Kategoria: Vanha Eurooppa

Pakanallinen menhir vartioi kirkkoa Guernseyn saarella

28.5.2018

Neoliittisen kivikauden guernseylaiset, gallialaiset, roomalais-ajan ihmiset, -ja nykyiset brittiläiset asukkaat, ovat keskeytyksettä kunnioittaneet kivipaatta, joka on kuulunut heidän kylänsä maisemaan ikimuistoisesti. Naishahmoinen ”isoäiti” seisoo kirkon portilla, vartioiden sitä, ja patsaan yhteys naiselliseen hedelmällisyyteen on nykyajan saarelaistenkin tiedossa: Avioparit kukittavat sen hääpäivänään. Saint Martinin kirkko kuuluu niihin vanhojen keskieurooppalaisten kirkkojen pitkään sarjaan, joiden esineistöön kuuluu esikristillistä … More Pakanallinen menhir vartioi kirkkoa Guernseyn saarella

Nuorakeraamisen kulttuurin esinäytös Keski-Euroopassa

1.4.2018

Tarkastelemme Suomeenkin asti vaikuttaneen nuorakeramiikan l. vasarakirveskulttuurin alkuperää ja ominaisuuksia. Ilmiön juuret ovat neljännellä vuosituhannella eKr. Eurooppaan tunkeutuneessa paimentolais-invaasiossa. Nämä olivat indoeurooppalaisia, joiden eräs etenemissuunta seurasi Mustaanmereen laskevia jokia Galitsian kautta Puolaan. Tälle reitille lähteneet paimentolaiset kohtasivat itseään kehittyneemmän maanviljelyskulttuurin, aiheuttivat häiriötä ja tuhoa, ja pölyn laskeuduttua jälleenrakentaminen tapahtui uuden elämäntavan puitteissa. Puolan ja Saksan alueella … More Nuorakeraamisen kulttuurin esinäytös Keski-Euroopassa

Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

25.2.2018

Indoeurooppalaisen kieliryhmän ”alkukotia” on sijoitettu ukrainalaiseen Sredni Stogin kulttuuriin (Sredny Stog) ja eteläisen Uralin K’hvalynskin ja Samaran kulttuuri-ilmiöihin. Yhteistä näille paimentolainen elinkeino, patriarkaalinen perhe, ja indoeurooppalainen kantakieli tai tähän johtava kehityslinja. Marija Gimbutas määritteli ne #kurgaani-ilmiöön, so. liittyviksi nomadiseen invaasioon Euroopan korkeammalla kulttuuritasolla olleille maanviljelysalueille. Kurgaani-kulttuureiksi nimitetään Etelä-Venäjän – Uralin – Kaspian -seutujen nomadisia arokulttuureita, … More Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

Iberialais-kaupunki kehitti v.3200 eKr. linnoittamisen torjuessaan indohunneja: Los Millares.

16.3.2017

Sattumalta, radanrakentamisen yhteydessä, löytynyt kivikauden ja pronssikauden taitteen, khalkoliittisen l. kuparikauden, kaupunki Almeriassa, eteläisessä osassa nykyistä Espanjaa, loi suojakseen läntisen Euroopan ensimmäisen linnoitusjärjestelmän 3200 eKr. alkaen. Vasta ruutiaseiden tulo aiheutti tarpeen tehdä olleellisia muutoksia kaupunkilinnoittamiseen. Los Millares on hyvin mielenkiintoinen paikka. Maanviljelys oli keksitty tuhansia vuosia aiemmin, kirjoitustaitokin oli olemassa, ja neljännellä vuosituhannella muuallakin kuin … More Iberialais-kaupunki kehitti v.3200 eKr. linnoittamisen torjuessaan indohunneja: Los Millares.

Mitä Euroopan neoliittiset temppelirakennukset kertovat?

12.3.2017

Euroopan ’maanviljelys-kivikaudelta’ so. neoliittiselta ajanjaksolta löytyy, paitsi suurkaupunkeja ja aurinko-observatorioita kalenterin pitämiseen tarkkana, myös merkkejä uskonnollisiin tarkoituksiin käytettyistä rakennuksista. Tarkastelemme seuraavassa niitä. Kuvan pieni keraaminen temppelin malli oli näytteillä Helsingissä muutaman vuotta sitten Traakian muinaislöytöjä esittelevässä näyttelyssä. Esine edustaa Karanovon kulttuuria, n. 4500 eKr., ja on löydetty Bulgariasta. ”Maanviljelys-kivikauden” eurooppalaiset näyttävät siis jo harjoittaneen uskontoa erityisissa temppelirakennuksissa aiemmin … More Mitä Euroopan neoliittiset temppelirakennukset kertovat?

Maailman ensimmäiset suurkaupungit Euroopassa 4000 eKr.

9.3.2017

Kun sumerilaiset vasta laskeutuivat Zagros-vuorilta Mesopotamian jokilaaksoon, Ukrainassa asuttiin jo lähes 50 000:n asukkaan kaupungeissa. Toisin kuin yleensä luullaan, kirjoitustaito ei ole Euroopassa laina Mesopotamiasta, eikä myöskään kaupunkiasuminen. Maailman ensimmäiset usean sadan hehtaarin laajuiset tiiviistirakennetut kaupunkiasutukset löytyivät 1930-luvulla sattumalta, kun ilmakuvausta alettiin käyttämään kartoituksen apuna. Näiden usean kymmenentuhannen asukkaan kaupunkien sovittaminen vallitsevaan historiankuvaan on vieläkin … More Maailman ensimmäiset suurkaupungit Euroopassa 4000 eKr.

Onko Suomen, Fennoskandian ja Itä-Euroopan varhainen maanviljelys peräisin Kiinasta?

4.3.2017

Ensimmäinen tunnettu Suomessa viljelty kasvi on viljatatar l. tattari, Fagopyrum esculentum. Varhaisimmat merkit sen viljelystä ovat Jaalan (nyk. Kouvolan) Huhdasjärveltä 7200:n vuoden takaa. Huhdasjärven viljelyn pioneerit olivat tuohon aikaan pohjoisimmat viljakasvien kasvattajat Äänisen Pegreman ohella, josta suunnasta idea maanviljelyyn oli meille tullutkin. Ensimmäinen viljelykasvimme, viljatatar. Maanviljelyn tietovaihto Ukrainasta Kiinaan? Johtopäätökset. Ensimmäinen viljelyskasvimme, viljatatar. Viljatatar l. tattari … More Onko Suomen, Fennoskandian ja Itä-Euroopan varhainen maanviljelys peräisin Kiinasta?

Eurooppa ja indoeurooppa, -kaksi eri komponenttia.

25.2.2017

Eurooppa on ollut omanlaisena, ja siihen aikaan muuta maailmaa edistyneempikin, ennen indpoeurooppöalaisten kielten ilmaantumista Etelä-Uralilta ja Kaspian portista länteen. Seuraavassa tarkastelemme, mitä asiasta tiedetään. Indoeurooppalaisten kielten leviäminen Eurooppaan. Eurooppa ennen indoeurooppalaisia. Maanviljelyn leviäminen Euroopassa. 1. Indoeurooppalaisten kielten leviäminen Eurooppaan Indoeurooppalaisesta kieliryhmästä esitetään pseudohistoriallisissa kuvakirjoissa ja oppikirjoissa useimmin kahta virheellistä näkemystä: 1. IE-kielet ovat peräisin Euroopasta; … More Eurooppa ja indoeurooppa, -kaksi eri komponenttia.

Pronssikauden ”ylimystö” pappeja ja askeettejä?

23.2.2017

Populaarien kuvakirjojen mielikuvamaailmassa muinaisuuteen sijoitetaan mahtavia ylimyksiä yms. alfa-uroksia aina sinne, mistä vähiten tiedetään tai tilaisuus muuten lohkeaa. Euroopan varhaismetallikaudet, pronssikausi ja rautakauden alku, näkyvät arkeologisessa aineistossa mm. ylellisiltä vaikuttavien arvoesineiden runsastumisena, ja toisinaan monumentaalisina yksilö tai suku hautauksina. Todellinen historia näyttää vähemmän simppeliltä. Skandinavian tunnetuin esihistoriallisella ajalla haudattu ylimys on ”Tollundin mies”. Hänet löydettiin … More Pronssikauden ”ylimystö” pappeja ja askeettejä?

Kybele, Attis, ylösnousemuksen arkaainen formaatti antiikin Anatoliassa.

5.2.2017

Suuri äitijumaluus on kaikissa uskonnoissa, tai ammottava aukko sen paikalla, sillä Hänen hahmonsa on meidän alitajunnassamme. Tarkastelemme tätä universaalia ilmiötä sen fryygialaisen edition kautta. Samalla tulee tarkasteltua jumalallisen ylösnousemuksen alkuperäisintä ideaa: Kuolevaa ja ylösnousevaa siittäjä-jumalaa, jonka paluu tuo hedelmällisyyden takaisin luontoon ja ihmisille. Kybele ja Attis, Fryygialainen ylösnousemus-näytelmä. Magna Materin, eli Suuren Äidin kultti Anders … More Kybele, Attis, ylösnousemuksen arkaainen formaatti antiikin Anatoliassa.