Ristinkanta, suomalainen pakanallinen uhripaikka.

Vuonna 1616 palasi ruotsalainen rauhanneuvotteluvaltuuskunta Etelä-Savon kautta Venäjältä, ja heidän matkakertomuksensa on säilynyt Ruotsissa kenenkään huomaamatta sensuroida. Savossa heidän huomiotaan kiinnittivät korkeat seipäät tai pylväät, joiden huippuun oli kiinnitetty renkaan kehystämä risti, ja pylvään juurelle ”ikäänkuin alttari, kirveellä veistetty”. ”Niiden luona oli pyhäpäivin tapa teurastaa vuohi, vasikka ja lammas.” Veret valeltiin pylvään ”alttarintapaiselle jalustalle”, kertoo … More Ristinkanta, suomalainen pakanallinen uhripaikka.

Itämerensuomalaiset hiidet ja Raamatun Ashera

Suomalaisten muinaisesta uskonnonharjoituksesta tapahtui merkittävä osa Hiisissä, kylän tai asutuksen keskellä sijainneissa paikoissa, joihin myös kokoonnuttiin tärkeimpiin juhliin ym. tilaisuuksiin, ja samaa hiittä käyttävien kylien talojen piiri oli myös hallinnon kehityksen eräs askel. Hiisi-traditiota tarkastelemalla pääsemme siis lähemmäksi esi-kristillisen ajan suomalaista elämänmuotoa, ja ymmärrämme eräitä kulttuurissamme yhä vaikuttavia piirteitä. Suomalaisten perinnepaikkojen oikean ymmärtämisen kannalta tärkeä … More Itämerensuomalaiset hiidet ja Raamatun Ashera