Erich Hartmannin työkalu: Messerschmitt 109Bf

mersu800450

10. Messerschmitt Bf 109

Erich Hartmannin ja monen muun lentäjä-ässän työkalua, Messerschmitt Bf-109:ää, valmistettiin useana eri versiona yhteensä 35 000 kappaletta. ”Mersu” otettiin palveluskäyttöön Saksassa v.1937, ja se poistui hävittäjäkoneena käytöstä vasta v.1965, jolloin Espanjan ilmavoimat luopuivat jo ennen toista maailmansotaa omaksumastaan konetyypistä. Espanjan sisällisota olikin ollut mersujen ensimmäinen tositilanne.

mersu_button 

Suomi sai ensimmäiset Me-109 G-2-version mersut v.1943 ja ne olivat ilmavoimien hävittäjäkaluston runkona aina vuoteen 1954. Muita 50-luvulle mersunsa pitäneitä olivatTsekkoslovakian ja Jugoslavian ilmavoimat, jo mainittu Espanja ja Israel. Tsekkiläinen Avia-lentokonetehdas oli jo sodan aikana valmistamut Messerschmittejä, ja jatkoi tuotantoaan sodan jälkeenkin jonkinaikaa. Avia valmisti mm. Me Bf-109:ää (Avia S-199) ja Me-262-suihkuhävittäjää (Avia S-92).

mersu-israel_button 

augarten-buttonIsrael sai tsekkiläis-valmisteisia mersuja vapaussotaansa arabi-naapureitaan vastaan v.1948. 25:lla Willy Messerschmittin suunnittelemalla hävittäjällään Israelin ilmavoimat, ”Chel Ha’Avir”, kurittivat arabi-armeijoja ja palestiinalaisia ilmeisesti riittävällä perusteellisuudella?

Israelin hävittäjä-ässä Rudy Augarten oli lentänyt maailmansodassa USAF:ssa P-47 Thunderboltilla, mutta Israel antoi hänelle mersun. 16.10.1948 Augarten joutui paluumatkallaan valokuvauslennolta el-Arishista ilmataisteluun kahden egyptiläisen Spitfiren kanssa, joista toisen hän pudotti.

Israelin ja arabimaiden sodassa v.1948 Augarten saavutti neljä ilmavoittoa Me 109:llä ja kaksi Spitfirella, joita myös oli Israelin ilmavoimilla.

Messerschmitt Bf-109 oli siis monenlaisessa käytössä, ja kaikki olivat siihen tyytyväisiä.

augarten5_button
me109-04_button
me109-1_button

nato-pieni_tausta

11. Uuden Lufwaffen palveluksessa

Vapauduttuaan sotavankeudesta, yli 10 vuotta sodan jälkeen, Erich Hartmann liittyi Saksan Liittotasavallan uuteen Luftwaffeen vuonna 1956. ”Jagdgeschwader 71 ”Richthofen:in” komentajana hän opetti uudelle lentäjäpolvelle varovaista taistelutapaansa, ja lensi jälleen. Koneina olivat amerikkalaiset, Korean sodassakin kunnostautuneet F-86:t. f86_hartmann_button

Itärintamalla jo venäläisiä pelottanut musta tulppaanikuvio otettiin Liittotasavallan Sabre-koneiden nokkaan, ja komialtahan se näytti? Ihmisen on vaikea olla ilman perinteitä.

erichhartmann_buttonJo sodan aikana Erich Hartmann oli käväissyt lentämässä ensimmäisillä palveluskäyttöön otetuilla suihkuhävittäjillä, Messerschmitt-262:lla, mutta hänet oli siirretty takaisin JG52:een, missä hänen panoksestaan oli enemmän apua.

Kuvassa Erich esittelee koneensa ”JA-111:n” mallia ilmeisen tyytyväisenä.

Jos Hartmann oli arvostellut Luftwaffen ratkaisuja itselleen Hitlerille, eivät hänen sodanjälkeiset esimiehensä olleet sen enempää suojassa kritiikiltä. Ongelmat tulivat myöhemmin onnettomaksi osoittautuneen Lockheed F-104 ”Starfighter” -valinnan yhteydessä. Erich totesi jo projektia valmisteltaessa, että kyseinen valinta on väärä.

german_starfighter_2__by_zebb300

Lockheed F-104 ”Starfighter” oli hyvä kone, ja Erich oli tutustunut siihen USA:ssa. Se, mitä amerikkalaiset lentäjät kertoivat Starfighterista, ei kuitenkaan rohkaissut häntä suosittelemaan sen hankkimista. Se oli liian herkkä vioille ja lentäjien virheille, eikä sodan tuhkasta nouseva ja vasta ensimmäistä uutta suihkulentäjä-polveaan kouluttava Bundesluftwaffe ollut Erichin mielestä kypsä ottamaan vastaan tälläistä haastetta.

Erich ilmaisi epäilyksenä esimiehilleen, mutta hänen annettiin ymmärtää että päätös on jo tehty eikä siitä sovi pulista.

Starfighter osoittautuikin varsinaiseksi ”leskentekijäksi” käyttövuosinaan. Hartmannin esimiesten kiukkua väärässä oleminen ei lieventänyt. Syyttämättä ketään Saksan konevalintaan osallistunutta on syytä muistuttaa, että Lockheed-yhtymä jäi Hollannissa myöhemmin kiinni lahjonnasta juuri F-104 -kaupan yhteydessä.

sabrehartmann

e-h-elakkeella_buttonErichin sotilasuran kehitys pysähtyi kokonaan, ja häntä vastaan ”löydettiin” kaikenlaisia valittamisen aiheita, mutta sinnikkäätkään tutkinnat eivät tuoneet näyttöä vakavasta virheestä. Paperihommissa hänet silti pidettiin. Ylennys kapteenista everstiksi tuli vasta ystävien tarmokkaan lobbaamisen tuloksena, vasta 1968. Sotavankeuden aikaiset KGB:n kuulustelijat ovat saattaneet muistua Erichin mieleen tänä turhauttavana aikana?

Vapaaehtoinen eläkkeelle siirtyminen 39.9.1970 lienee ollut yhtä paljon turhautumisen kuin terveyden heikkenemisen aiheuttama päätös? Kaikista sodan kauhuista, sotavankeudesta ja kommunisteista selvinneen miehen lannisti lopulta vankileiriltä periytyvä sairaus ja saksalainen byrokratia? Vai lannistiko sittenkään??

Erich Hartmann ehti eläessään nähdä vanhan vihollisensa Neuvostoliiton romahduksen ja itäisen Euroopan vapautumisen kommunismista, jota vastaan Erichkin oli tapellut sodan vuodet ja vielä kymmenen vuotta sodan loppumisen jälkeenkin, vankileirillä. Hänen taistelunsa ei siis ollut turhaa, vaikka armeija jonka riveissä hän soti, kärsi tappion. Di-gold

f8600000222222111
Erihin viimeimeinen työjuhta oli kuvassa näkyvä Bundesluftwaffen Richthofen-laivueen F86 Sabre.

12. Focke-Wulfista F-86:een?

ta183-04

Kuva esittää mysteeristä venäläishävittäjää Korean sodassa. USA:n tiedustelu luuli sitä ensin MIG-15:sra seuraavaksi neuvostokoneeksi, mutta kyse onkin maailmansodan aikaisesta saksalaiskonstruktiosta, joka ei ehtinyt palveluskäyttöön Luftwaffen väreissä.

Formaatti, johon menestyneimmät toisen maailmansodan jälkeiset (ensimmäisen sukupolven) suihkuhävittäjät rakennettiin, olikin itseasiassa kehitetty jo sodan aikana Saksassa. Palveluskäyttöön päässyttä Me-262:ta paljon radikaalimpi Focke-Wulf Ta-183 ”Huckebein”, jonka koekappaleista sodanjälkeinen kommunistinen Puola hetken kuvitteli saavansa ajanmukaisten ilmavoimien kärjen, toteutui mm. kuuluisassa Mig-15-hävittäjässä ja Saab J-29 ”Tunnanissa”

huckbein_buttonkurt_tank_button.gif

Kuvassa Ta-183 laskeumassa jarruvarjon avulla, ja oikealla itse Kurt Tank, Focke-Wulfin pääsuunnittelija ja Ta-183:n isä. Tank toimi myös itse koelentäjänä.

Ta-183:n protyyppejä ja piirustuksia päätyi sodan loputtua puolalaisille, joiden suunnitelmana oli tehdä projekti valmiiksi ja saada näin itselleen ajanmukaiset hävittäjät. Isoveli-venäläinen sai valitettavasti vihiä projektista, ja ”kaik män” kuten Karjalan evakot sanoivat. Olisi kai ollut liian hyvä potku nujerrettujen puolalaisten itsetunnolle jos he olisivat olleet jossakin asiassa venäläisiä etevämpiä? Toveri on toverille susi.

Mikojan-Gurejevitshin suunnittelutoimiston ensimmäinen suihkuhävittäjä oli kuin suoraan Messerschmittin piirustuspyödältä, mutta kuuluisaan ja menestyneeseen Mig-15:ssa oli yhtä paljon ellei enemmän Focke-Wulfia? ”Kaikki keksinnöt on tehty Venäjällä”, opetettiin Suomenkin koululaisia kyyristely-vuosikymmeninä.

fw_immola_button

Kurt Tank, jonka työtä on mm. Osasto-Kuhlmaynkin työkaluna ollut Focke-Wulf 190, etsiytyi Argentiinaan missä innovatiivinen ja karismaattinen presidentti Juan Peron tilautti häneltä Pulqui-II -hävittäjän. ”Huckebein” koki ylösnousemuksen.

peron-tank_buttonKuvassa Juan Peron, argentiinalaisia upseereja ja Kurt Tank. Pulgui-I oli argentiinalaisten suunnittelijoiden työtä, mutta Pulqui-III:ssa Reimar Horten kehitteli edelleen keskenjäänyttä ”lentävää siipeään”. Argentiina oli siis mielenkiintoinen paikka 1950-luvulla?

Tankin seuraava osoite Argentiinan jälkeen oli Intia, jossa hän suunnitteli mm. yliääni-torjuntahävittäjä Marutin, joka oli palveluskäytössä aina vuoteen 1991.

Pulqui-II nousukiidossa:

pulqui_button

Kurt Tankin elämäntyö erinomaisten lentokoneiden suunnittelijana jatkui vielä Intiassa, missä hänen suunnittelema Hindustan HF-24 Marut-yliäänihävittäjä oli palveluskäytössä 90-luvulle asti. Ensilentonsa Marut teki 17.06.1961 ja konetta valmistettiin 147 kappaletta.

kurt_tank_marut_button

Kun Erich Hartmannin johtama Jagdgeschwader 71 ”Richthofen” otti vastaan amerikkalaiset F-86 Sabret, saksalaiset tavallaan saivat omaansa takaisin, tai ainakin tulivat mukaan kehitykseen, jonka olivat itse laittaneet alulle? Ylemmässä kuvassa Messerschmitt P 1101 Bellin lentokonetehtailla uudelleen koottuna USAF:n väreissä v.1951 ( ns. ”Bell X-5”), ja alempana sama konetyyppi jenkkisotilaan tutkittavana Saksassa v.1945.

p1100-28_buttonp1100-22_button

Mutta mitä tästä kaikesta opimme? Valtio, jota Erich Hartmann, Kurt Tank ja Willy Messerschmitt olivat palvelleet, oli innovatiivisuudessaan aivan muuta kuin Rooseveltin liittolaisekseen kelpuuttama Neuvostoliitto, joka tukeutui surkeaan loppunsa -v.1991- asti amerikkalaisten keksintöjen varastamiseen KGB:n ulkomaanosaston avulla. Tiesikö Roosevelt mitä teki? Di-gold

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s