Vuonna 2015 julkaistut tutkimukset, joissa verrattiin keskiaasialaisista 4-5 tuhatta vuotta sitten haudatuista vainajista eristettyä YDNA:ta nykyisten eurooppalaisten miesten Y-kromosomien haploryhmiin (=”isälinjoihin”), osoittivat lopullisesti todeksi arkeologi Marija Gimbutasin vanhan teorian, ns. kurgaani-hypoteesin: Indoeurooppalainen kieli tuli idästä Eurooppaan paimentolaisten muuttoaallon mukana. Maahanmuuttajien isälinjojen osuus nykyeurooppalaisilla kertoo myös tapahtuman dramaattisuudesta ja väkivaltaisuudesta, -juuri kuten Gimbutas oli olettanutkin.
Oppikirjoissa saattaa yhä roikkua vanhentunut teoria indoeurooppalaisen kielen liittymisestä maanviljely-elinkeinon saapumiseen Lähi-Idästä Eurooppaan. Tämä käsitys on ollut tieteen historiaa jo Asko Parpolan todistettua hevosiin ja kärryihin liittyvän sanaston avulla indoeurooppalaisen kantakielen (IEkk:n) olleen hajaantumatta tytärkieliksi vielä 4000-3500 BC jollakin sellaisella seudulla, jossa paimentolainen, karjaahoitava, elämäntapa vallitsi.
Tutkijat osasivat paikallistaa tämän Etelä-Uralin ja Kaspian arojen Samaran, Sredni Stogin ja Khvalynskin kulttuureihin., -juuri niihin joita Gimbutas oli tutkinut. Näiden kulttuurien pohjalta ilmaantui Jamnaja (Yamna, Pit-grave-culture tai ”Kurgan wave 1” Gimbutasin vanhimmissa julkaisuissa). Tänään geneetikot puhuva ”Jamnajan geeneistä”, tarkoittaen mm. niitä YDNA:n linjoja, jotka levisivät Euroopassa yhtäaikaa indoeurooppalaisen kielen kanssa. Erityisesti tiedetoimittaja Karin Bojsin palkittu ”Homo Europaeus” (Suomessa 2016, Minervakustannus) käyttää tätä sanontaa. Emme kuitenkaan voi yhtyä Bojsin näkemykseen, että indoeurooppalaisiin liitettyjä YDNA:n linjoja olisivat levittäneet ”mahtavat päälliköt, jotka saivat paljon jälkeläisiä”. Brttiläinen Colin Renfrew ei ollut väärillä jäjillä olettaessaan ie-kielen tulon liittyvän johonkin todella suureen mullistukseen, sillä kokonaisella mantereella puhuttujen kielien katoaminen ja korvautuminen täysin uusilla ei voi olla liittymättä johonkin murrokseen, joka näkyy myös aineellisessa kulttuurissa. Renfrew erehtyi vain valitessaan maanviljelyn siksi megamuutokseksi, joka toi uuden kieliryhmän. Maanviljelijöiden levittäytyminen Anatoliasta Balkanin kautta Eurooppaan toi tänne uusia kieliä ja geenejä, mutta indoeurooppalainen kieliryhmä sinnitteli siinä vaiheessa vielä Mustanmeren, Kaspian, Aral-järven ja Etelä-Uralin tienoilla. Nature-lehdessä 2014 ja 2015 julkaistujen artikkelien mukaan nykyeurooppalaisten geenistössä on kolmen eri migraation tuomat ainekset:
Ensimmäinen asutusaalto, tai oikeastaan kaksi, olivat jääkaudella Eurooppaan väestöä tuoneet Aurignac- ja Gravette-migraatiot, joiden tulokset sisältyvät Naturen kategoriaan yksi: Paleoliittiset ja mesoliittiset eurooppalaiset, so. metsästäjä-keräilijä-väestöt. Ihmiskunta ryhtyi maanviljelyyn vasta pakon edessä: Ilmaston muuttuminen kylmemmäksi ja kuivemmaksi supisti luonnon ihmiselle tarjoamia resursseja. Siis: Muokkaamattoman luonnon. Niinpä ihmisyhteisöt alkoivat tehdä ympäristössään asioita, paransivat hyötykasvien kasvuolosuhteita, levittivät niitä uusiin paikkoihin ja lopulta olivat itse asettuneet asumaan näin muokkaamiensa kohteiden läheisyyteen. Maanviljely-elinkeinoon siirtyminen ei aluksi ollutkaan mitään muuta, kuin tämä askel. Myöhemmin muuttui koko elämäntapa. Uusi elinkeino oli hyvin työläs ja vaati säännöllisesti suuria ponnistuksia ja koko ryhmän yhteistyötä. Pakottava syy oli ollut suhteellinen ylikansoitus. Se ei ollut mikään ongelma aikaisemmin, koska väestöä osattiin jonkinverran säädellä.:
Kun yhteisöjen väkimäärä pysyi näin siedettävissä rajoissa, ei luontoa liikaa rasitetty, ja riistaa yms. riitti. Ilmaston muuttuminen oli tälle säätelylle ylivoimainen haaste: Ihmisiä oli edelleen sama määrä, mutta heitä oli nyt liikaa, koska luonnonvarat vähenivät. Lähi-Idässä, missä kuivuus tuntui ensimmäisenä Saharasta Keski-Aasiaan ulottuvalla vyöhykkeellä, otettiin käyttöön paikallisia heinäkasveja. Ne ovat yhä meidän viljalajeinamme, toki pitkällisten jalostusten muuntamina. Euroopassa riitti toistaiseksi vapaan luonnon antimia, eikä viljely kiinnostanut. Viljelijä-yhteisöt luopuvat väestönkasvun säätelystä: => Ekspansio uusille alueille alkaa. Kun viljelyn tuotto on, paitsi maaperän ja sen hedelmällisyyden funktio, myös käytettävissä olevan työvoiman avulla lisättävissä, viljely-yhteisöt kasvoivat. Niiden ylijäämäväestö alkoi etsiä uusia kohteita yhä kauempaa. Eurooppaan pioneeriviljelijöitä alkoi tulla kolmea reittiä:
Viljelyyn liittyvä migraatio edusti #intensiivisempää tuotantotapaa, kuin metsästäjä-keräilijöiden elinkeinot. |
Elinkeino: | Tuotannon intensiivisyys: | Väestön määrä: | Yhteiskunnallinen eriarvoisuus: |
Metsästys ja keräily: | Matala | Matala | Vähäinen tai satunnainen, yksilön ominaisuuksista riippuva |
Maanviljelys: | Korkea | Korkea, taipumus kasvaa | Edellistä korkeammalla, yhä yksilön ominaisuuksien funktio |
Paimentolaisuus: | Matala | Matala | Korkea, omaisuutta kertyi sukuihin |
Viljelijäväestöt siis kasvoivat, metsästäjien määrät pysyivät joko entisellään tai maltillisessa kasvussa. Kun viljelijöiden uudisasukkaat alkoivat saapua heidän läheisyyteensä, he edelleenkiin nopeammin lisääntyvinä valtasivat lisää alueita käyttöönsä. Eri elinkeinoja harjoittavat yhteisöt pystyivät siitä huolimatta paikoin elämään toistensa läheisyydessä tuhansia vuosia. Ennenpitkää metsästäjien oli kuitenkin luovuttava elämäntavastaan, ja ryhdyttävä viljelemään tulokkaiden tavoin.
Kuivuus käynnistää nomadien migraation Eurooppaan. 3500 BC alkanut indoeurooppalaisten nomadien migraatio Eurooppaan oli luonteeltaan täysin toisenlainen prosessi, kuin maanviljelijöiden tulo. Nomadinen elämäntapa vaati pinta-alaa yhtälailla kuin heikosti intensiivinen metsästys-keräily. Nomadismiin oli kuitenkin ryhdytty maanviljelyn kautta. Keski-Aasian aroseudut olivat ennen kuivumista hyvämultaisia ja riittävän kosteita. Viljelyn innovaatio oli levinnyt nopeasti aroalueille, ja Kiinaan asti. Tästä yhteydestä todistaa Kiinan ja Tiibetin rajaseudulla viljelykasviksi otetun #viljatattarin ilmaantuminen Itä-Suomen pelloille jo 5500 BC. Ilmastonmuutos pakotti ihmiset uuteen elinkeinoon, mutta Keski-Aasiassa kuivuminen jatkui yhä. Alkanut viljely taantui, ihmisille jäivät vain kuivuutta sietävät kotieläimet, ennenkaikkea lampaat ja vuohet. Liikkuminen karjalaumojen kanssa laitumia etsien, ilmeisesti perhekuntina, hajoitti vanhat yhteisörakenteet ja loi kokonaan uudet: Lähisukulaisuuteen perustuvat. #Klaanit ja #suvut tulivat merkityksellisiksi ensimmäistä kertaa.
Matrilineaarinen suku on ilmiö, jota ei ole voinut ilmaantua patriarkaalisissa oloissa. Sen täytyy olla nykyisin vallitsevaa patriarkaalisuutta vanhempi instituutio. Mestästäjäyhteisöissä henkilön sukulaisuus oli laskettu yhtälailla sekä isän että äidin kautta. Tämä siksi, että maksimoidaan #sukulaisten määrä. Näin lisätään yhteisön koheesiota ja parannetaan yhteisöjen välisiä suhteita. Samalla myös lisääntyy niiden henkilöiden määrä, joilta yksilö voi saada apua joutuessaan esm. vaikeuksiin vieraalla seudulla. Maata viljelevät yhteisöt elivät kiinteissä kylissä, joita enintään siirreltiin sukupolven välein muutamia kilometrejä jos maaperä vaati kaskiviljelyä. Historialliselle ajalle säilyneet jäljet maanviljelijöiden kyläyhteisöistä, Venäjällä #Mir ja Staraja Pravda, antavat viitteita jonkinlaisesta suorasta demokratiasta pikemmin kuin #päällikkövallasta, jota neoliittisiinkin yhteisöihin niin mielellään projisoidaan. Tästä toiste enemmän. Nomadien kurjuus tekee ihmisyhteisöjen välisestä väkivallasta poikkeuksen sijasta normin: Aroilla ilmaantuu uusi yhteiskuntajärjestelmä. Nomadit siis liikkuivat aroilla laumoineen, ilman kiinteän asuinpaikan mukanaantuomaa yhteisön tukea. He luultavasti toivat ihmiskunnan iloksi ”maailman vanhimman työtasäästävän keksinnön”: Toisen ihmisen t. ryhmän tappamisen ja tämän työn tuotteiden haltuunottamisen. Tämä keksintö muutti heidän elämäntapaansa ja ajatusmaailmaansa radikaalisti. Uusi keksintö, ihmisryhmien välinen ja sisäinen väkivalta, aiheuttaa seurannaisilmiöitä:
Kun toinen ihmisryhmä, sen karja-omaisuus ja laidunmaat, olivat kurjistuvissa oloissa tavoiteltavaa saalista siinä kuin metsästäjäkeräilijälle olivat olleet luonnon eläimet, sukulaisuutta alettiin noteerata vain miehen puolelta, isälinjaa pitkin. Naisten asemalle ryöstely-elinkeinoon taantuminen merkitsi myös romahdusta: Kun miehet toivat leiriin muilta #heimoilta anastamiaan naisia, myös oman heimon naisten arvostus romahti. Sukupuolierojen nousu yhteiskunnallisten hierarkioiden elementeiksi näkyy indoeurooppalaiseen kieleen ilmaantuneista sanojen suvuista. Mm. suomalaisugrilaisissa kielissä niitä ei ole. Meillä myös #ihminen -sana, viron inimene, viittaa imettämiseen, -siis naiseuteen. Indoeurooppalaisilla vain mies, man, on ihminen. Vielä tänäkin päivä naisten sosiaalinen ja juridinen asema on alhaisimmalla tasolla niissä yhteiskunnissa, joissa paimentolaiskulttuuri on dominoinut. On loogista olettaa, että meno on ollut samanlaista jo proto-indoeurooppalaisten kehittäessä Kaspian aroilla elämäntapaansa, ja valmistautuessaan rynnimään Eurooppaan. Indoeurooppalaisten leviäminen yhdistetään hevosen ja kärryjen leviämiseen. Oheisessa kartassa Jamnaja-kulttuuri ennen hajoamistaan, ja Armeniassa, järveen upotettuina, säilyneet tuon aikakauden kärrit. Vetojuhta ja nelipyöräiset rattaat lisäsivät merkittävästi nyt heimoiksi järjestäytyneiden nomadien liikkuvuutta, ja mahdollistivat leviämisen koko mantereen laajuisesti. Ilmiön syyksi onkin väitetty nomadien teknistä ylivoimaisuutta, mutta on hyvät syyt päätellä, ettei sillä ollut sitä myyttistä merkitystä, mitä monet uusmytologiat antavat ”jaloille arjalaisille valloittajille”. Nelipyöräisten kärryjen kuvia, ja jopa arkeologisella kaivauksella maanpinnasta tunnistetut pyörän jäljet ovat Euroopassa po. indoeurooppalaista ekspansiota vanhempi ilmiö. Indoeurooppalaisten tuomiksi väitetyt asiat:
Edellä jo totesimme, että intensiivistä elinkeinoa harjoittavassa Euroopassa väkiluvun on täytynyt olla korkea, sekä mantereenlaajuisesti että paikallisesti. Euroopan viljelyä harjoittavat alueet ovat pinta-alataan olleet samaa luokkaa, kuin Keski-Aasian laiduntamiseen sopiva vyöhyke Volgan alajuoksulta Kiinaan asti. Aroseudut eivät myöskään tyhjentyneet ihmisistä Jamnaja-nomadien liikkuessa länteen. Arvioita Eurooppaan tunkeutuneiden indoeurooppalaisten lukumääristä ei liene tehty, eikä verrattu neoliittisen (maanviljelyskivikauden) Eurooppaan. Karkea arvio Euroopassa 3500 eKr. asuneiden ja maahantunkeutuneiden nomadien lukumääräisestä suhteesta voi olla luokkaa 20:1. Tähän suhteutettuna nomadi-invaasion mukana tulleiden Y-kromosomin haploryhmien l. isälinjojen osuus (tieteellisten julkaisujen mukaan), 50-60%, tuntuu huomiotaherättävän suurelta. Haemmekin ilmiölle taustaa venäläisen tutkijan katsauksesta Balkanin ja Bulgarian arkeologisista kohteista löytyneiden kupari- ja pronssiesineiden lukumäärän vaihteluista: Metallurgian ensimmäinen huippu sijoittuu 4500 eKr. tienoille. Silloin indoeurooppalaiset nomadit laidunsivat vielä Etelä-Uralin ja Kaspian välisissä pöpeliköissä, ja varastelivat toistensa lampaita. Tuotannon volyymi romahtaakin 3500 eKr., indoeurojen ilmaantuessa Djeprin alajuoksun länsipuolelle, Balkanille asti. Seuraava stagnaatio koetaan ilmeisesti Mykenen ja kreetalaisen kulttuurin tuhon aikoihin, doorilaisten tunkeutuessa Hellaaseen. Kaavion ajoitukset eivät ehkä ole calibroituja c14-ajoituksia, joten tulkinnanvaraa on. Mutta siinä ei ole tulkittavaa, että metallituotanto romahti kaksi kertaa, ja että tämän täytyy merkitä myös väestön määrän romahtamista samassa suhteessa, ja asutuskeskusten tyhjentymistä. Indo-nomadien tunkeutuminen maanviljelys-kivikauden -alkavan varhaismetallikauden- Eurooppaan merkitsi väestömäärien desimoitumista. Vain näissä oloissa on mahdollista se tuonti-YDNA:n osuus, joka jäi kollapsista myöhemmin toipuneeseen Eurooppaan, eikä kielen vaihtuminen indoeurooppalaiseen poikkea näin saadusta kokonaiskuvasta. Nyt voimmekin hahmottaa niitä olosuhteita, joissa keskiaasialaiset YDNA:t levisivät, mutta ensin tarkastelemme indoeurooppalaista uskontoa. Indoeurooppalaisiin liittyvänä uskonnollismytologisena innovaationa mainitaan yleensä miespuolinen ihmishahmoinen taivaan- ja ukkosen-jumala. Tämä hahmo avautuu etsimällä sille maallisia paralleeleja. |
Vertaamme taivaanjumaluuden formaattia nykyaikaisiin esimerkkeihin ultra-patriarkaalisista tapakulttuureista:
Ominaisuus: | Ennakoitavuus: | Läsnäolo: | Sukupuoli/valta: | |
Rikollisjengin johtaja:: | Matala kynnys julmuuteen, vaatii respektiä. | Arvaamaton, reagoi nopeasti ja brutaalisti. | Esiintyy väkivaltaisen seurueen ympäröimänä. | Patriarkaalinen, polygaaminen. |
Slummissa asuvan ”uusperheen” isä: | Itsekeskeinen, vaativa, saa raivokohtauksia | Arvaamaton, pitää läheisensä pelossa. | Poissaoleva, ilmaantuessaan humalassa tai aineissa. | Patriarkaalinen, polygaaminen. |
Indoeurooppalainen taivaanjumala: | Väkivaltainen. | Äkkipikainen, pitkävihainen. | Vaikeasti lähestyttävä. | Patriarkaalinen, polygaaminen. |
”Indoeurooppalaisen taivaanjumalan luonnetta on lähestytty tarkastelussa Zeuksen kautta. #Jumalperhe on myyttinen ilmiö, mutta periaatteessa maanpäällisen inhimillisen perheen kuvaus tai ideaali.
Indoeurooppalaisen uskontotradition perhekäsityksen kautta pääsemme lähestymään sitä yhteiskunnallista olotilaa, jossa proto-indoeurooppalaiset viettivät aikaansa Uralin etelärinteillä ja Kaspian suolarämeillä: Perhe-elämä oli korvautunut seksiorjilla ja puoliksi heitteilejätyillä yksinhuoltajilla, kuten pahimpien nykyajan rikollisuuspesäkkeiden -Amerikan suurkaupunkien yms. crack-slummien ja narco-korttelien- surkeissa oloissa tapaa käydä. Näiden olosuhteiden on täytynyt vahingoittaa kasvavan sukupolven tajuntaa, tuottaa #sotaisia (warlike) persoonia yms. häiriöitä. Mutta eivätkös juuri nämä ole niitä ihailtuja hurjia #viikinkejä? |
Toimija: | Väkivaltaisuus: | Impulsiivisuus / suunnitelmal-lisuus: | Suhtautuminen nais-sukupuoleen: | Perhekeskeisyys ja kyky parisuhteeseen: |
Nomadi ”valloittaja” t. hunni:: | Korkea, arvostuksen aihe | Korkea / matala | Aliarvostava, toisheimoisille vihamielinen | Sukukeskeisyys korkea, irtosuhteet epävapaisiin naisiin ylpeilyn aihe |
”Viikinki”: | Korkea, arvostuksen aihe | Molemmat normitasoa, lukuunottamatta berserkkejä | Arvostava, toisheimoisille välinpitämätön | Sukukeskeisyys korkea, irtosuhteet epävapaisiin naisiin ylpeilyn aihe |
Urbaani ”gansta”-jengiläinen: | Korkea, arvostuksen aihe | Korkea / matala | Aliarvostava, valkoihoisille erityisen vihamielinen | Kestävät suhteet harvinaisia, naiset yksinhuoltajia, seksuaalinen väkivalta hyväksyttä jengissä, jengin naisilla velvollisuus ”antaa” kun käsketään. |
ISIS-”taistelija” l. jihadisti: | Korkea, arvostuksen aihe | Korkea / matala | Aliarvostava, ”vääräuskoisille” raivoisan vihamielinen | Perheen naiset epävapaita, seksiorjien käyttö normi. |
”Vanhan Euroopan” maanviljelijä / kaupunkilainen: | Matala, paheksuttu ominaisuus | Matala / korkea | Tasa-arvoinen, huolehtiva | Perhe-insituutio normi, seksuaalisuutta ei kytätty |
Normaali nykyajan eurooppalainen: | Matala, paheksuttu ominaisuus | Matala / korkea | Tasa-arvoinen, huolehtiva | Perhe-instituutio kärsinyt ”vapaammista” tavoista, seksuaalisuuden kontrollointi heikentynyt aiemmasta. |
”Jalon arjalaisen” sijasta näyttäytyykin psyykkisesti vammainen sosiopaatti, jonkalaiset hyvin soveltuvat genosiidien toimeenpanijoiksi. Historiasta tunnettujen väkivaltaan perustuneiden valtarakenteiden samankaltaisuus -yksityiskohtia myöten- viittaa jonkinlaisen oireyhtymän olemassaoloon?
Kehitys- ja neuropsykologian tutkija James W.Prescott kuvaa hyvin sitä ilmiötä, joka tuotti uuden #herruusyhteiskunnan tarpeisiin sopivia henkisesti rampautuneita ”jaloja viikinkejä”. Oleellista on henkilön kokema #hellyysvaje joko lapsuudessa tai nuoruudessa:
Sivistyneille seudulle 6000 vuotta sitten rynnineillä indoeurooppalaisilla nomadeilla oli ilmeisesti riittävästi käytettävissä po. tyyppejä, -elleivät sitten kaikki olleet? Tarkastelu osoittaa indoeurooppalaisten tuloa edeltäneen Euroopan olleen enemmän nykyajan kaltainen, kuin indohunnien jälkeinen olotila. Väkivalta on tänään yhteiskunnassa perifeerisessä asemassa, se ei dominoi elämäntapaa, kuten #feodaalisissa tms. oloissa, jotka olivat seurausta ”valloituksista”. Gimbutasin esittämä näkemys indoeurooppalaisia edeltäneen ”Vanhan Euroopan” suhteellisesta rauhanomaisuudesta on siis yhtä uskottava, kuin nykyisin elävien sukupolvien muistot #massamaahanmuuttoa edeltäneestä 1990-luvun puolenvälin Euroopasta, jossa naisetkin liikkuivat suhteellisen turvallisesti julkisilla paikoilla. Yhteiskunnat olivat siis hajonneet invaasion seurauksena. Kaaoksesta oli ilmaantunut väkivaltaisten jengien ympärille muodostunut valtarakenne, joka tuotti ihmiskunnalle ensimmäistä kertaa seuraavat ”saavutukset”:
Indoeurooppalaiset #heimot ja klaanit olivat siis epäterveessä olotilassa jo siellä aroillaan, ennen tunkeutumistaan Eurooppaan. Nyt voimme tarkastella, miltä tämä tunkeutuminen oli näyttänyt: Edellä jo kerroimme, että Eurooppaan tunkeutuvilla indo-nomadeilla ei ollut minkäänlaista ylivoimaista tekniikkaa. Heidän sotilaallinen etunsa oli liikkuvuus verrattuna paikkaan sidottuihin kaupunkilaisiin ja maanviljelijöihin. Emme voi myöskään jättää tarkastelun ulkopuolelle nomadien valmiutta brutaaliin väkivaltaan, mikä muulta ihmiskunnalta tuona ajankohtana vielä puuttui. Valitettavan yleinen väärikäsitys, että #arjalaiset tai #protogermaaniset valloittajat alistivat suuria alueita, joille he perustivat keskitettyjä valtakuntia, on todellisuuteen nähden miltei päinvastainen. Kun Euroopan ensimmäiset suurkaupungit (Ukrainassa esm. 50 000 asukasta per city) tyhjenivät asukkaista ja hylättiin indoeurooppalaisen migraation saavutettua alueet, se viittaa pikemmin hallintojen romahtamiseen. Indoeurojen invaasio aiheutti siis suurten asutuskeskusten hylkäämisen, ja kauppaverkostojen lamaantumisen, kuten Bulgarian & Balkanin esimerkki osoittaa. Myös väestön määrän on täytynyt romahtaa radikaalisti. Järjestystä luovien valtakuntien perustajien sijasta näyttäytyy hevoskärryineen kiertelevien rosvojoukkioiden invaasio, joka tuotti tuhoa, siirtyi seuraavaan paikkaan, ja tuotti tuhoa. Palataksemme alkuperäiseen kysymykseemme, miten 3500 BC jälkeen Euroopan rajojen sisäpuolelle ilmaantuneet YDNA:n isälinjat ovat voineet saavuttaa 50-60%:n osuuden? Edelläolevasta tarkastelusta avautuva visio on joukkomittainen seksuaalinen väkivalta, ja ainakin miespuolisen väestön surmaaminen. Venäläinen kronikoitsija kertoo eräästä myöhemmästä arokansasta, kasaareista, jotka vuorollaan tunkivat sivistyneemmille maille aiheuttamaan haittaa: Kasaarien vanha uskonto oli -kronikoitsijan sanoin- ”iljettävää peniksen-palvontaa”. Meillä ei ole tietoa, millaisia kypäriä kasaarisoturit käyttivät, oheinen kuva esittää skyyttiä paljon varhaisemmalta ajalta. Taitelija ei ole halunnut korostaa skyyttien ”kyrvänpää”-formaattia kuvan kypärässä, mutta teema on selvästi havaittavissa. Voitte kuvitella, miltä on näyttänyt pölypilven keskellä kohti katsojaa ratsastava skyyttien sotajoukko, kun ylös-alas-pomppivat miesten päät l. kypärät ovat vain vilkkuneet pölyn keskeltä. Tähän efektiin pyrkimisen on täytynyt olla tietoista, voimme päätellä em. kronikoitsijan antamasta vinkistä. Muslimien #turbaanit jatkavat muuten samaa traditiota. Kuten myös Syyriassa v.2014-15 nähdyt orjamarkkinat. Kovinkaan moni asia ei ole muuttunut 3500 BC:n ja 2017 AD:n välillä? Ääripatriarkaalisen nomadikulttuurin #sotaisuuden ilmauksista meillä on tänään (2017) päivitetty kuva Lähi-Idästä. Kuvaukset ja kuva-esitykset historialliselta ajalta kertovat valloitettujen kaupunkien asujaimiston kahdenlaisesta käsittelystä:
Tällä lienee jokin konteksti YDNA:n linjojen vaihtumiseen mm. Euroopassa 3500 BC jälkeen? Myöhemmät ”valloittajat” ovat toistaneet indohunnien yms. nebukadnessareiden formaattia:
Tämänkaltaisen tilanteen esiintymistä Euroopassa indoeurooppalaisen kieliryhmän tullessa maisemiin täytyy pitää todennäköisimpänä vaihtoehtona. 50-60% YDNA:n linjoista on tuontitavaraa aroilta. Tuonti-mtDNA:n osuutta ei ole vielä perusteellisissa julkaisuissa po. tavalla vertailtu, mutta jo nykytiedoilla näyttää siltä, että se on huomattavasti 60%:a alempi. Tuho Euroopassa ei silti ole ollut ilmeisesti yhtä täydellinen, kuin em. Puerto Ricossa tai Väli-Amerikassa. Siihen on useita syitä: Kristityt espanjalaiset pystyttivät valtaamalleen alueelle siirtomaahallinnon, joka otti ne keskitettyyn kontrolliin. Puerto Rico, Kuuba, etc. olivat myös suhteellisen suppeita alueellisia kokonaisuuksia: Ne stormattiin yhdellä kertaa, ilman että millään seudulla ehdittiin reagoimaan ja ryhtymään vastatoimiin. Manner-Amerikassa väestötuhot olivat määrällisesti suurempia, mutta em. YDNA:n täydellistä tuhoa ei esiinny. Näkymät nomadi-invaasion kohteena olevilla alueilla Euroopassa lienevät kuitenkin olleet samankaltaiset, kuin miten Bartolome de las Casas kuvaa espanjalaisten toimintaa Amerikassa: Eurooppa kohtasi 3500 BC Jamnaja-invaasion -tai vanhalla terminologialla ”Kurgan Wave 1:n”- tullessa suuret laumat ryösteleviä paimentolaisia, jotka saattoivat tuhota asutuskeskukset täydellisesti, mutta joilta puuttui #organisointikyky: Ryöstettyään yhden seudun, ja laidunnettuaan karjaansa tapettujen maanviljelijöiden viljapelloilla, indo-nomadit siirtyivät toisaalle jatkamaan samaan tapaan. Uudet alueelliset hallinnot tai ”valtakunnat” ilmaantuivat vasta kun pöly oli laskeutunut ja luut vaalenneet pelloilla. Tuho saattoi olla melkoista, mutta se jätti joitain alueita koskematta, ja antoi eurooppalaisille mahdollisuuden reagoimiseen. Pian indoeuro-invaasion alkamisen jälkeen ilmaantuukin asutuskeskusten linnoittamista, kuten Los Millares:iin peräti eteläisessä Espanjassa asti. Sardinialaisten Nuraghe-tornit olivat myös reagointia alkaneeseen jatkuvien sotien ja ryöstelyn aikakauteen. ”Vanhan Euroopan” neoliittinen maanviljelijäväestö siis reagoi eikä kadonnut kokonaan.
Kreetan minolainen kulttuurikansa pystyi säilyttämään sekä ei-indoerooppalaisen kielensä että korkeakulttuurinsa tämän yleiseurooppalaisen kollapsin yli, ja siirtämään kulttuuriperintönsä seuraajilleen mykeneläisen sivistyksen akhaialaisille. ”Kreikan historian pimeät vuosisadat” ilman kirjoitustaitoa ja korkeampaa sivistystä olivat seurausta vasta edellä esitetyssä metallurgia-graaffissa näkyvästä ”myöhäispronssikauden kollapsista”. Kreikassa se liittyy uuteen barbaari-invaasioon: Doorilaisiin. Sivistyskansojen ja takapajuisempin, yleensä aroilta ja kuivakoilta tulleiden, kohtaamiset näyttävät olevan ihmiskunnan ikuinen vitsaus. Aivan toiseen asiaan mennäkseni: Juuri nytkin taitaa olla sellainen meneillään? Otsikkokuvassa käytimme ruotsalaista pronssikauden kalliopiirrosta, jonka aiheen oletetaan olevan jokin taivaallinen jumaluus tai muu heeros. Toki kuva esittää jumalallista hahmoa, mutta sen avulla pääsemme kurkistamaan aikalaisten sieluun ja heidän yhteiskuntansa arvomaailmaan. Aseet palvonnan kohteina? Jumala on muna pystyssä aseella uhkaileva mies. Mikä on tämä tilanne t. tapahtuma, jossa näin toimitaan? Väkivaltainen raiskaus: Tekijä uhkaa uhriaan aseella päästäkseen tarkoituksena perille. Ruotsissa tälläistä hahmoa on peräti palvottu. Voitteko kuvitella! Nyt meillä on vastaus alussa esitettyyn kysymykseen: 3500 eKr. jälkeen, yli tuhannen vuoden ajan, Euroopassa riehuivat väkivaltaiset seksuaalirikolliset, joiden jäljiltä mm. R1a-YDNA:ta on yli puolella henkiinjääneistä eurooppalaisista miehistä t. heidän jälkeläisillään. Plus bonuksena indoerooppalainen kieli. Kellä on, kellä ei. |
Vanha kolikko sopii #fallokratian symboliksi?
https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2017/02/25/eurooppa-ja-indoeurooppa-kaksi-eri-komponenttia/
Haluaisin keskustella tästä, voiko saada kirjoittajan spostia? Tutkin samantyyppisiä ilmiöitä mm. irokeesi- ja rauhantutkijana
TykkääTykkää
Teen lähiaikoina jonkinlaisen palaute-apparaatin.
TykkääTykkää
Todellisuudessa maapallo ei ole vielä edes 7000:ta vuotta vanha:
”The Age Of The Earth” by Pastor Steven Anderson 🌎
TykkääTykkää