin totalitaristisen maallisen ideologian t. poliittisen järjestelmän torjuminen Euroopasta on enemmän poliittinen kuin sotilaallinen kysymys.

Silloin tällöin löytyy joku Leonidas, tai Itävallan Juhana, joka hetkeksi hillitsee po. invaasiota. Se vaan täytyy tehdä. di-gold

flag_of_republic_of_venice-svg

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s