Hesari disinformoi ”klaanisodista”, piilottaa katastrofaalisen maahanmuuttaja-invaasion 6000 BP

Nykyisen käsityksen mukaan vain 40% nykyeurooppalaisten YDNA-linjoista on #eurooppalaisperäisiä, so. olleet maanosassa jo ennen 3500 eKr. alkanutta indoeurooppalaisten beduiinien maahantunkeutumista itäisiltä aroilta. HS ja Newsweek yrittävät kuitenkin esittää asian Euroopan sisäisten ”klaanisotien” seurauksena. Poliittinen korrektius on saamassa uuden dogmin varjeltavakseen? Stanfordin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa miespuolisen väestön geneettisen variaation vähentyneen mm. Euroopassa hyvin radikaalisti 7000-6000 … More Hesari disinformoi ”klaanisodista”, piilottaa katastrofaalisen maahanmuuttaja-invaasion 6000 BP

Suomalaisten kolme geenikomponenttia

Kolmesta dominoivasta geneettisestä alkuperästä puhuminenkin on jo kokonaiskuvan karkeistamista, mutta päästäksemme tarkastelun alkuun, hahmotamme suomalaisten ja eräiden muiden kansojen geenit 1.) pohjoiseen metsästäjä-keräilijöiden , 2. eteläisten maanviljelijöiden, ja 3. itäiseen aasialaisperimään.   Pohjoisiksi metsästäjiksi katsomme viimeistään mesoliittisella kaudella Pohjois-Euroopassa olleet väestöt. Maanviljely-elinkeinon tiedetään nykyisin tulleen Eurooppaan pääosin Anatolian, Kyproksen ja Kaukasuksen kautta. Tässä tarkastelussa ei eritellä … More Suomalaisten kolme geenikomponenttia

Mikä tekee prestiisi-kulttuurin tai -kielen? Miksi puhumme suomea?

Suomalais-ugrilaisen, tai suomensukuisen, kielimuodon ilmaantumisesta Suomen alueelle tai suomalaisten puhuttavaksi on monia ajoituksia, joiden haarukka ulottuu jääkauden lopusta miltei historialliselle ajalle. Mikäli täällä on puhuttu joskus ”tuntematonta kieltä”, on jossain vaiheessa tapahtunut #kielenvaihto. Siihen on täytynyt olla jokin tekijä, joka on tehnyt vieraasta kielestä houkuttelevamman. Tarkastelemme. Puhuttu kieli on aina dynaamisessa tilassa: Vanhat sanonnat menevät … More Mikä tekee prestiisi-kulttuurin tai -kielen? Miksi puhumme suomea?

Nuorakeraamisen kulttuurin esinäytös Keski-Euroopassa

Tarkastelemme Suomeenkin asti vaikuttaneen nuorakeramiikan l. vasarakirveskulttuurin alkuperää ja ominaisuuksia. Ilmiön juuret ovat neljännellä vuosituhannella eKr. Eurooppaan tunkeutuneessa paimentolais-invaasiossa. Nämä olivat indoeurooppalaisia, joiden eräs etenemissuunta seurasi Mustaanmereen laskevia jokia Galitsian kautta Puolaan. Tälle reitille lähteneet paimentolaiset kohtasivat itseään kehittyneemmän maanviljelyskulttuurin, aiheuttivat häiriötä ja tuhoa, ja pölyn laskeuduttua jälleenrakentaminen tapahtui uuden elämäntavan puitteissa. Puolan ja Saksan alueella … More Nuorakeraamisen kulttuurin esinäytös Keski-Euroopassa

Kivikauden rivitalo-malli Volosovon kulttuurista

Venäjän kivikauden asutuksessa ja suomalais-ugrilaisen etniteetin kehittymisessä merkittävässä roolissa olleen Volosovon kulttuurin asuinrakennus-tyyppi näyttää kotiutuneen Suomeen miltei sellaisenaan. Tästä voidaan tehdä johtopäätöksiä astutuksen ja suomenkieleen johtavan kehitysjakumon leviämissuunnista. Volosovon kulttuuri 3650-1900 BC (eKr.) Keski-Venäjällä, miltei Suomen naapurissa seurasi tännekin levinnyttä kampakeraamista Ljalovoa ja edelsi suomalais-ugrilaisia pronssikulttuureja. Volosovolla oli merkittäviä vaikutuksia myös Suomen alueen kehitykseen. Volosovolaisilla … More Kivikauden rivitalo-malli Volosovon kulttuurista

Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

Indoeurooppalaisen kieliryhmän ”alkukotia” on sijoitettu ukrainalaiseen Sredni Stogin kulttuuriin (Sredny Stog) ja eteläisen Uralin K’hvalynskin ja Samaran kulttuuri-ilmiöihin. Yhteistä näille paimentolainen elinkeino, patriarkaalinen perhe, ja indoeurooppalainen kantakieli tai tähän johtava kehityslinja. Marija Gimbutas määritteli ne #kurgaani-ilmiöön, so. liittyviksi nomadiseen invaasioon Euroopan korkeammalla kulttuuritasolla olleille maanviljelysalueille. Kurgaani-kulttuureiksi nimitetään Etelä-Venäjän – Uralin – Kaspian -seutujen nomadisia arokulttuureita, … More Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

Ei ”mahtavia päälliköitä” vaan väkivaltaisia puskaraiskaajia. Indoeurooppalaisten isälinjojen yleistyminen Euroopassa.

Vuonna 2015 julkaistut tutkimukset, joissa verrattiin keskiaasialaisista 4-5 tuhatta vuotta sitten haudatuista vainajista eristettyä YDNA:ta nykyisten eurooppalaisten miesten Y-kromosomien haploryhmiin (=”isälinjoihin”), osoittivat lopullisesti todeksi arkeologi Marija Gimbutasin vanhan teorian, ns. kurgaani-hypoteesin: Indoeurooppalainen kieli tuli idästä Eurooppaan paimentolaisten muuttoaallon mukana.  Maahanmuuttajien isälinjojen osuus nykyeurooppalaisilla kertoo myös tapahtuman dramaattisuudesta ja väkivaltaisuudesta, -juuri kuten Gimbutas oli olettanutkin. Oppikirjoissa … More Ei ”mahtavia päälliköitä” vaan väkivaltaisia puskaraiskaajia. Indoeurooppalaisten isälinjojen yleistyminen Euroopassa.