Blondit ovat jääkauden itäeurooppalaisia.

lighthair-uktrainanrefugio00001

Tarkastelemme, mitä vaikutuksia Euroopan jääkauden aikaisen väestön jakautumisella voi olla nykyisiin eurooppalaisiin, ja mistä on peräisin nykyeurooppalaisilla yhä esiintyvä, tosin vähenevä, vaalea ulkonäkö.


Tutkijoiden keskuudessa vallitsevin oletus on, että jääkauden kylmimmässä vaiheessa, ns. jäätymis-maximin aikaan, ihmisasutus Euroopassa taantui. Joko yhteisöt tuhoutuivat, tai onnistuivat vetäytymään edullisimmille alueille, ns. refugioihin. Näistä merkitsevät esitetään kartassa väreillä:

  • Sininen: Ukrainan refugio.
  • Punertava: Pyreneiden l. Iberian refugio.

Euroopan uudelleenasutus siis tapahtui pääasiassa näistä tukikohdista käsin. Jos muualla oli ihmisryhmiä, ne olivat lukumääräisesti niin vähäisiä, ettei niillä ollut vaikutusta lopputulokseen. Olemme siis karttaan merkittyjen asutusalueiden väestöjen jälkeläisiä.

gravettianmapKoko Eurooppa oli ollut jääkaudesta suurimman osan arkeologisen aineiston mukaan suhteellisesti yhtenäiskulttuuri:

  • Aurignac: Atlantilta Uralille. 47-41 000 BP (Before Present, ennen nykyaikaa.)
  • Gravette: Atlantilta Uralille, 30-20 000 BP.
  • Gravetten jakautuminen: Solutrean  lännessä, ja  Willendorf-Kostenki. Alpeista itään. 20-16 000 BP.

Geneettiset, kielelliset ja kulttuurierot eivät ole voineet olla suuria. Väestön alkuperä on sama, ja ihmismäärä nykyiseen verrattuna äärimmäisen pieni. Ainoa ihmisryhmien kanssakäymisen este on ollut suuret välimatkat.

Marek Zvelebilin kuvaus jääkauden jälkeisen uudelleen asuttamisen alkutilanteesta:

zvelebil22222222

Kartan selitykset: 1. Itäinen jäännösasutus l. refugio. 2. Läntinen refugio. 4. Nykyisin meren peittämiä alueita. 5. Baltian jääjärvi.

Vertaamme kartassa (Fig.1.) kuvattua muuttoliikkeen lopputulosta seuraavaan kartaan:

map-europefair-carletoncoon

peuranmetsastysVaaleuden etc. nykylevinnäisyys siis korreloi hyvin Zvelebilin migraatio-esityksen kanssa, kahdella poikkeuksella:

  • Jääkauden lopulla, n. 13 000 vuotta sitten, itäisen refugion (entiset) asukkaat olivat jo saavuttaneet Pohjois-Saksan ennen läntisen Magdalenien-kulttuurin levittäytymistä alueelle. Hampuri-Creswell -kulttuurina tunnettu peuranmetsästystä harjoittanut väestö siis ilmaantui paikalle itäisen refugion tulokkaina, ja sulatti itseensä myöhemmin tulleet Magdalenien-siirtolaiset. Tämä vaihe sekoitti ”itäisiä” ja ”läntisiä” aineksia, -myös geenejä, ja on voinut tuoda itäisen vaikutuksen esm. Irlantiin asti.
  • Arokansojen ja keskieurooppalaisten tulokkaiden, mm. slaavien, vaikutus on tummentanut pohjoisvenäläisiä.

Punatukkaisuutta on jäljellä enintään 10%:lla nykyeurooppalaisia. Se on siis hyvä indikaattori väestön arkaaisuudesta, ja onkin säilynyt parhaiten kahdessa periferiassa: Irlantilaisilla ja suomensukuisilla udmurteilla.

Red-Hair-Map-of-Europe.png

Vaalea (=ohut) iho on jääkauden aikan yleistynyt ilmiö, ja liittyy vaaleita hiuksia, silmienväriä ja punatukkaisuutta aiheuttavaan geenikompleksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että nuo geenit esiintyvät usein yhdessä. Po. ominaisuuksia aiheuttavat geenitekijät ovat mutatoituneet jääkauden kuluessa, -ajankohtana jolloin ”nykyihminen”, homo sapiensa sapiens, ei ollut vielä levittäytynyt Itä-Afrikasta ulos.

Koska ekvatoriaaliset olot, joissa uv-säteily on voimakasta ilmastonvaiheesta riipumatta, ei tue po. ominaisuuksia, on tehty johtopäätös, että olemme perineet nuo geenit homo sapiens neanderthalensis -rodulta.

Melanismi on perinnöllisyystutkimuksen käsite, josta ei ole nykyisin tapana puhua. Oppikirjoissa ennen 1980-lukua se oli selitetty oikein: Tummaa ulkonälöä aiheuttavat geenit periytyvät peittävästi. Se tarkoittaa että risteytymisen tuloksena on pääsääntöisesti tummia yksilöitä. Tarkastelun kohteena olevat fyysiset ominaisuudet, vaaleus, sini/harmaa/viher-silmäisyys, punatukkaisuus, ovat siis historian aikana voimakkaasti vähentyneet. di-gold

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s