Uskonnollisuuden alkuperä

Ihmislaji on 200 000 tai kaksi miljoona vuotta vanha, riippuen siitä mikä katsotaan ihmiseksi. Jonain hetkenä kysyimme itseltämme, miksi olemme täällä, ja mitä oikeastaan olemme. Siitä alkoi tietoinen oleminen, -ja uskonnot. Otsikkokuvan megaliittirakennusta Coddu Vecchiussa Sardiniassa, ”Tombe dei Gigante:a”, käytettiin uskonnollisiin menoihin neoliittiselta kivikaudelta roomalais-aikaan ensimmäisille vuosisadoille jKr. Aloitamme uskonnollisuuden ja maailmanymmärtämisen etsimisen varhaisimpien merkkien tarkastelun … More Uskonnollisuuden alkuperä

Hiisi-paikkoja Viipurin ja Käkisalmen lääneissä ja Savossa.

Hiidet ovat kiinnostava ja arvokas osa suomalaista kansanperinnettä. Yleensä ne vähätellään ”leikkipaikoiksi” tai poikkeuksellisten luonnon muodostamien (tottakai) kiviröykkiöiden herättämän mielikuvituksen tuotteiksi. Muistiinkerätty perimätieto osoittaa kuitenkin, että vielä vähän aikaa sitten hiisillä oli Suomessakin tärkeä merkitys maaseudun elämässä, ja vanhat ihmiset tiesivät, että pakana-jumalathan siellä hiidessä asustelivat ja ihmisiä säikyttelivät. Otsikkokuvan ”Paimentenkirkko” on läntisestä Suomesta. Ei … More Hiisi-paikkoja Viipurin ja Käkisalmen lääneissä ja Savossa.

Viron Hiidet, -pakanallisia uhripaikkoja

”Hiisi” esiintyy paikannimenä laajalti itämerensuomalaisella kielialueella. Virossa tiedetään yleisesti, että hiidet ovat olleet pakanallisia uhri- ja juhlapaikkoja. Kuvassa Palukülän Hiisi. Saarenmaa: Kaarman pitäjä, Uue-Kaarma Hiiemets Palvontapaikka lähellä linnamäkeä, matala niitty jossa on kasvanut tammia ja suuri pihlaja, jota on kutsuttu nimellä Hiie Pihelgas, ”Hiien Pihlaja”. Vieressä Iie Määd, ”Hiien Mäet”, jotka ovat mäntyäkasvavia kumpareita. Kaarman … More Viron Hiidet, -pakanallisia uhripaikkoja