Kuinka ”keskivolgalaisia” suomalaiset olivat?

Otsikkokuvassa suomalaisen naisen juhla-asu Inkerinmaalta venäläisten tutkijoiden 1700- ja 1800-lukujen taitteessa teettämässä kuvataulusarjassa.  ”Finninnen in Festkleidung, Femme Finnoise  dans son habit de fetes”, otsikoi taulut painanut leipzigiläinen kirjankustantaja.  Puvut ovat lähempänä nykyisten mordvalaisten ja udmurttien kansallispukuja, ja rautakauden ja varhaiskeskiajan arkeologisista löydöistä rekontsruoituja #muinaispukuja, kuin suomalaisia #kansallispukuja. Kuvan taustalla on Pauli Rahkosen kartta kielioloista pronssikaudella. … More Kuinka ”keskivolgalaisia” suomalaiset olivat?

Mikä tekee prestiisi-kulttuurin tai -kielen? Miksi puhumme suomea?

Suomalais-ugrilaisen, tai suomensukuisen, kielimuodon ilmaantumisesta Suomen alueelle tai suomalaisten puhuttavaksi on monia ajoituksia, joiden haarukka ulottuu jääkauden lopusta miltei historialliselle ajalle. Mikäli täällä on puhuttu joskus ”tuntematonta kieltä”, on jossain vaiheessa tapahtunut #kielenvaihto. Siihen on täytynyt olla jokin tekijä, joka on tehnyt vieraasta kielestä houkuttelevamman. Tarkastelemme. Puhuttu kieli on aina dynaamisessa tilassa: Vanhat sanonnat menevät … More Mikä tekee prestiisi-kulttuurin tai -kielen? Miksi puhumme suomea?

U.Kekkosen mietteitä toisen maailmansodan rauhanmahdollisuuksista 11.2.1943

  Suomen pitkäaikaisin presidentti, Urho Kaleva Kekkonen, seurasi poliittisia ilmiöitä hyvin tarkkaan sotien aikana, ja kirjoitti oivaltavia kolumneja nimimerkillään Pekka Peitsi. Seuraavan hän on kirjoittanut vasta sodan loppupuolella, 11.2.1943, ja hän viittaa siinä nykyisin hyvin huonosti tunnettuun tapaukseen, Saksan valtakunnankanslerin A.Hitlerin puheeseen Saksan valtiopäivillä 19.07.1940. Otimme selvää. Kekkosta, kuten kaikkia asioihin perehtyneitä suomalaisia, mietitytti Suomen kohtalo … More U.Kekkosen mietteitä toisen maailmansodan rauhanmahdollisuuksista 11.2.1943

Punaiset, valkoiset ja Nestor Makhno. Ukraina 100 vuotta sitten.

Venäjän imperiumin hajoamisprosessissa, jonka seurauksena Suomikin sai otettua itsenäisyytensä, oli muitakin osapuolia, kuin tsaarin-kannattajat ja bolshevikit. Ukrainaa tarkasteltaessa tämä korostuu erityisesti. Anarkistien hallitsema territorio Ukrainassa, noin seisemine miljoonine asukkaineen jäi heidän merkittävimmäksi ja pitkäaikaisimmaksi vallankäytökseen historiassa. He kävivät kahden rintaman sotaa, milloin bolshevikkeja, milloin ”valkokenraaleja” vastaan, ja lopputuloksena saattoi olla vain, että em. kamppailun voittajat … More Punaiset, valkoiset ja Nestor Makhno. Ukraina 100 vuotta sitten.

Kuka teki pyramidit? Guanchet vai atlantit.

Azoreilla, eräällä suurimmista saarista Picolla, sijaitsee aivan keskellä Madalenan kaupunkia, lähellä satamaa, erikoinen pyramidipuisto: Jardim dos Maroicos, jonka nähtävyytenä on pyramidimainen kivirakennus. Rakennus on samankaltainen, kuin Guimarissa Teneriffalla, samoin keskellä kaupunkiasutusta, säilytetyt alkuperäisasukkaiden guanchien rakentamat pyramidit: Portaittain kohoava terassi, jonka päällimmäistä tasoa on voitu käyttää johonkin näyttävään toimintaan. Madalenassa rakennuksen ylimmät tasot ovat sortuneet, mutta … More Kuka teki pyramidit? Guanchet vai atlantit.

19.01. Tasan 100 vuotta Venäjän demokratia-kokeilun loppumisesta

Tasan 100 vuotta on kulunut siitä, kun tsaareista eroon päässeet venäläiset valitsivat yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen laatimaan Venäjälle demokraattista hallintoa. Ettei näin käynyt, sen estivät bolshevikit, nuo verenhimoiset ”vallankumoukselliset”, jotka sekavia oloja hyväkseen käyttäen olivat kaapanneet vallan ja luotsasivat maata ”proletariaatin diktatuuriin”. Kun vielä muistamme, että heitä rahoittivat eräät Wall Streetin spekulantit … More 19.01. Tasan 100 vuotta Venäjän demokratia-kokeilun loppumisesta

Stalinin hyökkäyssuunnitelma länteen v.1941, totta vai tarua?

Jyrkimmän, ja myös hauskimman, kuvauksen Josef Vissarionovits Stalinin reaktiosta 22.06.1941 alkaneeseen Saksan hyökkäykseen itään, Barbarossa-suunnitelman toteuttamiseen, antoi Neuvostoliiton myöhempi johtaja, puolueen ensimmäinen sihteeri, Nikita Sergejevitsh Hrutshev muistelmissaan: Hän pitää Stalinia yllätettynä ja lyötynä. Neuvostoliiton sotilasvakoilun, GRU:n, entinen upseeri ja länteen loikannut kirjailijanimimerkki Viktor Suvorov esitti täysin päinvastaisen näkemyksen: Stalin aloitti oman kesään 1941 ajoitetun hyökkäyksen … More Stalinin hyökkäyssuunnitelma länteen v.1941, totta vai tarua?