Marae-rakennetta ja muinaista kivettyä tietä tutkitaan Rarotongalla Cookin saarilla

Polynesialaisten ja mikronesialaisten omaperäiset kivirakennukset ovat hyvin vähän tunnettuja arkeologien piirin ulkopuolella, eivätkä ne kuuluu populääriin menneisyyskuvaan. Ne mainitaan joskus erilaisten höpsötysten yhteydessä, joissa rakennellaan ”Atlantiksia” milloin mihinkin. Nyt, modernin maantien siirryttyä osin uuteen paikkaan vanhalta tielinjalta, Rarotongan saaren muinaista tienrakennusta, Ara Metuan pyhää tietä, on päästy tutkimaan, -ja se onkin varsin ihmeellinen. Ennen modernia … More Marae-rakennetta ja muinaista kivettyä tietä tutkitaan Rarotongalla Cookin saarilla

Tutkija Ahto Kaasik: Rail Balticin rakentaminen uhkaa 700 tunnettua pyhää paikkaa

Rail Balticin tulevan linjauksen alle jäävien arkeologisten kohteiden inventointi on aloitettu viime kesänä, ja löytyvät kohteet on tarkoitus tutkia kaivauksina ennen radan rakentamista. Tarton yliopiston kansanperinteentutkija Ahto Kaasik, jonka erikoisalaa ovat virolaisen kansanuskon pyhät paikat, kertoo Postimees-lehdella ja Maaleht-julkaisulle, että vuoteen 2014 mennessä tehdyissä pyhinä pidettyjen maastokohteiden tarkasteluissa on tunnistettu 36 suunnitellun radan alle jäävää. … More Tutkija Ahto Kaasik: Rail Balticin rakentaminen uhkaa 700 tunnettua pyhää paikkaa

Hesari disinformoi ”klaanisodista”, piilottaa katastrofaalisen maahanmuuttaja-invaasion 6000 BP

Nykyisen käsityksen mukaan vain 40% nykyeurooppalaisten YDNA-linjoista on #eurooppalaisperäisiä, so. olleet maanosassa jo ennen 3500 eKr. alkanutta indoeurooppalaisten beduiinien maahantunkeutumista itäisiltä aroilta. HS ja Newsweek yrittävät kuitenkin esittää asian Euroopan sisäisten ”klaanisotien” seurauksena. Poliittinen korrektius on saamassa uuden dogmin varjeltavakseen? Stanfordin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa miespuolisen väestön geneettisen variaation vähentyneen mm. Euroopassa hyvin radikaalisti 7000-6000 … More Hesari disinformoi ”klaanisodista”, piilottaa katastrofaalisen maahanmuuttaja-invaasion 6000 BP

Pakanallinen menhir vartioi kirkkoa Guernseyn saarella

Neoliittisen kivikauden guernseylaiset, gallialaiset, roomalais-ajan ihmiset, -ja nykyiset brittiläiset asukkaat, ovat keskeytyksettä kunnioittaneet kivipaatta, joka on kuulunut heidän kylänsä maisemaan ikimuistoisesti. Naishahmoinen ”isoäiti” seisoo kirkon portilla, vartioiden sitä, ja patsaan yhteys naiselliseen hedelmällisyyteen on nykyajan saarelaistenkin tiedossa: Avioparit kukittavat sen hääpäivänään. Saint Martinin kirkko kuuluu niihin vanhojen keskieurooppalaisten kirkkojen pitkään sarjaan, joiden esineistöön kuuluu esikristillistä … More Pakanallinen menhir vartioi kirkkoa Guernseyn saarella

Suomi asutettiin Swidryn kulttuurista n.10 000 vuotta sitten

”Perinteisen näkemyksen mukaan -joka mielestäni tarjoaa yksikertaisimman ja luontevimman selityksen- uralilaisen kieliperheen varhaisvaiheen arkeologisena vastineena on pohjoisen Itä-Euroopan subneoliittinen pyynti- ja keräilykulttuuri-kompleksi. Sen levinnäisyys vastaa pitkälti uralilaisen kieliperheen historiallista levinnäisyysaluetta. Christian Carpelanin mukaan pohjoisen Itä-Euroopan mesoliittinen ja subneoliittinen asutus palautuu Itä-Puolan ja Valko-Venäjän myöhäispaleoliittiseen Swidry– ja varhaismesoliittiseen post-Swidry-kulttuuriin. *Alkuasuttamisen tuloksena muodostui Baltiaan ja Luoteis-Venäjälle Kundan … More Suomi asutettiin Swidryn kulttuurista n.10 000 vuotta sitten

Neanderthalin ihmiset tekivät taidetta

Mielikuva Euroopassa jääkauden aikana asuneiden homo sapiens neanderthalensis -ihmisten alkeellisuudesta verrattuna nykyihmisiin sai uuden kolhun tutkijoiden tunnistaessa eräitä luolamaalauksia neanderthaleiden tekemiksi. Uudet tiedot päivittävät jopa käsityksemme kielen ja tietoisuuden alkuvaiheista. Tarkastelemme ensin, keitä nämä taiteilijat olivat, ja mistä he tulivat: Nykyisen käsityksen mukaan homo sapiens neanderthalensis -alalaji irtautui ihmisen suvun päähaarasta noin 400 000 vuotta … More Neanderthalin ihmiset tekivät taidetta

Kuinka ”keskivolgalaisia” suomalaiset olivat?

Otsikkokuvassa suomalaisen naisen juhla-asu Inkerinmaalta venäläisten tutkijoiden 1700- ja 1800-lukujen taitteessa teettämässä kuvataulusarjassa.  ”Finninnen in Festkleidung, Femme Finnoise  dans son habit de fetes”, otsikoi taulut painanut leipzigiläinen kirjankustantaja.  Puvut ovat lähempänä nykyisten mordvalaisten ja udmurttien kansallispukuja, ja rautakauden ja varhaiskeskiajan arkeologisista löydöistä rekontsruoituja #muinaispukuja, kuin suomalaisia #kansallispukuja. Kuvan taustalla on Pauli Rahkosen kartta kielioloista pronssikaudella. … More Kuinka ”keskivolgalaisia” suomalaiset olivat?