Pakanallinen menhir vartioi kirkkoa Guernseyn saarella

Neoliittisen kivikauden guernseylaiset, gallialaiset, roomalais-ajan ihmiset, -ja nykyiset brittiläiset asukkaat, ovat keskeytyksettä kunnioittaneet kivipaatta, joka on kuulunut heidän kylänsä maisemaan ikimuistoisesti. Naishahmoinen ”isoäiti” seisoo kirkon portilla, vartioiden sitä, ja patsaan yhteys naiselliseen hedelmällisyyteen on nykyajan saarelaistenkin tiedossa: Avioparit kukittavat sen hääpäivänään. Saint Martinin kirkko kuuluu niihin vanhojen keskieurooppalaisten kirkkojen pitkään sarjaan, joiden esineistöön kuuluu esikristillistä … More Pakanallinen menhir vartioi kirkkoa Guernseyn saarella

Nuorakeraamisen kulttuurin esinäytös Keski-Euroopassa

Tarkastelemme Suomeenkin asti vaikuttaneen nuorakeramiikan l. vasarakirveskulttuurin alkuperää ja ominaisuuksia. Ilmiön juuret ovat neljännellä vuosituhannella eKr. Eurooppaan tunkeutuneessa paimentolais-invaasiossa. Nämä olivat indoeurooppalaisia, joiden eräs etenemissuunta seurasi Mustaanmereen laskevia jokia Galitsian kautta Puolaan. Tälle reitille lähteneet paimentolaiset kohtasivat itseään kehittyneemmän maanviljelyskulttuurin, aiheuttivat häiriötä ja tuhoa, ja pölyn laskeuduttua jälleenrakentaminen tapahtui uuden elämäntavan puitteissa. Puolan ja Saksan alueella … More Nuorakeraamisen kulttuurin esinäytös Keski-Euroopassa

Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

Indoeurooppalaisen kieliryhmän ”alkukotia” on sijoitettu ukrainalaiseen Sredni Stogin kulttuuriin (Sredny Stog) ja eteläisen Uralin K’hvalynskin ja Samaran kulttuuri-ilmiöihin. Yhteistä näille paimentolainen elinkeino, patriarkaalinen perhe, ja indoeurooppalainen kantakieli tai tähän johtava kehityslinja. Marija Gimbutas määritteli ne #kurgaani-ilmiöön, so. liittyviksi nomadiseen invaasioon Euroopan korkeammalla kulttuuritasolla olleille maanviljelysalueille. Kurgaani-kulttuureiksi nimitetään Etelä-Venäjän – Uralin – Kaspian -seutujen nomadisia arokulttuureita, … More Sredny Stog, indoeurooppalaisuuden alkulähteitä

Iberialais-kaupunki kehitti v.3200 eKr. linnoittamisen torjuessaan indohunneja: Los Millares.

Sattumalta, radanrakentamisen yhteydessä, löytynyt kivikauden ja pronssikauden taitteen, khalkoliittisen l. kuparikauden, kaupunki Almeriassa, eteläisessä osassa nykyistä Espanjaa, loi suojakseen läntisen Euroopan ensimmäisen linnoitusjärjestelmän 3200 eKr. alkaen. Vasta ruutiaseiden tulo aiheutti tarpeen tehdä olleellisia muutoksia kaupunkilinnoittamiseen. Los Millares on hyvin mielenkiintoinen paikka. Maanviljelys oli keksitty tuhansia vuosia aiemmin, kirjoitustaitokin oli olemassa, ja neljännellä vuosituhannella muuallakin kuin … More Iberialais-kaupunki kehitti v.3200 eKr. linnoittamisen torjuessaan indohunneja: Los Millares.

Mitä Euroopan neoliittiset temppelirakennukset kertovat?

Euroopan ’maanviljelys-kivikaudelta’ so. neoliittiselta ajanjaksolta löytyy, paitsi suurkaupunkeja ja aurinko-observatorioita kalenterin pitämiseen tarkkana, myös merkkejä uskonnollisiin tarkoituksiin käytettyistä rakennuksista. Tarkastelemme seuraavassa niitä. Kuvan pieni keraaminen temppelin malli oli näytteillä Helsingissä muutaman vuotta sitten Traakian muinaislöytöjä esittelevässä näyttelyssä. Esine edustaa Karanovon kulttuuria, n. 4500 eKr., ja on löydetty Bulgariasta. ”Maanviljelys-kivikauden” eurooppalaiset näyttävät siis jo harjoittaneen uskontoa erityisissa temppelirakennuksissa aiemmin … More Mitä Euroopan neoliittiset temppelirakennukset kertovat?

Maailman ensimmäiset suurkaupungit Euroopassa 4000 eKr.

Kun sumerilaiset vasta laskeutuivat Zagros-vuorilta Mesopotamian jokilaaksoon, Ukrainassa asuttiin jo lähes 50 000:n asukkaan kaupungeissa. Toisin kuin yleensä luullaan, kirjoitustaito ei ole Euroopassa laina Mesopotamiasta, eikä myöskään kaupunkiasuminen. Maailman ensimmäiset usean sadan hehtaarin laajuiset tiiviistirakennetut kaupunkiasutukset löytyivät 1930-luvulla sattumalta, kun ilmakuvausta alettiin käyttämään kartoituksen apuna. Näiden usean kymmenentuhannen asukkaan kaupunkien sovittaminen vallitsevaan historiankuvaan on vieläkin … More Maailman ensimmäiset suurkaupungit Euroopassa 4000 eKr.

Onko Suomen, Fennoskandian ja Itä-Euroopan varhainen maanviljelys peräisin Kiinasta?

Ensimmäinen tunnettu Suomessa viljelty kasvi on viljatatar l. tattari, Fagopyrum esculentum. Varhaisimmat merkit sen viljelystä ovat Jaalan (nyk. Kouvolan) Huhdasjärveltä 7200:n vuoden takaa. Huhdasjärven viljelyn pioneerit olivat tuohon aikaan pohjoisimmat viljakasvien kasvattajat Äänisen Pegreman ohella, josta suunnasta idea maanviljelyyn oli meille tullutkin. Ensimmäinen viljelykasvimme, viljatatar. Maanviljelyn tietovaihto Ukrainasta Kiinaan? Johtopäätökset. Ensimmäinen viljelyskasvimme, viljatatar. Viljatatar l. tattari … More Onko Suomen, Fennoskandian ja Itä-Euroopan varhainen maanviljelys peräisin Kiinasta?