Pytheas Massilialainen itämerensuomalaisten vieraana.

Pytheaan matka Thuleen. Kuka löysi ”viikinkien idäntien”?. Helios Koimatai, Auringon Hauta. ”Tulisessa järvessä tulinen saari, tulisessa saaressa tulinen kokko.” Mitä sieltä putosi? Thule, Tuli? Ajoitusongelmat. Pytheaan matka Thuleen. Antiikin maailmalla oli monta tunnettua geografia, mutta vain yksi globetrotter: Pytheas massilialainen. Ensimmäisenä hellenistisen kulttuuripiirin kirjoittajana hän kertoi vesitiestä Itämereltä Välimerelle. Itämerikin taisi olla hänen löytämänsä uutuus, … More Pytheas Massilialainen itämerensuomalaisten vieraana.

Kalliokuvat piirtävät kulttuuripiirin rajat: Altasta ja Nämforsenista Uikujoelle.

Kalliotaide, jota on kivikaudelta säilynyt Norjasta Itä-Karjalaan ulottuvalla alueella, toistaa samoja teemoja siinä määrin, että on aihetta johtopäätöksiin yhtenäisestä etniteetistä tuolla alueella. Äänisjärven ympäristöllä näyttää olleen huomattava merkitys tämän kulttuurialueen keskeisenä vaikuttajana. Kahta sauvaa pitelevä mieshahmo Nämforsenin kalliopiirroskentässä oli tutkijoille arvoitus, kunnes sen toistuminen mm. Äänisjärven Uikuniemessä osoitti, ettei piirros esitä poikkeuksellista asetelmaa, vaan teema … More Kalliokuvat piirtävät kulttuuripiirin rajat: Altasta ja Nämforsenista Uikujoelle.

Ihmisuhri Leubingenin ruhtinashaudassa

Pronssikauden alku merkitsi yleisesti ihmisten eriarvosuuden kasvua Euroopassa. Kuinka dramaattista se on voinut olla, siitä kertoo varhaispronssikautisen, alkuaikoinaan kuparia käyttäneen, Uneticen kulttuurin ”ruhtinashauta” Leubingenissa Saksassa. Ikääntyneen mies-vainajan seuraksi on tapettu hautaan nuori tyttö. Leubingenin ruhtinashauta, sääntö vai poikkeus? Monta käsitystä neoliittisen kauden lopun murroksesta Leubingenin ruhtinashauta, sääntö vai poikkeus? Unetice:n, tai Aunjetitz:in, kulttuuri seurasi Saksassa, … More Ihmisuhri Leubingenin ruhtinashaudassa

Etruria, Unin valtakunta.

Italian ehkä mukavimman osan Toscanan, historia on erilainen kuin latinalaisen Italian. Sitä asutti Euroopan viimeinen muuta kuin indoeurooppalaista kieltä puhunut urbaanin ”korkeakulttuurin” luonut kansa: Etruskit.  He olivat erilaisia, omaperäisiä. Vaikka kreikkalaiset, Herodotos ja muutkin, väittävät etruskien, tyrheenien, muuttaneen alueelleen nykyisestä Kreikasta, ollen sidoksissa sen helleenejä edeltäneisiin asukkaisiin, etruskit ovat syntyperäisiä omalla maallaan. Tarkastelemme nyt heitä. … More Etruria, Unin valtakunta.

Rautateknologia tuli Suomeen Karjalasta.

Suomen vanhimmat tunnetut rautaesineet, Savukosken tikarit 300-luvulta BC, ovat löytyneet Pohjois-Suomesta, kuten vanhimmat tunnetut raudanvalmistuksen todisteetkin. Saimme rautateknologian pääasiassa kielisukulaisiltamme Ananjinon kulttuurista, jossa kuvan kaltaisia aseita myös esiintyi. Tieto, että kestävää rautametallia saa valmistettua järvien ja soiden pohjamudasta,  oli silloin korkeinta tietämystä. Suomalaiset ja karjalaiset omaksuivat  uuden tekniikan nopeasti. Pohjois-”Venäjän” ja Fennoskandian rautametallurgian pioneerit, ananjinolaiset, АНА́НЬИНСКАЯ … More Rautateknologia tuli Suomeen Karjalasta.

Suomi rautakauden maailman kauppaverkostossa.

Suomalaisia on totutettu ajattelemaan, että muut luovat yhteyksiä tänne, emme me muihin. Myös luodaan mielikuvaa, ettei Suomi ketään kiinnosta. Jos tarkastellaan historiaa ja esihistoriaa, näyttää siltä että varsin monia on kiinnostanut. Vaikka käsite ”roomalainen rautakausi” on tutkijoiden miltei sattumanvaraista aikakausien nimikointia, se osuu maaliin siinä mielessä, että itämerensuomalaiset harjoittivat vaihtoa Rooman kanssa, ja Roomassa tiedettiin … More Suomi rautakauden maailman kauppaverkostossa.

Maahanmuutto ennen ja nyt: Hunnit ja nomadiheimot Eurooppaan.

Otsikkokuvassa hunnit ryntäävät ryöstämään ja raiskaamaan Rooman valtakunnan jälkeistä Eurooppaa. He eivät olleet ensimmäiset eivätkä viimeiset. Kulttuurin ja väestön tuho on vyörynyt useamman kerran Eurooppaan sen lähialueilta. Edellisesä artikkelissa käsittelimme Kiovan tuhoa v.1241 nomadiheimojen hyökätessä. Voiko samanlainen hävitys toistua? Saman kysymyksen olisivat voineet esittää 1240-luvun kiovalaiset: ”Voiko kaupunkimme yht’äkkiä tuhoutua kokonaan, kuten kävi sukupolvia sitten … More Maahanmuutto ennen ja nyt: Hunnit ja nomadiheimot Eurooppaan.