Prahan saksalaisten Holocaust 08.05.1945

Lähihistoria

Varoitus:

Tämän sivun materiaali saattaa olla shokeeraavaa, eikä sovi lapsille.
Jos olet epävarma siitä, haluatko lukea tämän, poistu heti.

No for Children. Go away!
THAT´S NOT A JOKE!

Eräs suomalainen muistelija, joka ajautui sodan lopulla Saksaan ja neuvokkuudellaan selvisi sieltä kotimaahan, mainitsee Hampurin seudulla Elbeä ylittäessään näkemistään lauttoina ajelehtivista osittain palaneista ihmisruumiista, joille hän ei tiennyt selitystä. Sodassa monilla rintamilla taistelleille miehillekin oli järkytys nähdä joessa myös naisten ja lasten jäännöksiä. Otimme selvää, mistä oli kysymys.

praha20051945

Praha 1945: ”Toukokuun viidentenä päivänä, iltapäivällä, useimmat minimi-miehitetyt saksalaiset virastot Prahassa oli vallattu. Suuremmat Wehrmachtin yksiköt ja parakit olivat ainoat, jotka yhä pitivät puoliaan. Ryhmä päättäväisen kapteenin ympärille kerääntyneitä saksalaisia sotilaita puolusti Masaryk-rautatieasemaa, jonne tuhansia saksalaisia pakolaisia ja haavoittuneita oli evakuoitu.

Useissa sairaaloissa tuhannet haavoittuneet kokivat hirvittävän kohtalon. Rähinöitsijöiden vallattua nämä sairaalat, liikuntakyvyttömät haavoittuneet oli ammuttu vuoteisiinsa, mutta myös ne jotka kykenivät liikkumaan ja selvisivät ulos sairaaloista, olivat hukassa. Jokainen, joka löydettiin hakattiin kuoliaaksi, tai hirtettiin. Tuhansia haavoittuneita eri sairaaloista kerättiin Scharnhorstin parakeille, ja niitettiin maahan sarjatulella.

prahan-radio05051945

Yöllä viidennen ja kuudennen päivän välillä rakennuksiin ja mainospylväisiin ilmestyi julisteita: ”NEMCUN SMRT!”, Kuolema saksalaisille! Radioasema toisti jatkuvasti kehoitusta tsekeille ajaa saksalaiset ulos. Saksalaisten kodit oli jo rosvottu järjestelmällisesti, ja niiden asukkaista monet oli heitetty suoraan ikkunasta kadulle, tai hakattu kuoliaaksi, mutta tuhannet muut oli tungettu kellareihin ja improvisoituihin vankiloihin, ja heitä oli kohdeltu hirvittävällä tavalla.

Saksalaisten vastarinnan keskus yritti hyökkäyspartioin ja tankein estää saksalaisten siviilien massamurhan, ainakin välittömässä läheisyydessään. Tsekeillä oli kuitenkin keino tankkeja vastaan: He ajoivat laumaa alastomiksi riistettyjä saksalaisia naisia ja tyttöjä edellään elävänä kilpenä.

Monissa paikoissa kaupungilla naisia oli ajettu ilman mitään vaatteita pitkin katuja, keppien ja piiskojen iskujen sadellessa heidän päälleen. Heidät oli pakotettu repimään alas barrikaadeja ja keräämään kaduille kuolleiden ruumiita poiskuljetettaviksi. Usein nämä häväistyt naiset joutuivat heittämään joukkohautoihin omia sukulaisiaan. Saksalaisten karkoittaminen toteuttiin järjestelmällisesti, niin että vuokraisännät velvoitettiin ilmoittamaan saksalaisista asukkaista, jotka oli julistettu lainsuojattomiksi.

praha-05-05-1945-naiset1

Prahan saksalaiset, jotka kerättiin karkoitettaviksi tänä toukokuun viidentenä, olivat jo saaneet ensimmäisen kosketuksensa tuleviin kidutuksiin matkallaan elokuvateattereihin ja kouluihin, joista oli tehty internointikeskuksia. Joukoittain tsekkejä kaikista yhteiskuntaluokista oli kokoontunut kaduille odottamaan saksalaisia. Vangituille saksalaisille, miehille, naisille ja lapsille, tämä oli kujanjuoksu. Heitä vastaan hyökättiin kivin, kepein, sateenvarjoin ja jopa kiehuvalla vedellä. Kohotetuin käsin he horjuivat eteenpäin. Naiset revittiin eroon omaisistaan, ja raahattiin lähimpään taloon tai rakennukseen.Kuka tahansa sai raiskata heitä.

Sairaanhoitajat oli riisuttu alastomiksi, ja häväisty julkisesti. Heidän hiuksensa oli keritty paperisaksilla. Heidän kasvonsa oli töhritty. Heidän selkäänsä rintaansa oli raavittu hakaristejä. Tapahtui tuhansia raiskauksia. Monet pakotettiin pitämään suunsa auki, ja heitä kidutettiin virtsaamalla heidän suuhunsa. Jossain saattoi nähdä alastoman naisen pakotettuna kuivaamaan katukiviä polvillaan. Tuhansia saksalaisia oli ajettu maanalaiseen viemäriin Wenzelin aukiolla, missä heillä ei ollut tilaa edes liikuttaa käsiään.

praha05toukokuuta1945-naiset

Tähän asti tapahtunut oli vielä pientä siihen verrattuna, mitä oli tulossa. Saksalaiset sotilaat, jotka joutuivat uniformu-pukuisina tsekkien käsiin, kokivat kovan kohtalon. Ne jotka ammuttiin heti, muitta mutkitta, olivat onnekkaimpia. Monia kidutettiin kuoliaksi, hirtettiin, hukutettiin likakaivoihin, tai pyöritettiin kuoliaksi tynnyreissä.

Itse Prahassa nähtiin sinä päivänä ensimmäiset siviilien joukkoteloitukset, joihin yhä suureneva osa väestöstä osallistui, joka suorittajina tai katsojina. Nämä olivat niitä samoja ihmisiä, jotka siihen asti olivat olleet Saksan sotakoneiston nöyrimmät alamaiset. Tapahtumat Prahassa olivat kuitenkin vasta alku sille kauhulle, joka kohtasi Sudeettimaan saksalaisia.”Ingomar Pust

Sudeten German Inferno; The hushed-up tragedy of the ethnic Germans in Czechoslovakia.

scharnhorstschule1

Hilde Hurtinger Prahasta kertoo: viidentenä v.1945 lauma tsekkejä vei minut kodistani, löi ja hakkasi minua kaikkialle. He raahasivat minua hiuksistani puolisen kilometria Scharnhorst-kouluun, jossa minua kohdeltiin huonosti.

Seuraavana yönä kaikki vangitut kutsuttiin toistuvasti pihalle. Tämän jälkeen satunnainen joukko, kymmenen miestä, naista ja lasta, koottiin yhteen ja ammuttiin. Katsoin, kuinka kaksi veljeäni ja yksi heidän lapsistaan kuolivat tällä tavalla. Lapsi oli vain viiden kuukauden ikäinen.Sitten meidän oli kaivettava hautoja, riisuttava ruumiit ja haudattava ne. Toisinaan vankeja kohti ammuttiin, yhtä hyvin päivällä kuin yöllä. Yhden kerran luoti raapaisi niskaani. Pysyin paikallani, maaten ruumiiden alla kokonaisen päivän ja yön, kun en uskaltanut lähteä liikkeelle.Vallankumouskaartilaiset kävelivät ruumiiden päällä, ja sokeasti iskivät pistimillään jokaista, joka oli vielä elossa. Vasen käteni lävistettiin tällä tavalla.Meille ei annettu mitään ruokaa. Ruokimme lapsia syljellä.Aseistautuneet tsekkiläiset naiset repivät raskaanaolevat vangit ulos pihalle, missä heidät riisuttiin ja hakattiin. Sitten heidät tungettiin käymälään, jossa heitä hakattiin kunnes heidän vatsansa halkesivat. Olin itse kantamassa pois tällä tavalla kuolleiden naisten ruumiita.Päivällä kuudesta kahdeksaan naista vietiin töihin St.Gotthardin kirkkoon. Täällä heidän täytyi suudella ruumita, jotka olivat jo mätänemässä, ja kerätä ruumiit kasoihin. Sitten heidän piti puhdistaa kirkon lattia polvillaan, nuolemalla pois valuneet verilammikot.Tsekkiläiset huligaanit valvoivat tätä työtä ja pieksivät meitä. Toukokuun 20. meidät vietiin Wenzelin aukiolle, missä saksalaisia poikia ja tyttöjä, ja sotilaita myös, oli ripustettu elävinä jaloistaan lyhtypylväisiin, ja meidän silmiemme edessä heidät valeltiin petroolilla ja sytytettiin palamaan.””We Kissed the Rotting Corpses” 

praha_murhattu-1


Presidentti Benesin paluu 20:nä toukokuuta v.1945 Prahan asukkaat valmistautuivat vastaanottamaan Tsekkoslovakian presidentin Eduard Benesin, missä tämä nyt oli sota-ajan viettänytkään. Tätä tapausta juhlistettiin ripustamalla vangiksi saatuja saksalaisia, myös naisia ja lapsia, toisesta jalastaan Vaclavin aukion, Wenzel Platzin, lyhtypylväisiin. Ripustus toteutettiin lävistämällä uhrin nilkka rautalangalla, jolla hänet sidottiin -vain toisesta jalastaan roikkuen- pää alaspäin, mikä asento oli varsin kivullinen.

Juhlien huipennukseksi nämä polttouhrit (”Holocaust”) sytytettiin bensiinillä palamaan, ja kun uhrien päät olivat alhaalla, hapen loppuminen palon aikana ei vapauttanut heitä kärsimyksistään. Huvin lopuksi tsekit heittivät ruumiit yksinkertaisesti Moldau-jokeen, joka laskee Elben kautta Pohjanmereen. Tarkoitus oli myös näyttää Saksassa asuville saksalaisille, mihin tsekit pystyvät.

Toukokuun 5:n jälkeen tapahtui paljon muitakin julmuuksia. Ilmeisesti näiden tekojen takana olisi Tsekkoslovakian maanalainen kommunistipuolue, joka ei ollut häirinnyt saksalaisia miehittäjiä juurikaan sodan kuluessa.

Kommunistien tarkoituksena saattoi olla heille sopivan ilmapiirin luominen sodanjälkeiseen Tsekkoslovakiaan, eli tehdä helpommaksi myöhemmät sortotoimet tsekkejä ja slovakkeja kohtaan, mistä heillä oli ilmeisesti jo silloin suunnitelmat olemassa.Neuvostoliiton ulkomaantiedustelun pitkäaikainen upseeri Pavel Sudoplatov väittää muistelmissaan Eduard Benesin olleen NKVD:n agentti. Asiasta ei voida saada varmaa tietoa, mutta se selittäisi Benesin verenhimoiset yllytyspuheet saksalaisia vastaan, joista suurin osa oli asunut Tsekkoslovakian alueella sukupolvien ajan.

benes_button

”Hyvä” ja ”paha”

Hyvän ja pahan erottaminen toisistaan on helppoa. Yhtä helppoa kuin lauman mukana huutaminen? Olemme saaneet kuulla, lukemattomia kertoja, että ”toinen maailmansota käytiin Saksan edustaman pahan torjumiseksi.” Tiedämme, että on olemassa natsi-rikollisia, jotka ovat onnistuneet välttelemään oikeutta tähän päivään asti, ja heitä etsitään kaikkialta maailmasta. Viimeksi eräs Australiassa asuva latvialainen jäi haaviin, mutta hän ehti kuolla ennen oikeudenkäynnin aloittamista.

Tiedämme myös, että on olemassa henkilöitä, jotka ovat tehneet aivan samoja tekoja, mutta ”hyvien” joukoissa, voittaneella puolella. Olemme oppineet, että näiden teot ovat ”eri asia”. Kun heille jaellaan yhä mitaleja vuosipäivinä, katsomme toisaalle. Kun ”natsirikollisia” vaaditaan kaivettaviksi esille vanhainkodeista, missä heitä lieneekin, olemme taas ”oikeamielisten kuorossa” huutamassa rangaistusta ihmisyyden vastaisista rikoksista. Onko maailmankuvassamme tai moraalissamme mitään vikaa?

Sudeettisaksalainen kirjoittaja, Ingomar Pust, kuvaa oikeamielisten ja moraaliseen vihaansa pakahtuvien tsekkien kuoron, joka laumana huutamalla vaati saksalaisten rankaisemista ja yllytti roskaväen toimintaan, jollaista ei Prahassa oltu nähty koko sodan aikana.

Oliko tässä väärämielisyys oikeamielisyyttä puolustamassa, vai onko oikeutta lainkaan? Jos ei ole, millä perusteella sotarikollisia yleensä tuomitaan? Jospa ei ole kyse oikeudesta lainkaan, vaan samasta propaganda-aseesta, jolla kaikkien aikojen massamurhaajat ja kiduttajat on lähetetty liikkeelle: Epämieluisan ihmisryhmän saatanallistamisesta, jotta väkivallan ja vastaväkivallan vuosituhantinen kierre ei koskaan katkeaisi, jotta oikeamielisten laumat eivät lakkaisi kannustamasta murhaajia.  Di-gold


Prahan saksalaisia odottamassa karkoitustaan kesällä 1945.

praha_karkoitukset-tausta

Linkkejä:

wenzelplatz20mai1945iso
wenzelplatz20mai1945_3iso

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s