Etruskilla ja dravidakielillä yhteys?

Näin väittää brasilialainen professori Arysio Nunes dos Santos. Olemme aiemmin kommentoineet hänen teoriaansa Kanarian guanche-kielen ja eteläisessä Intiassa puhutun dravidan yhteisestä sanastosta, jota hän on löytänytkin. Mesopotamian urbaanikulttuurin alkuhetkillä jokilaaksossa vaikutti dravida-kielinen Elamin valtio, joten po. kieliryhmä on ollut läsnä Välimeren kulttuuripiiriin keskeisesti vaikuttaneella seudulla, mutta olivatko he Italiassakin? Emme ihan heti allekirjoita dos Santosin … More Etruskilla ja dravidakielillä yhteys?

Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

Indoeurooppalaisen kieliryhmän ”alkukotia” on sijoitettu ukrainalaiseen Sredni Stogin kulttuuriin (Sredny Stog) ja eteläisen Uralin K’hvalynskin ja Samaran kulttuuri-ilmiöihin. Yhteistä näille paimentolainen elinkeino, patriarkaalinen perhe, ja indoeurooppalainen kantakieli tai tähän johtava kehityslinja. Marija Gimbutas määritteli ne #kurgaani-ilmiöön, so. liittyviksi nomadiseen invaasioon Euroopan korkeammalla kulttuuritasolla olleille maanviljelysalueille. Kurgaani-kulttuureiksi nimitetään Etelä-Venäjän – Uralin – Kaspian -seutujen nomadisia arokulttuureita, … More Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

New Scientist: Cheddarin miehen ihonväristä ei ole minkäänlaista tietoa?

New Scientist, joka muiden tiedejulkaisujen ohella kertoi Britannian vanhimman kokonaisena luurankona säilyneen asukkaan, ”Cheddarin miehen”, geenikartoituksen oletetun tuloksen, on alkanut perumaan jo julkaisemaansa. Lehti kirjoittaa: Tieto muinaisen britin, Cheddar-miehen, ”tumma-nahkaisuudesta”  ei välttämättä ole totta. (Ancient ‘dark-skinned’ Briton Cheddar Man find may not be true.) Brittiläinen mies, joka eli 10 000 vuotta sitten, oli iholtaan tummanruskea … More New Scientist: Cheddarin miehen ihonväristä ei ole minkäänlaista tietoa?

Kampaleima-koristeltu keramiikka ulottui Suomesta Koreaan

  Otsikkokuvan Jeulmun keramiikkaa edustava astia Korean niemimaalta 4000 BC muistuttaa suippo-pohjaisuudeltaan ja koristelultaan suomalaisen kivikautisen keramiikan klassisinta tyyppiä, kampakeramiikkaa. Se edustaakin samaa jatkumoa. Koreaan tämä keramiikka oli tullut Kiinan kulttuurikehityksen aloittajilta, Liaon jokilaakson kulttuureilta. Niiden väestöllä on muutakin yhteistä nykysuomalaisten kanssa, kuin esi-vanhempiemme saviastia-tyypit. Kun Itä-Aasian rannikolla astuttiin mesoliittisesta kaudesta neoliittiseen, meillä ja heillä oli … More Kampaleima-koristeltu keramiikka ulottui Suomesta Koreaan

Eleusiin mysteeri, ikivanha maanviljelyskultti antiikin Kreikassa

  Eleusiissa, Ateenan lähistöllä, pidettiin tuhannen vuoden ajan, todennäköisesti kauemminkin, antiikin maailman merkittävin uskonnollinen rituaali, kuinnes kristitty Rooiman keisari sen tukahdutti osana valtakunnan totalitarisoimista. Vilkaisemme, mitä on tämä mielenkiin toisen ilmiön taustalla. Nykyisten historiantutkijoiden edeltäjänään ja tiennäyttäjänään pitämä Herodotos Halikarnassolainen oli tutkijana tunnollinen ja ihmisenä kunnollinen, -joskus kiusaksi asti. Hänelle suotiin tilaisuus tutustua Eleusiin mysteereihin, joista … More Eleusiin mysteeri, ikivanha maanviljelyskultti antiikin Kreikassa

Jääkauden Eurooppaan mahtui vain yksi kieliryhmä?

Tähän tulokseen joutuu päätymään vertailtaessa nykyaikaan asti esiteollista elämäntapaa noudattaneita arktisia kansoja siihen, mitä tiedämme jääkauden eurooppalaisista. Siis tarkastelemme. Kartoissa verrataan eskimokielten puhuma-aluetta Jääkauden Gravetten kulttuurin vastaavaan, jatkettuna Baikalin Mal’tan kulttuurilla, joka esineistöltään on pitkälle samantyyppistä, kuin läntisemmän Gravetten. Oletamme, työhypoteesina, että Mal’tan asutus oli läntisen Euraasian väestön enklaavi samalla kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeellä. Jääkauden Pohjois-Euraasian … More Jääkauden Eurooppaan mahtui vain yksi kieliryhmä?

Mitä kaikkea saimme Kelteminarin kulttuurista?

Venäläisten tutkijoiden v.1939 löytämää Kelteminarin kulttuuria, jonka keskeiset asutukset olivat Araliin virtaavien jokien varrella, pidetään keramiikka-tietotaidon levittäjänä Venäjän ja Fennoskandian suuntaan. Kelteminar-ilmiö on yhdistetty myös suomalais-ugrilaisiin kieliin johtavaan kehitysjatkumoon.  Kelteminarilaiset olivat tutkijoiden käsityksen mukaan metsästäjä-keräilijöitä, mutta asuivat suurissa taloissa, -ilmeisesti pysyvästi samoilla paikoilla olevissa kylissä. Tämän mahdollisti kalastuksen suuri keskeinen osuus heidän elinkeinoissaan. Kulttuurin myöhemmässä … More Mitä kaikkea saimme Kelteminarin kulttuurista?