Virheelliset tutkimustulkinnat sekoittavat kuvaa suomalaisten alkuperästä

Esimerkkitapauksemme (otsikkokuva) ei ole mitenkään poikkeuksellinen, eikä valitettavasti harvinainen: Useimmat suomalaiset ovat jääneet siihen väärään kuvitelmaan, että olemme jollakin tavalla välimuoto ”itäisestä” ja ”läntisestä” geeniperimästä. Tarkastelemme asiaa. Useimmin esitetty epätieteellinen väittämä suomalaisten geneettisestä koostumuksesta on kulunut slogan ”itäisyydestä”.  Se sai uutta vauhtia pinnallisesti ymmärretyistä tutkimustuloksista, koskien YDNA:n haploryhmiä l. ”isälinjoja”. Eräillä eurooppalaisilla kansoilla, kuten suomalaisilla, … More Virheelliset tutkimustulkinnat sekoittavat kuvaa suomalaisten alkuperästä

Suomi asutettiin Swidryn kulttuurista n.10 000 vuotta sitten

”Perinteisen näkemyksen mukaan -joka mielestäni tarjoaa yksikertaisimman ja luontevimman selityksen- uralilaisen kieliperheen varhaisvaiheen arkeologisena vastineena on pohjoisen Itä-Euroopan subneoliittinen pyynti- ja keräilykulttuuri-kompleksi. Sen levinnäisyys vastaa pitkälti uralilaisen kieliperheen historiallista levinnäisyysaluetta. Christian Carpelanin mukaan pohjoisen Itä-Euroopan mesoliittinen ja subneoliittinen asutus palautuu Itä-Puolan ja Valko-Venäjän myöhäispaleoliittiseen Swidry– ja varhaismesoliittiseen post-Swidry-kulttuuriin. *Alkuasuttamisen tuloksena muodostui Baltiaan ja Luoteis-Venäjälle Kundan … More Suomi asutettiin Swidryn kulttuurista n.10 000 vuotta sitten

Neanderthalin ihmiset tekivät taidetta

Mielikuva Euroopassa jääkauden aikana asuneiden homo sapiens neanderthalensis -ihmisten alkeellisuudesta verrattuna nykyihmisiin sai uuden kolhun tutkijoiden tunnistaessa eräitä luolamaalauksia neanderthaleiden tekemiksi. Uudet tiedot päivittävät jopa käsityksemme kielen ja tietoisuuden alkuvaiheista. Tarkastelemme ensin, keitä nämä taiteilijat olivat, ja mistä he tulivat: Nykyisen käsityksen mukaan homo sapiens neanderthalensis -alalaji irtautui ihmisen suvun päähaarasta noin 400 000 vuotta … More Neanderthalin ihmiset tekivät taidetta

Kuinka ”keskivolgalaisia” suomalaiset olivat?

Otsikkokuvassa suomalaisen naisen juhla-asu Inkerinmaalta venäläisten tutkijoiden 1700- ja 1800-lukujen taitteessa teettämässä kuvataulusarjassa.  ”Finninnen in Festkleidung, Femme Finnoise  dans son habit de fetes”, otsikoi taulut painanut leipzigiläinen kirjankustantaja.  Puvut ovat lähempänä nykyisten mordvalaisten ja udmurttien kansallispukuja, ja rautakauden ja varhaiskeskiajan arkeologisista löydöistä rekontsruoituja #muinaispukuja, kuin suomalaisia #kansallispukuja. Kuvan taustalla on Pauli Rahkosen kartta kielioloista pronssikaudella. … More Kuinka ”keskivolgalaisia” suomalaiset olivat?

Pyhän kiven kunnioittaminen jatkuu aktiivisena Moskovan seudulla

Kindjakovon asukkailla on yhä tiedossaan, mitä kiveä on kunnioitettu pyhänä, ja eikä perinne ole katkennut. Pyhille kiville on aiemmin viety jyviä ja muuta oman talon maatalouden tuotteita, myöhemmin myös kolikoita. Niitä, ja perinteisiä kangassuikaleita tuodaan yhä Kindjan pyhälle kivelle. Antiikin Kreikassa kirjoitettiin muistiin kudottujen nauhojen uhraaminen pyhille paikoille, joten tämä on ollut hyvin laajalla alueella … More Pyhän kiven kunnioittaminen jatkuu aktiivisena Moskovan seudulla

Suomalaisten kolme geenikomponenttia

Kolmesta dominoivasta geneettisestä alkuperästä puhuminenkin on jo kokonaiskuvan karkeistamista, mutta päästäksemme tarkastelun alkuun, hahmotamme suomalaisten ja eräiden muiden kansojen geenit 1.) pohjoiseen metsästäjä-keräilijöiden , 2. eteläisten maanviljelijöiden, ja 3. itäiseen aasialaisperimään.   Pohjoisiksi metsästäjiksi katsomme viimeistään mesoliittisella kaudella Pohjois-Euroopassa olleet väestöt. Maanviljely-elinkeinon tiedetään nykyisin tulleen Eurooppaan pääosin Anatolian, Kyproksen ja Kaukasuksen kautta. Tässä tarkastelussa ei eritellä … More Suomalaisten kolme geenikomponenttia

Riihi-keksintö teki suomensukuisista pohjoisen valtaväestön 3-4 000 vuotta sitten

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat nykyisin hajallaan Ruijan ja Uralin välillä, alueella jolla vielä puolitoista tuhatta vuotta sitten ei ollut ketään muuta. Miten olimme voineet vallata näin suuren territorion, ja vielä ankarissa pohjoisissa oloissa, sitä selvittelimme. Nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen hajallinen sijoittuminen Pohjois-Euroopassa paljastaa aiemman yhtenäisen kielialueen laajuuden. 600-luvulla jKr. alkanut slaavi-ekspansio on erottanut volgansuomalaiset (VS) itämerensuomalaisista (IMS), … More Riihi-keksintö teki suomensukuisista pohjoisen valtaväestön 3-4 000 vuotta sitten

Mikä tekee prestiisi-kulttuurin tai -kielen? Miksi puhumme suomea?

Suomalais-ugrilaisen, tai suomensukuisen, kielimuodon ilmaantumisesta Suomen alueelle tai suomalaisten puhuttavaksi on monia ajoituksia, joiden haarukka ulottuu jääkauden lopusta miltei historialliselle ajalle. Mikäli täällä on puhuttu joskus ”tuntematonta kieltä”, on jossain vaiheessa tapahtunut #kielenvaihto. Siihen on täytynyt olla jokin tekijä, joka on tehnyt vieraasta kielestä houkuttelevamman. Tarkastelemme. Puhuttu kieli on aina dynaamisessa tilassa: Vanhat sanonnat menevät … More Mikä tekee prestiisi-kulttuurin tai -kielen? Miksi puhumme suomea?

Unkarin pääministeri varoittaa invaasiosta, joka voi tuhota Euroopan

Olemme muissa artikkeleissa käsitelleet Eurooppaan esihistoriallisella ajalla suuntautuneita #kansainvaelluksia l. #maahanmuuttoja. Useimmille niille on ollut yhteinen piirre kulttuuritason ja väestön määrän dramaattinen romahdus maahanmuuton jälkeen. Tarkastelemme nyt kaikkia näitä ilmiöitä yhdessä. Neljännellä vuosituhannella eKr. Keski-Aasian arojen kuivuessa ilmaston muututtua lähtivät liikkkeelle Etelä-Uralin, Aral-järven ja Kaukasuksen seutujen paimentolaiset. Tämä migraatio toi #indoeurooppalaisen kielen Eurooppaan, ja melkein … More Unkarin pääministeri varoittaa invaasiosta, joka voi tuhota Euroopan

Nuorakeraamisen kulttuurin esinäytös Keski-Euroopassa

Tarkastelemme Suomeenkin asti vaikuttaneen nuorakeramiikan l. vasarakirveskulttuurin alkuperää ja ominaisuuksia. Ilmiön juuret ovat neljännellä vuosituhannella eKr. Eurooppaan tunkeutuneessa paimentolais-invaasiossa. Nämä olivat indoeurooppalaisia, joiden eräs etenemissuunta seurasi Mustaanmereen laskevia jokia Galitsian kautta Puolaan. Tälle reitille lähteneet paimentolaiset kohtasivat itseään kehittyneemmän maanviljelyskulttuurin, aiheuttivat häiriötä ja tuhoa, ja pölyn laskeuduttua jälleenrakentaminen tapahtui uuden elämäntavan puitteissa. Puolan ja Saksan alueella … More Nuorakeraamisen kulttuurin esinäytös Keski-Euroopassa