”Rasismilla” lotraaminen on Hesarille missio yli kaiken muun: Kon Tiki nyt mustaamisen kohteena.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa Jussi Ahlroth yrittää tahria sekavassa esseessään tutkimusmatkailija Thor Heyerdahlia ja tämän hypoteesia Etelä-Amerikan osuudesta Polynesian kulttuurikehitykseen emotionaalisesti ladatulla #rasismi -leimasanalla. On ne niin pihalla. Otsikko on nykyajalle tyypillinen: ”Kon Tikin matkan synkkä totuus.” Ensinnäkin: Kon Tikin matkassa ei ole mitään synkkää, eikä Alrothin sepustuksissa totuutta. Heyerdahl sai kuningasajatuksensa polynesialaisten tulosta Etelä-Amerikasta … More ”Rasismilla” lotraaminen on Hesarille missio yli kaiken muun: Kon Tiki nyt mustaamisen kohteena.

Yle:n uusi rotuoppi-kampanja suomalaisia vastaan.

Äskettäin (11.04.2017) kansan omistama(?) Suomen Yleisradio aloitti uuden vaiheen suomalaisten kansalliseen identiteettiin ja omanarvontuntoon kohdistuvassa kulttuurimarxilaisessa kampanjoinnissaan: Vielä hetki sitten meitä väitettiin toivottoman umpisiittoisiksi impivaaralaisiksi Pohjolan pussin perällä. Nyt meillä on kuullemma niin kirjava tausta, ettei meillä ole DNA-identiteettiä lainkaan. Tarkastelemmekin Yle-rasistien propagandan kiemuroita. Yle julisti: ”Geenitestaukset vahvistivat Kalajoen lukiolaisten aavistukset. Suomalaisten perimä on monikulttuurinen.” … More Yle:n uusi rotuoppi-kampanja suomalaisia vastaan.

Pytheas Massilialainen itämerensuomalaisten vieraana.

Pytheaan matka Thuleen. Kuka löysi ”viikinkien idäntien”?. Helios Koimatai, Auringon Hauta. ”Tulisessa järvessä tulinen saari, tulisessa saaressa tulinen kokko.” Mitä sieltä putosi? Thule, Tuli? Ajoitusongelmat. Pytheaan matka Thuleen. Antiikin maailmalla oli monta tunnettua geografia, mutta vain yksi globetrotter: Pytheas massilialainen. Ensimmäisenä hellenistisen kulttuuripiirin kirjoittajana hän kertoi vesitiestä Itämereltä Välimerelle. Itämerikin taisi olla hänen löytämänsä uutuus, … More Pytheas Massilialainen itämerensuomalaisten vieraana.

Kalliokuvat piirtävät kulttuuripiirin rajat: Altasta ja Nämforsenista Uikujoelle.

Kalliotaide, jota on kivikaudelta säilynyt Norjasta Itä-Karjalaan ulottuvalla alueella, toistaa samoja teemoja siinä määrin, että on aihetta johtopäätöksiin yhtenäisestä etniteetistä tuolla alueella. Äänisjärven ympäristöllä näyttää olleen huomattava merkitys tämän kulttuurialueen keskeisenä vaikuttajana. Kahta sauvaa pitelevä mieshahmo Nämforsenin kalliopiirroskentässä oli tutkijoille arvoitus, kunnes sen toistuminen mm. Äänisjärven Uikuniemessä osoitti, ettei piirros esitä poikkeuksellista asetelmaa, vaan teema … More Kalliokuvat piirtävät kulttuuripiirin rajat: Altasta ja Nämforsenista Uikujoelle.

Ihmisuhri Leubingenin ruhtinashaudassa

Pronssikauden alku merkitsi yleisesti ihmisten eriarvosuuden kasvua Euroopassa. Kuinka dramaattista se on voinut olla, siitä kertoo varhaispronssikautisen, alkuaikoinaan kuparia käyttäneen, Uneticen kulttuurin ”ruhtinashauta” Leubingenissa Saksassa. Ikääntyneen mies-vainajan seuraksi on tapettu hautaan nuori tyttö. Leubingenin ruhtinashauta, sääntö vai poikkeus? Monta käsitystä neoliittisen kauden lopun murroksesta Leubingenin ruhtinashauta, sääntö vai poikkeus? Unetice:n, tai Aunjetitz:in, kulttuuri seurasi Saksassa, … More Ihmisuhri Leubingenin ruhtinashaudassa

Etruria, Unin valtakunta.

Italian ehkä mukavimman osan Toscanan, historia on erilainen kuin latinalaisen Italian. Sitä asutti Euroopan viimeinen muuta kuin indoeurooppalaista kieltä puhunut urbaanin ”korkeakulttuurin” luonut kansa: Etruskit.  He olivat erilaisia, omaperäisiä. Vaikka kreikkalaiset, Herodotos ja muutkin, väittävät etruskien, tyrheenien, muuttaneen alueelleen nykyisestä Kreikasta, ollen sidoksissa sen helleenejä edeltäneisiin asukkaisiin, etruskit ovat syntyperäisiä omalla maallaan. Tarkastelemme nyt heitä. … More Etruria, Unin valtakunta.

Rautateknologia tuli Suomeen Karjalasta.

Suomen vanhimmat tunnetut rautaesineet, Savukosken tikarit 300-luvulta BC, ovat löytyneet Pohjois-Suomesta, kuten vanhimmat tunnetut raudanvalmistuksen todisteetkin. Saimme rautateknologian pääasiassa kielisukulaisiltamme Ananjinon kulttuurista, jossa kuvan kaltaisia aseita myös esiintyi. Tieto, että kestävää rautametallia saa valmistettua järvien ja soiden pohjamudasta,  oli silloin korkeinta tietämystä. Suomalaiset ja karjalaiset omaksuivat  uuden tekniikan nopeasti. Pohjois-”Venäjän” ja Fennoskandian rautametallurgian pioneerit, ananjinolaiset, АНА́НЬИНСКАЯ … More Rautateknologia tuli Suomeen Karjalasta.